Lääkäriliitto selvitti maamme kaikkien terveyskeskusten lääkäritilanteen Terveyskeskusten viroista hoitamatta 11,3 prosenttia

Lääkäriliiton vastikään valmistuneen selvityksen mukaan lääkärivaje on edelleen kasvussa maamme terveyskeskuksissa. Laillistetun lääkärin viroista tai toimista on hoitamatta 11,3 prosenttia, kun viime vuonna vajaus oli 9,3 prosenttia. Vuonna 2000 viroista oli hoitamatta 6,8 prosenttia.

Lääkäriliitto selvittää vuosittain terveyskeskusten lääkäritilanteen. Vastaukset kyselyyn saatiin kaikista maamme terveyskeskuksista, joita on 275. Selvitys tehtiin syyskuun puolivälissä.

Maamme terveyskeskuksissa oli viime syyskuussa hoidettuna 3 004 virkaa tai tointa. Ilman lääkäriä oli 381 virkaa tai tointa. Viime vuonna niitä oli hoidettuna 3 043 ja ilman lääkäriä oli 313. Näin ollen terveyskeskuksissa virassa työskentelevien lääkärien määrä on vuodessa vähentynyt 39:llä.

Työikäisten lääkärien kokonaismäärä on kuitenkin vuodessa kasvanut 223:lla. Lääkäriliiton tekemän Lääkärikysely 2002:n mukaan heitä on tänä vuonna 15 077, kun viime vuoden luku oli 14 854.

Lisäksi ns. keikkalääkärinä työskentelee päätoimisesti terveyskeskuksissa noin 70 lääkäriä. Noin 350 keikkailee yhden tai useamman kerran kuukaudessa.

Lääkäreitä on Suomessa koko ajan enemmän, mutta terveyskeskuksilla on ongelmia heidän rekrytoinnissa. Esimerkiksi päätoimisten yksityislääkärien määrä on kasvanut 100:lla viimeisen vuoden aikana.

OMALÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄSSÄ PAREMPI TILANNE

Kaikkiaan maamme terveyskeskuksissa oli laillistetun lääkärin virkoja tai toimia syyskuun puolivälissä yhteensä 3 385. Niiden määrä on kasvussa, sillä virkoja tai toimia on nyt 29 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kolmen viime vuoden aikana on terveyskeskuslääkärin virkojen määrä kasvanut 273:lla.

Kyselyn perusteella terveyskeskuslääkärien täyttöaste on selvästi parempi ns. omalääkärijärjestelmässä olevissa terveyskeskuksissa. Omalääkäriterveyskeskuksissa lääkäriä ei saatu 8,2 prosenttiin viroista tai toimista, kun muissa terveyskeskuksissa luku oli 17,2 prosenttia. Viime vuonna omalääkärijärjestelmän terveyskeskuksissa lääkärivaje oli 5,4 prosenttia ja muissa terveyskeskuksissa 15,5 prosenttia.

On syytä muistaa, että tänä vuonna lääkäreitä työskentelee terveyskeskuksissa kuitenkin noin 550 enemmän kuin esimerkiksi vuonna 1990. Tuolloin oli terveyskeskusten lääkärien 2 928 virasta hoidettuna 2 446. Kun tämän vuoden lääkärivaje terveyskeskuksissa on 11,3 prosenttia, oli vastaava luku vuonna 1990 selvästi suurempi: 16,5 prosenttia.

SUURIN VAJE POHJANMAALLA JA LAPISSA

Pohjanmaalla on perinteisesti ollut lääkärivajetta. Kun lasketaan yhteen Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Vaasan sairaanhoitopiirin alue, oli Pohjanmaalla yhteensä 100 virkaa vailla lääkäriä. Viime vuonna luku oli 86.

Selvityksen mukaan lääkärivaje on maassamme suurinta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa. Siellä viroista tai toimista on hoitamatta peräti kolmannes: 31,6 prosenttia. Viime vuonna luku oli 23,6 % ja Keski-Pohjanmaa oli myös tuolloin eniten lääkärivajeesta kärsivä seutu.

Yli kahdenkymmenen prosentin lääkärivaje on Länsi-Pohjan (27,9 %) ja Lapin (25,5 %) sairaanhoitopiirien alueen terveyskeskuksissa. Merkittäviä ongelmia terveyskeskuslääkärien saamisessa on myös Kainuun (19,7 %), Vaasan (19,4 %), Pohjois-Karjalan (19,2 %), Itä-Savon (16,7 %) ja Etelä-Pohjanmaan (16,0 %) sairaanhoitopiirien alueilla.

LÄÄKÄRIVAJETTA MYÖS ETELÄ-SUOMESSA

Määrällisesti eri maamme sairaanhoitopiirien alueista oli eniten lääkärin virkoja hoitamatta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa, joissa lääkäriä ei saatu 72 virkaan. Viime vuoden vastaava luku oli 28. Näin ollen seudun lääkärivaje on vuodessa lähes kolminkertaistunut. Tämän vuoden syyskuussa oli HUS-piirin alueen terveyskeskusten lääkärivaje 9,3 prosenttia, viime vuonna samaan aikaan se oli 3,5 prosenttia.

Kun viime vuonna oli pienin terveyskeskusten lääkärivaje Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa (1,4 %), oli määrä moninkertaistunut seudulla tänä vuonna 5,2 prosentin vajeeseen.

Parhaiten vajausta oli pystytty vähentämään Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa, joissa viime vuonna oli ilman lääkäriä 15,9 prosenttia viroista, mutta tänä vuonna enää 8,0 prosenttia.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa on parhaiten lääkäreitä maassamme. Siellä viroista tai toimista oli tämän vuoden syyskuussa hoidettu 95,6 prosenttia eli lääkäriä ei saatu 4,4 prosenttiin viroista.

LÄÄKÄRIVAJEEN TAUSTALLA USEAT SYYT

Julkisen sektorin lääkärivaje on hyvin monisyinen ongelma. Vaikeus saada lääkäreitä koskee usein pieniä terveyskeskuksia, joissa sidonnaisuus työhön kasvaa kohtuuttoman suureksi.

Lääkäri 98 -tutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä ilmoitti kokevansa jatkuvasti tai melko usein työn pakkotahtisuutta. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan työolosuhteisiin ja työssä jaksamiseen on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Paikallisilla toimilla pystytään vaikuttamaan lääkärivajeeseen. Lääkäritilanne voi olla täysin erilainen aivan vierekkäistenkin kuntien terveyskeskuksissa. Esimerkkejä löytyy paikkakunnista, joissa työolosuhteet ja palkan muodostus on koettu hyvin järjestetyiksi. Tällaisilla paikkakunnilla ei lääkärivajausta ole. Jos terveyskeskus jo valmiiksi kärsii lääkärivajeesta, on sen vaikea saada rekrytoitua uusia lääkäreitä suuren työtaakan alle. Tämä aiheuttaa kierteen, joka osaltaan lisää siellä jo työskentelevien halukkuutta lähteä pois.

JÄÄDYTETTYJÄ VIRKOJA 24 KAPPALETTA

Terveyskeskuskyselyn perusteella koko maassa oli viime syyskuussa jäädytettyjä virkoja, eli oli tehty päätös viran täyttämättä jättämisestä, yhteensä 24 kappaletta. Näistä vakinaisia virkoja oli 17. Viime vuonna jäädytettyjä virkoja oli koko maassa 35 kappaletta.

Selvityksessä esitettiin myös kysymys Saatiinko kesäkaudeksi 2002 haettu määrä lomasijaisia?. Tähän vastasi 262 terveyskeskusta. Näistä sai haetun määrän 106 terveyskeskusta, 150 ei saanut tarpeeksi ja sijaisia ei hakenut 6 terveyskeskusta. Viime vuonna kysymykseen vastanneista 240 terveyskeskuksesta 134 sai halutun määrän sijaisia ja 100 ei saanut tarpeeksi.