Kunnallisella sektorilla työskentelevän lääkärin palvelussuhteen ehdot näyttävät olevan muuttumassa. Eduskunta sai käsiteltäväkseen 30.4.2004 kansallisen terveysprojektin toimeenpanoa koskevan lakipaketin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutosesityksessä todetaan, että erikoismaksuluokkaoikeuksia ei myönnetä enää 1.3.2005 jälkeen, ja että vielä voimassa olevat erikoismaksuluokkaoikeudet lakkaavat 29.2.2008. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus puolestaan hyväksyi 19.4.2004 yleiskirjeen Sivutoimi ja kilpaileva toiminta sekä viranhaltijoiden ja työsuhteisten työntekijöiden esteellisyyskysymykset. Asian taustalla on 1.11.2003 voimaan tullut kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain uudistus.

Ehdotettu erikoismaksuluokkaoikeuden päättyminen vähentää lääkärin varsinaiselta työajalta maksettua palkkaa. Jos sivutoimioikeutta rajoitetaan nykykäytäntöön verrattuna, pienenee puolestaan lääkärin kokonaisansio. Tällaista ei voi hyväksyä.

Erikoismaksuluokkaoikeus loppuu lakiesityksen mukaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Siirtymäaika on lyhyt. Kun asiaa alun perin valmisteltiin, suunniteltiin siirtymäajasta selvästi pidempää. Ajateltiin, että olemassa olevat oikeudet voisivat jatkua henkilö- ja työpaikkakohtaisesti pysyvästi. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuodelta 2002 todetaan, että erikoismaksuluokkajärjestelmästä luovutaan asteittain. Valtio myötävaikuttaa erikoismaksuluokan purkuun liittyvän korvaavan kannustinjärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi valtio myötävaikuttaa siihen, että työmarkkinaosapuolet käynnistävät keskustelun tulospalkkauksen kehittämisestä tavoitteena tuloksekkaan työpanoksen huomioiminen terveydenhuoltoalan palkkaratkaisuissa.

Lääkäriliiton mielestä erikoismaksuluokkaa ei tule lakkauttaa. Jos EML kuitenkin lopetetaan, on ehdotettu siirtymäkausi aivan liian lyhyt. Jos EML lakkautetaan, on lyhyen ajan kuluessa luotava korvaava palkkausjärjestelmä. Asia on ollutkin esillä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tarkoitus on, että erikoismaksuluokkakorvauksia vastaava rahamäärä sijoitetaan erikoismaksuluokkaa nykyisinkin käyttävien erikoisalojen perustyöajan palkkaan uutena kannustavana elementtinä, mahdollisesti toimenpidepalkkioiden muodossa. Palkkaukseen tarvitaan kannustavia ja henkilökohtaiseen sitoutumiseen liittyviä osia.

EML:n tuoman olennaisen palkanosan poistaminen voi vaarantaa lääkärien hakeutumista töihin sairaaloihin ja heidän sitoutumistaan sairaalatyöhön. Erikoislääkärikoulutus on pääosin kokeneiden kollegojen kädestä pitäen nuoremmalleen antamaa opetusta. Kokeneiden kollegoiden lähteminen sairaalasta voi johtaa koulutuksen tason laskuun. Erikoismaksuluokan poistaminen vähentää potilaan mahdollisuuksia valita hoitava lääkäri. Liiton tavoitteena on, että potilaan oikeus valita hoitava lääkäri toteutuisi nykyistä paremmin myös julkisessa terveydenhuollossa.

Yleiskirje sivutoimista ja kilpailevasta toiminnasta kohdistuu suurelta osin samoihin työntekijöihin kuin erikoismaksuluokkaoikeus. Sinällään työnantajan toimivalta lähtee laista. Jos yleiskirjettä sovelletaan sen otsikon mukaisesti, jää ilmeisiä ongelmakohtia jäljelle kaksi. Mitä tarkoittaa työnantajaa ilmeisesti vahingoittava toiminta? Kuinka laajalti salassapitoa vaaditaan?

Tähän saakka on tulkittu, että lääkärin vapaa-aikanaan tekemä työ toisessa terveydenhuoltoalan yrityksessä suorittavassa asemassa olisi luvallista. Hus on kokenut ongelmallisena tilanteen, jossa Husin viranhaltija on osallistunut yksityissairaalassa toisen kunnan tai kuntayhtymän tarjouskilpailun perusteella lähettämien potilaiden hoitoon. Tältä osin tulkintaa varten tarvitaan hallinto-oikeuden päätös. Vanhastaan Lääkäriliitossa on katsottu, että viranhaltija ei saa olla yhtä aikaa päättävässä asemassa sekä virkatyössään että yksityissektorilla. Joka tapauksessa jokainen sivutoimen harjoittamista rajoittava päätös on arvioitava yksittäistapauksena juuri tässä tapauksessa aiheutuvan ilmeisen haitan osalta. Jos lääkärin kanssa aloitetaan keskustelu sivutoimioikeuden rajoittamisesta, tulee lääkärin saman tien ottaa yhteyttä luottamusmieheen. Jos sivutoimioikeuskäytäntöä nykyisestään kiristetään lääkärikunnan näkemystä huomioimatta, harkitsee Lääkäriliitto järjestöllisten toimenpiteiden käyttöä.

Erityisesti liikelaitoksia ajatellen yleiskirjeeseen on kirjattu säännöksiä teknologioiden salassapitovelvollisuudesta. Jos kysymyksessä on jokin patentilla suojattava laboratoriomenetelmä, on asia ehkä jotenkin ymmärrettävissä. On kuitenkin painokkaasti todettava, että jo erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirillä on velvollisuus kehittää erikoissairaanhoitoa alueellaan. Lääkärin tietotaitoa potilaan auttamisessa on jatkossakin saatava levittää ja sitä pitää levittää vapaasti eteenpäin. Pelinsäännöt terveydenhuollon markkinoilla ovat erilaiset kun muilla toimialoilla. Asia voisi kaivata laajempaakin keskustelua.

Kansallinen terveysprojekti on valtiovallan vahva tahdonilmaus terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen puolesta. Uudistukset on viisasta saattaa voimaan 1.3.2005 alkaen. Erikoismaksuluokka on kokonaisuuden kannalta mitättömän pieni osa. Se voitaisiin aivan hyvin vielä irrottaa muusta lakipaketista.