Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja Kati Myllymäki käsitteli avauspuheessaan sekä potilaiden hoitoa uhkaavia säästötoimia että lääkärien hyvinvointia työssä uhkaavia tekijöitä.

Terveydenhuollon säästöistä ja niihin liittyvistä ongelmista on kirjoitettu tänä talvena suurin otsikoin ja väestön huoli terveyspalvelujen saatavuudesta on jo todellinen.

Myllymäki kertoi omien potilaidensakin kyselevän epäilevästi keskussairaalan jonojen pituudesta ja olevan epävarmoja hoitoon pääsystään. Poliittisten päättäjien itkuvirsi erikoissairaanhoidon kalleudesta on vahingoittanut potilaiden luottamusta hoitavaan lääkäriinsä ja oman alueensa sairaalaan. Hän muistutti kuitenkin, etteivät terveydenhuollon kustannukset ole karanneet, vaikka suoritteet sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Julkisessa terveydenhuollossa ei siis vallitse kustannuskriisi vaan rahoituskriisi.

Hän torjui myös julkisuudessa esitetyn näkemyksen, että terveydenhuollon rahoitusongelmat johtuisivat työntekijöiden ansiotason noususta. Bonukset, optiot, tulospalkkaus tai liukumat eivät ole kunta-työntekijöihin osuneet, sen sijaan lomautukset, lomarahan vapaaksi vaihtamiset ja irtisanomiset sitä useammin. Hän esitti, että seuraavan hallitusohjelman keskeisiin tavoitteisiin otettaisiin terveyspalvelujen rahoituksen ja järjestämisen sekä laadun varmistaminen.

Myllymäki oli huolissaan lääkäreihin kohdistuvasta lisääntyvästä väkivallasta. Lääkäripäivillä julkistetun Työterveyslaitoksen ja Lääkäriliiton yhteisen työolotutkimuksen mukaan joka viidettä lääkäriä on viimeksi kuluneen vuoden aikana uhkailtu ja 2 % on joutunut väkivallan kohteeksi. Tavallista useammin uhka kohdistuu nuoriin ja naispuolisiin lääkäreihin.

Yksinpäivystyksestä tulisi Myllymäen mielestä turvallisuussyistä luopua. Sen sijaan itsepuolustuskurssin liittämistä lääkärikoulutukseen hän piti mahdottomana ja lääkärinvalan kanssa ristiriidassa olevana ajatuksena.

Yhteiskunnan lisääntynyt väkivalta uhkaa nykyisin lääkäreitä myös muualla kuin potilastyössä. Ulkomailta tutut ilmiöt ovat tulleet meillekin, kun nuoret rikolliset muka eläinsuojelun nimissä hyökkäävät suomalaisten tutkijoiden kimppuun.

Terveyttä kulttuurista ja liikunnasta

Valtioneuvoston tervehdyksen Lääkäripäivien avajaisiin tuonut kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes korosti puheessaan kulttuurin ja liikunnan merkitystä terveyden ja elämänilon lähteinä. Henkinen, sosiaalinen ja fyysinen aktiivisuus on hänen mukaansa paras suoja uupumusta ja syrjäytymistä vastaan.

Siimes toivoi lisää panostusta urheiluun ja taiteisiin, erityisesti tavallisten kansalaisten kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin, joissa huvi ja hyöty löytävät toisensa. Rajankäynti korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin välillä voitaisiin jättää vähemmälle, tärkeintä on että ihmiset voivat harrastuksestaan ammentaa elämäniloa ja kehittyä sen myötä.

Hän muistutti taiteella olevan suuri merkitys erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä. Taideterapian avulla voidaan aktivoida persoonallisuuden syviä kerroksia, mikä vaikuttaa sekä mielen että ruumiin terveyteen. Kuntoutuvalle potilaalle luova toiminta voi avata uusia elämänalueita ja arvoja sairauden takia sulkeutuneiden polkujen tilalle.

Vuoden alusta tuli voimaan uusi liikuntalaki, joka korostaa liikunnan yhteiskunnallista merkitystä. Lain keskeisiä tavoitteita ovat väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä lasten ja nuorten kehityksen tukeminen liikunnan avulla.

Ministeri totesi liikunnan olevan halpaa, ennaltaehkäisevää lääkettä keskeisiin kansansairauksiimme, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, liikalihavuuteen sekä myös mielenterveyden häiriöihin. Lisäksi on arveltu, että liikunnan sosiaaliset vaikutukset voisivat olla jopa fyysisiä terveysvaikutuksia suuremmat.

Suvi-Anne Siimes muistutti meneillään olevista valtakunnallisista ohjelmista, joilla pyritään kannustamaan keski-ikäisiä ja vanhenevia kansalaisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Esimerkiksi Kunnossa Kaiken Ikää -terveysohjelman avulla on saatu ihmisiä terveyskeskusten kuntoutusryhmistä aktiiviseen kansalaistoimintaan urheiluseuroissa. Hän haastoi kaikki terveyskeskuslääkärit liikuntaa edistämään ja kehotti heitä kutsumaan paikalliset urheiluseurat neuvonpitoon.

Lääkärien suurin täydennyskoulutus-tilaisuus

Nyt 27. kertaa järjestetyille Lääkäripäiville osallistui noin 3 000 lääkäriä ympäri Suomea. Neljän päivän aikana luennoi lähes 500 asiantuntijaa ja kursseja sekä kokouksia oli 70.