Lääkärikartellin luottamusmiehiä kokoontui neuvottelupäiville Espooseen marraskuun puolivälissä. Parin päivän aikana käytiin läpi mm. seuraavan kierroksen tavoitteet ja keinot, eri palkkauselementtien käyttö lääkärien kannustamisessa ja rekrytoinnissa sekä vuosilomauudistus.

Neuvottelupäiville oli kutsuttu alustamaan KT:n sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasioiden neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka. Hän kertoi työnantajan tavoitteista seuraavalle neuvottelukierrokselle.

Parikka totesi luottamusmiehille, että kunta-alalla on yhtenä keskeisenä tavoitteena palkkajärjestelmän uudistaminen.

- KVTES:iä koskevassa palkkarakenneryhmässä on asiasta keskusteltu ja uudistukset heijastuvat tavalla tai toisella lääkärisopimukseenkin. Tavoitteena on lähteä noudattamaan niitä vaatimuksia, joita asetetaan motivoivalle palkkausjärjestelmälle.

Hän kertoi vastikään valmistuneesta tutkimuksesta, jossa oli selvitetty palkkausjärjestelmän toimivuutta.

- Selvityksen perusteella usko ja luottamus oli aika heikko työnantajan palkkapolitiikkaa kohtaan julkisella sektorilla. Ongelmana on, ettei käytetä sellaista palkkausjärjestelmää, joka motivoisi työntekijöitä.

Kuntatyönantajan tavoitteena on seuraavassa sopimusratkaisussa sopia palkkausjärjestelmästä, jossa henkilöstö voi omalla työpanoksellaan vaikuttaa palkkansa määrään.

- Työmarkkinalaitos on esittänyt, että nykyiset kokemuslisät muuttuvat henkilökohtaisiksi palkanosiksi.

Parikan mukaan tarkoituksena on taata, että henkilökohtainen palkanosa on tietyn vuosimäärän jälkeen tietyn prosenttimäärän suuruinen.

- Nimi vain vaihtuu eli kyseessä ei ole kovin suuri muutos muutoin kuin ajatuksellisesti.

Henkilökohtaiseen palkanosaan käytettäisiin vuosittain vähintään nykyistä kokemuslisää vastaava määrä rahaa kunnallissektorin palkkasummasta eli noin 0,4 prosenttia.

Parikan mukaan on kunnallishallinnossa ollut yhtenä ongelmana se, ettei harkinnanvaraisia lisiä ole maksettu.

- Esimerkiksi lääkärisopimuksessa ei ole mitään kriteerejä tai kättä pidempää työn vaativuuden arvioimiseksi. Olettaisin, että palkalle voisi olla muitakin perusteita kuin nimike tai sairaalatyyppi, hän totesi.

Parikka totesi, että palkka on maksettava työn vaativuuden mukaan.

- Työn vaativuuskriteerit tulee olla tämän takia määriteltyinä.

Hänen mielestään tärkeimmät vaativuustekijät ovat työn edellyttämä osaaminen ja itsenäisen harkinnan taso.

ESIMIEHET ARVIOIMAAN KUNKIN TYÖTÄ

Henkilökohtainen palkanosa perustuisi esimiesten suorittamaan henkilökohtaiseen työsuorituksen arviointiin.

- On paikallistason asia katsoa, mikä on hyvä työntekijä. Esimiehet arvioisivat kunkin työn, ja esimiehen ja työntekijän on yhdessä laadittava työn kuvauksia. Työn tuloksen huononeminen täytyy olla radikaalia, jotta se vaikuttaisi alentavasti henkilökohtaiseen palkanlisään, sanoi Parikka.

Seuraavalla neuvottelukierroksella Parikka näki eri lääkäriryhmien sisällä jonkinlaisena painopistealueena sairaalalääkärit.

- Sitä mukaa kun siirrytään väestövastuuseen, on näillä lääkäreillä turvattu automaattinen ansiokehitys.

Väestövastuulääkäreiden kohdalla on hänen mukaansa painopisteenä väestöosan ja vuosilomapalkan parantaminen.

- Kaikki määrävuotisiin palveluihin liittyvät palkankorotukset tullaan muuttamaan muiksi palkanosiksi.

Parikka totesi myös, että sairaalapuolella pitäisi modernisoida palkkahinnoittelua.

- Erilaisia palkkaryhmiä voisi kuvata muullakin tavalla kuin nimikkeillä.

Hän kertoi, että painopisteenä on ylipäänsä seuraavalla kierroksella päiväajan ansioiden kehittäminen.

- Päivystykset jätetään rauhaan.

Parikka ehdotti seuraavalla sopimuskaudella perustettavaksi työryhmän, joka ottaisi kriittiseen tarkasteluun perusterveydenhuollon toimenpideluokitukset.

Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa muistutti HYKS:n pääluottamusmies Martti Lalla, että neuvottelupäällikkö Parikan esittämistä asioista ei KT voi yksin päättää, vaan niistä on sovittava yhteisesti. Hänen mielestään esitetty palkkausmalli osoittaa ylipäänsä lääkärin työn aliarvioimista, eikä suurin osa lääkärikunnasta tule sitä hyväksymään.

Lääkäriliitto on aloittanut neuvottelut KT:n kanssa, mutta rahakysymyksistä päästään sopimaan vasta ensi vuoden alkupuolella.

KUNTATALOUDELLA MENEE VARSIN HYVIN

Kunnallistalousasiain päällikkö Arto Laitinen Suomen Kuntaliitosta totesi omassa alustuksessaan, että tilanne on kuntataloudessa varsin hyvä.

- Hyvän yleisen taloudellisen kehityksen tuloksena on myös kuntien talous kääntymässä positiiviseen suuntaan. Minun ei ehkä oikein pitäisi puhuakaan, että kunnallistalouden tilanne on hyvä, mutta kai rehellinen saa olla, hän tuumaili.

Laitinen totesi, että näköpiirissä ei ole mitään merkittäviä muutoksia, jotka koskisivat kuntien tehtäväkenttää.

-Kuntataloudessa lainakanta näyttää hieman supistuvan ja myönteinen kassakehitys jatkuvan.

Hän toi puolestaan yhtenä ongelmana esille sen, että eri alueiden ja kuntien väliset erot ovat lisääntyneet.

- Hajonta on kasvanut huonosti ja hyvin menestyvien kuntien välillä. Ainakin keskipitkällä aikavälillä kuntien talouksien eroavuudet tulevat olemaan todellinen ongelma.

Laitinen kertoi, että tällä hetkellä on noin 40 erittäin hyvin menestyvää kuntaa, jotka tulevat menestymään edelleen.

- Sitten on noin 70-100 kuntaa, joilla tulee olemaan varsin vaikeata toimia. Tilanne näyttäisi pysyvän keskimääräistä ahtaampana Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Kuntatalouden kannalta paremmassa päässä ovat yli 40 000 asukkaan kunnat, kun taas huonommassa päässä on tyyppikuntana joko alle 2 000 asukkaan kunta tai 2 000-4 000 asukkaan kunta.

Hänen mukaansa kunnilla ei kuitenkaan ole järin paljon liikkumavaraa, vaikka taloudellinen kehitys on keskimäärin aika hyvää.

- Yhteistoimintaa kuntien kesken tulisi tehostaa. Terveydenhuollon puolella rakenneuudistukset ovat menneet vähän väärään suuntaan, kun yhteistoimintaa on vähennetty. Esimerkiksi pienten terveyskeskusten määrä on lisääntynyt. Nyt olisi kelkan kääntämisen ja uudelleen arvioinnin paikka, tuumi Laitinen.

Hän painotti, että kuntarajat eivät saa olla este hyvälle palveluiden järjestämiselle.

- Pakolla näitä ratkaisuja ei voi tehdä, vaan kuntien on ne itse tehtävä.

LÄÄKÄRIN JA TOIMITTAJAN YHTEISTYÖHÖN

Toimittaja Ruben Stiller kertoi yleisölle lääkärin ja toimittajan kohtaamisesta ja siihen liittyvistä ennakko-odotuksista.

- Toimittaja ei aina tajua, että lääkärillä on vaitiolovelvollisuus potilaan asioista. Lääkäri vuorostaan ajattelee sairaalahierarkiaa eli sitä, kuka saa puhua. Perustuslaillista sananvapautta ei kuitenkaan voi monopolisoida hallintojohtajalle. Lisäksi lääkäri ajattelee sitä, yksinkertaistaako toimittaja hänen sanomaansa. Näiden asioiden takia lääkäri on varuillaan.

Hän neuvoi, että lääkäri voi etukäteen valmistautua toimittajan kohtaamiseen miettimällä itse, mikä on oma tiedotusstrategia.

- Voi pohtia esimerkiksi sitä, miten esittää asia niin, ettei synny väärinkäsityksiä.

Stiller totesi, että lääkärin ja toimittajan intressit ovat erilaiset.

- Ne eivät kuitenkaan ole vastakkaiset. Suosittelen teille, ettette maalaisi tässä asiassa pirua seinälle. Siitä voi tulla itseään toteuttava ennuste. Ei pidä lähtökohtaisesti olettaa, että toimittaja ja lääkäri ovat eri puolilla.

Hän valitteli, että lääkärit joutuvat puhumaan leikkauksista.

- Nimittäin tumpelopoliitikkojen tekemistä leikkauksista. Nykyään ajetaan suomalaista terveydenhuoltoa järjestelmällisesti alas. Tämä on suurin vaara potilaan ja lääkärin väliselle suhteelle. Jos hoitovirheiden määrä kasvaa, niin ihmiset eivät silloin ymmärrä laajempaa kontekstia.

Stiller kysyi, minkä asian puolesta lääkärit haluavat toimia.

- Elleivät lääkärit puutu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päättäjien tekemiin leikkauksiin, niin kuka siihen sitten puuttuu. Jos lääkärit eivät nouse barrikadeille terveydenhuollon leikkausten takia, niin toimittajat eivät saa mitään aikaan.

Hän muistutti, että lääkärien uskottavuus ja arvostus on Suomessa erittäin suurta verrattuna moniin muihin ammattiryhmiin.

- Te olette jo voittaneet julkisuuspelin. Hallintovirkamiehen on sitä mahdotonta voittaa.

Stiller totesi, että julkisuudessa toimitaan yhä enemmän henkilöiden kautta.

- Toivoisinkin yksilöitä esiin. Myös nimettömänä voi antaa toimittajille juttuvinkkejä, jos jostain syystä ei voi esiintyä omalla nimellään.

Pääluottamusmies Olle Sipari Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä kommentoi Stillerin alustusta kertomalla, miten hänen seudullaan on hoidettu yhteistyötä toimittajien kanssa.

- Olemme sopineet, että tapaamme paikallisia toimittajia pari kertaa vuodessa. Homma toimii erittäin hyvin, hän kertoi kokemuksista.