1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Luottamus on hoidon onnistumisen perusta
Liitto toi­mii 19-20/2021 vsk 76 s. 1254 - 1255

Luottamus on hoidon onnistumisen perusta

Potilaan ja lääkärin välinen luottamus ja ­yhteisymmärrys hoidon toteutuksesta on ­edellytys hoidon onnistumiselle.

Luottamus on hoidon onnistumisen perusta Kuva 1 / 2 Kuva: Matti Rajala
   

Lääkäriliiton Terveydenhuollon teesissä numero kahdeksan todetaan, että toimiva potilas-lääkärisuhde edellyttää luottamusta. Potilaan on voitava luottaa lääkärin ammattitaitoon ja salassapitovelvollisuuden noudattamiseen. Luottamusta tarvitaan, jotta potilas uskaltaa hakeutua hoitoon ja kertoa lääkärille tietoja terveydentilastaan, käyttämistään lääkkeistä tai muista valmisteista ja saamistaan hoidoista.

Syöpätautien erikoislääkäri, psykoterapeutti ja entinen Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen on samaa mieltä.

– Luottamus on hoidon onnistumisen perusta ja tukee potilaan ja lääkärin välisen yhteisymmärryksen löytämistä. Luottamuksen syntyminen riippuu sekä potilaasta että lääkäristä. Jälkimmäisen vastuu on suurempi, sillä hän toimii ammattiroolissa, josta saa palkkaa, Hietanen sanoo.

Jäätyään Lääkärilehdestä eläkkeelle Hietanen on pitänyt vastaanottoa Docrates Syöpäsairaalassa yhtenä päivänä viikossa. Lisäksi hän luennoi, opettaa ja tekee työnohjausta.

– Luottamuksen syntyminen edellyttää osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja ja aikaa niiden toteuttamiselle. Lääkärin on oltava potilaalle aidosti läsnä ja osoitettava välittämistä. Kuunteleminen ja toisen tilanteeseen paneutuminen on olennaista, Hietanen painottaa.

– On tärkeää osoittaa, että on kiinnostunut ja arvostaa. Tämän voi tehdä esimerkiksi tekemällä tarkentavia kysymyksiä. Myös empatiakyky on lääkärille hirvittävän tärkeä asia. Vastaanotolla lääkärin pitää rauhoittaa itsensä tilanteen edellyttämälle tasolle. Jos on ylikuormitusta, se voi olla vaikeaa. Mutta ystävällinen voi olla aina, sekin riittää pitkälle.

Lisää aikaa ja resursseja tarvittaisiin

Potilaan hoidosta ja tutkimuksista on päätettävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaan osallistuminen päätöksentekoon edellyttää, että hän saa ymmärrettävät tiedot terveydentilastaan, hoitovaihtoehdoista sekä niiden hyödyistä ja riskeistä.

Ongelmia tämän toteutumiseen voi tuottaa kiire.

– Terveydenhuollon työntekijöiden vastuulla on antaa tietoa potilaalle ymmärrettävällä tavalla, jolloin potilaan on mahdollista osallistua aktiivisesti hoitopäätökseen. Usein lääkäreillä on kuitenkin liian kiire, eikä hoidon potentiaalisten hyötyjen ja haittojen neutraali esittäminen ole välttämättä kovin helppoa, Hietanen toteaa.

Ongelmia tuottavat myös riittämättömät resurssit ja jatkuvuuden puute. Järjestelmä ei tue pysyviä pitkäaikaisia hoitosuhteita.

– Hyvien kohtaamisten toteutumisen edellytyksenä on, että työpaikan rakenteet ja arvot tukevat työntekijöiden jaksamista ja vuorovaikutuksen onnistumista. Tarvitaan tarpeeksi työntekijöitä potilaiden hoitamiseen ja lupausten pitämiseen.

– Lääkärin olisi tunnettava potilaan elämäntilanne ja kerrottava eri hoitovaihtoehdoista sen mukaan. Esimerkiksi jos potilaalla on vakava syöpä, joku voi haluta kaikki mahdolliset raskaatkin hoidot, kun taas joku toinen voi haluta esimerkiksi viettää vielä yhden kesän mökillään ja siksi kieltäytyy hoidoista.

Mitä jos potilas kieltäytyy hoidosta?

Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta, hoitotoimenpiteestä ja tutkimuksista. Tällöin häntä on hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lääkärillä ei ole velvollisuutta noudattaa potilaan toiveita, jos pyydetyt tutkimukset ja hoidot eivät ole lääketieteellisesti perusteltuja tälle potilaalle.

– Potilaan autonomia on vahvimmillaan hoidosta kieltäytymisessä. Ihmisellä on aina oikeus päättää, mitä hoitoa hän vastaanottaa ja mitä hänen ruumiilleen tehdään. Tämä on tärkeää pitää mielessä silloin, kun potilas päättää tavalla, jota meidän hoitavien henkilöiden on vaikea ymmärtää, Hietanen sanoo.

– Lääkärissä suositellusta hoidosta kieltäytyminen herättää helposti ärtymystä ja loukkaantumista. Silloin on hyvä tutkiskella omia tunteitaan. Potilasta ei ole oikeus hylätä tai nolata hoidosta kieltäytymisen takia. On tärkeää pitää portti auki, jotta potilas voi palata asiaan.

Lääkärien tulee olla heikompien puolella

Teesissä mainitaan, että potilaalla on merkittävä vastuu hoidon toteutuksesta ja oman terveyden ylläpidosta. Hietasessa tämä herättää ristiriitaisia ajatuksia.

– Toki ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa sairastumisvaaraansa ja hoitonsa toteutumiseen, mutta se, kuinka kykenevä hän on kulloinkin näitä valintoja tekemään ja toteuttamaan, riippuu paljon hänen lähtökohdistaan ja elämäntilanteestaan.

Lue myös

– Tuntuu, että lause on kirjoitettu tervettä ihmistä ajatellen, mutta eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Suuri osa potilaistamme on iäkkäitä, monisairaita tai vakavaa sairautta potevia. He tarvitsevat hyvin toimivaa inhimillistä terveydenhuoltoa, jossa kyetään luomaan turvallisuutta huolenpidolla ja jatkuvuudella. Poliitikot päättävät resursseista, mutta lääkärikunnan tulee olla heikompien puolella ja puhua yhteiskunnassa oikeudenmukaisen terveydenhuollon puolesta.

Teesi 8:

Potilaan ja lääkärin välinen luottamus ja yhteisymmärrys hoidon toteutuksesta on edellytys hoidon onnistumiselle.

• Potilaalla on merkittävä vastuu hoidon toteutuksesta ja oman terveyden ylläpidosta, johon hänelle tulee tarjota riittävät tiedot ja taidot.

• Mahdollisista hoitovaihtoehdoista tulee keskustella potilaan kanssa ja oleellinen tieto hoidon hyödyistä ja riskeistä pitää esittää ymmärrettävästi.

• Potilaan kyky tai halukkuus arvioida hoitovaihtoehtoja voi olla rajallista, jolloin lääkärin vastuu päätöksenteossa korostuu.

• Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta, jolloin häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

• Lainsäädännössä on määritelty tiettyjä erityistilanteita, joissa potilaan tahdon merkitys voi jäädä rajalliseksi, jotta hänen tarvitsemansa hoito voidaan toteuttaa.

› Lääkäriliiton terveydenhuollon teeseistä kerrotaan teesi kerrallaan muutaman viikon välein. Kaikki terveydenhuollon teesit löydät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/teesit.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.