Lääkärien tyytymättömyys palkkakehitykseensä on jatkuvasti kasvanut ja Lääkäriliitto on ollut viime neuvottelukierroksilla useamman kerran lähellä työtaistelua. Nyt paineet jäsenistön keskuudessa ovat nousseet niin suuriksi, että lakko oli ainoa vaihtoehto. Työtaistelulla halutaan paitsi saada palkkaus kuntoon myös kiinnittää huomiota koko julkisen terveydenhuollon ongelmiin.

Kolme vuotta sitten Lääkäriliitto jätti lakkovaroituksen, mutta työtaistelu vältettiin viime hetkellä, kun liiton valtuuskunta hyväksyi valtakunnansovittelijan esityksen. Kaksi vuotta sitten työnantajan lääkärisopimus alistettiin jäsenäänestykseen. 70 % jäsenistä hyväksyi tuolloin työnantajan tarjouksen, mutta hyväksytty sopimus herätti myös voimakasta kritiikkiä jäsenistön keskuudessa.

Keväällä 1999 tehtyä sopimusta ei pidetty palkankorotustasoltaan riittävänä. Suuttumusta erityisesti radiologien keskuudessa aiheutti myös säteilyloman poistaminen. Kun säteilyloman kompensoinnista ei päästy Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa yksimielisyyteen, sovittiin siitä sairaanhoitopiirikohtaisesti. Jäsenistön vaatimus oli kuitenkin, että säteilylomasta on jatkossa saatava keskitetty sopimus.

Kun nykyistä tulopoliittista sopimusta koskevat neuvottelut viime syksynä käynnistettiin, oli alusta alkaen selvää, että Lääkäriliitto ei tyydy yleisen tupolinjan mukaisiin korotuksiin. Myös muilla akavalaisilla liitoilla oli paineita nostaa ansiotasoaan ja Akava asettikin koulutuspalkkaerän keskeiseksi neuvottelutavoitteekseen. Kun se ei onnistunut, Akava päätti yksimielisesti jäädä loppusyksystä syntyneen tulopoliittisen ratkaisun ulkopuolelle. Muiden keskusjärjestöjen allekirjoittamasta kaksivuotisesta sopimuksesta tuli kuitenkin poikkeuksellisen kattava: ulkopuolelle jäi lopulta vain Lääkäriliitto.

Sopimuskausi on 1.2.2001- 31.1.2003. Tupo tuo muille palkansaajille yhteensä keskimäärin 5,5 %:n palkankorotuksen kahden vuoden aikana.

Siinä vaiheessa kun muilla aloilla tehtiin tupon mukaiset virka- ja työehtosopimukset, oli lääkärisopimusta koskevissa neuvotteluissa niin paljon avoimia kysymyksiä, ettei kuntatyönantaja voinut jättää edes tarjousta. Yhteisesti päätettiin kuitenkin pyrkiä neuvottelutulokseen sopimuskauden päättymiseen eli 31.1.2001 mennessä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos jätti tarjouksensa tammikuun lopussa, mutta Lääkäriliiton 31.1.2001 kokoontunut valtuuskunta ei voinut muuta kuin yksimielisesti hylätä sen. Tarjous oli yleisen tupolinjan mukainen. Siihen ei sisältynyt liiton vaatimaa peruspalkan tuntuvaa korotusta eikä kannustavia elementtejä. Säteilylomakysymys oli edelleen ratkaisematta, samoin kysymys kohtuuttoman raskaista päivystysrupeamista.

Lakkovaroitus jätettiin 1.2.2001

Liitto jätti lakkovaroituksensa heti valtuuskunnan kokouksen jälkeen ja julkisti samalla sopimustavoitteensa. Lääkäriliitto ilmoitti haluavansa nostaa palkat pohjoismaiselle tasolle eli tavoittelevansa 20 %:n palkankorotusta. Lehdistön ja suuren yleisön ensireaktiot olivat pääosin lääkäreitä ymmärtäviä.

Liitto vaatii palkkaukseen elementtejä, jotka kannustavat lääkäriä kehittämään ammattitaitoaan ja etenemään vaativampiin tehtäviin. Liiallisesta päivystyssidonnaisuudesta on päästävä eroon ja päivystyksen peruskorvaukset on saatava kohtuulliselle tasolle. Säteilylomakysymys on ratkaistava.

Terveyskeskuspuolella korostetaan erityisesti väestövastuujärjestelmän kehittämistä ja siihen liittyvien kuormitusongelmien ratkaisemista. Poissaolevan kollegan potilaiden hoitamisesta maksettavista korvauksista on sovittava. Perusterveydenhuollon toimenpidepalkkausta on laajennettava.

Tiivis sovittelu

Neuvotteluja lääkärien lakonuhan torjumiseksi käytiin tiiviiseen tahtiin koko helmikuun ajan. Valtakunnansovittelija tapasi Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajia vuoroin yhdessä, vuoroin erikseen. Hän paneutui ongelmiin perusteellisesti ja yritti kaikin keinoin löytää ratkaisuja niin palkkausta koskevaan erimielisyyteen kuin lääkärien työolosuhteisiin.

Samanaikaisesti kuin sovitteluratkaisua haettiin, liiton edustajat olivat yhteydessä kaikkiin keskeisiin poliittisiin päättäjiin ja selvittelivät heille lääkärien lakonuhan syitä ja tavoitteita.

Sovitteluneuvottelujen lomassa kiisteltiin myös lakkorajoista ja suojelutyöstä sekä suojelutyön korvaamisesta. KT yritti käydä informaatiosotaa väittämällä, että liiton lakkomalli olisi virkariitalautakunnan suosituksen vastainen.

Lakon oli määrä alkaa 5.3., mutta 1.3. työministeriö päätti sovittelijan esityksestä siirtää työtaistelun alkua viikolla eteenpäin. Tämä oli yllätys liiton edustajille, sillä sovittelussa ei ollut tapahtunut edistymistä.

Ei lähentymistä

5.3. kuntatyönantaja toi neuvottelupöytään esityksensä lääkärien uudeksi työaikajärjestelmäksi, mikä jumiutti viimeisen viikon neuvottelut täysin. KT:n malli olisi merkinnyt lääkärien siirtämistä vuorotyöhön. Päivystyksestä olisi erillisenä korvausperusteena luovuttu, ilta-, yö- ja viikonlopputyöstä olisi maksettu vain epämukavan työajan korvaukset sekä mahdolliset ylityökorvaukset. Työnantaja voisi vapaasti päättää työajan sijoittelusta.

Lääkäriliiton edustajat pitivät KT:n mallin hyväksymistä mahdottomana. Liitto ehdotti, että työaikakysymyksiä selvitettäisiin sopimuskauden aikana osapuolten yhteisessä työryhmässä. Kiista työaikajärjestelyistä esti kuitenkin palkkauskysymysten käsittelyn eikä niissä tapahtunut lähentymistä. Liiton torjuntavoitto lakkoa edeltäneen viikon aikana oli vuorotyömallin päätyminen lopulta valtakunnansovittelijan paperisilppuriin.

Lauantaina 10.3. valtakunnansovittelija yritti vielä rakentaa sovintoesitystä nykyisen virkaehtosopimuksen pohjalta, kuitenkin niin että vapaamuotoisen päivystyksen korvaukset määräytyisivät prosentuaalisina. Harkinnassa oli 4-vuotinen sopimuskausi, mikä olisi tuonut lisää liikkumavaraa palkankorotuksiin.

Sekä Lääkäriliiton että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta oli kutsuttu koolle 10.3. klo 15. Valtakunnansovittelijan pyynnöstä päättäviä elimiä konsultoitiin siitä, millaisella korotustasolla sopimus voisi syntyä. Lääkäriliiton valtuuskunnassa puheenvuoroja käyttäneistä jäsenistä yksikään ei ollut valmis tinkimään asetetusta 20 %:n korotustavoitteesta.

Valtakunnansovittelija tapasi molempien osapuolten edustajat uudelleen klo 17. Kuultuaan päättävien elinten kannat hän katsoi näkemysten olevan niin kaukana toisistaan, ettei hän voi antaa esitystä, jota ei vähintään toinen osapuoli hylkäisi. Neuvottelut katsottiin päättyneiksi ja liitto ilmoitti työtaistelun alkavan maanantaina 12.3. klo 12.

Kyse ei ole vain palkasta

Lääkäriliitto on koko neuvottelukierroksen ajan korostanut, ettei lääkärien tyytymättömyys kohdistu vain heikkoon palkkakehitykseen vaan työolosuhteet kuntasektorilla ovat käymässä kestämättömiksi.

Talouden kasvusta huolimatta kunnat tekevät jatkuvasti uusia säästöjä potilaiden hoidossa. Tulostavoitteet ovat tiukentuneet, työmäärä on kasvanut eikä sijaisia oteta. Lääkärien työtahti on kiristynyt selvästi viime vuosina ja jo puolet heistä ilmoittaa uupuvansa työssään. Pako julkisesta terveydenhuollosta yksityissektorille, tutkimustehtäviin, ulkomaille ja osa-aikaeläkkeelle kiihtyy.

Suomi on vajonnut Euroopan kehitysmaiden joukkoon niin terveydenhuollon rahoituksessa kuin lääkärien palkkauksessa. Lääkärien työn tehokkuus on jatkuvasti kasvanut, mutta työn tekijät eivät ole saaneet osuuttaan tuotoksen kasvusta. Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, mutta yhä harvempi heistä haluaa työskennellä kunnallisen työnantajan palveluksessa.

Rakentavia ratkaisuja sairaaloiden ja terveyskeskusten kriisiin ei ole löytynyt. Lääkäriliiton valtuuskunnassa 10.3. käydyssä keskustelussa todettiin, että lakko voi merkitä käännettä parempaan - myös koko terveydenhuollolle.

Lääkäriliiton sopimustavoitteet

- Palkkaan 20 % lisää, painottaen päiväajan ansioita

- Kannustavia elementtejä palkkaukseen

- Päivystys inhimilliseksi

- Päivystyksen peruskorvaus kuntoon

- Säteilylomakysymys ratkaistava

- Terveyskeskusten toimenpidepalkkausta laajennettava

- Väestövastuulääkärien kuormitus kuriin