Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve on valittu Maailman lääkäriliiton eettisen komitean puheen­johtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Haasteita riittää, sillä monissa maissa lääkärit kohtaavat ­rankkojakin eettisiä ongelmia.

Heikki Pälve valittiin Maailman lääkäriliiton WMA:n (World Medical Association) eettisen komitean puheenjohtajaksi WMA:n kokouksessa Balilla huhtikuun alussa. Kokoukseen osallistui 100 edustajaa 35 eri maasta.

- Suomen Lääkäriliitolle valinta on tunnustus pitkäaikaisesta ja aktiivisesta työstä Maailman lääkäriliitossa lääkärinetiikan edistämisessä. Suuri tunnustus täytyy antaa edeltäjälleni Markku Äärimaalle, joka oli aktiivinen etiikan toimija sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Liitto on pyrkinyt jatkamaan tällä tiellä, ja esimerkiksi juuri ilmestynyt uusi painos Lääkärin etiikka -kirjasta on hyvä esimerkki tästä työstä, Pälve sanoo.

- Luonnollisesti nimitys on myös henkilökohtainen tunnustus toiminnalleni WMA:ssa viimeksi kuluneiden noin kymmenen vuoden aikana. Olen siitä sekä tyytyväinen että ylpeä.

Meille päivänselvää, vain toive toisaalla

Lääkärin etiikka on WMA:n toiminnassa keskeistä. Järjestö on itse asiassa syntynyt puolustamaan ja edistämään sitä.

- Suomessa lääkärin etiikan ongelmat poikkeavat paljonkin monen muun maan ongelmista. On esimerkiksi maita, joissa lääkärit pakotetaan osallistumaan kidutukseen varmistaakseen vangitun hengissä pysymisen, ja joissa lääkäreitä vangitaan, jos he hoitavat hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa loukkaantuneita. Raporttien mukaan juuri nyt Syyriassa lääkärit ja sairaalat ovat joutuneet tarkoituksellisen tulituksen kohteeksi. Monet asiat, jotka meille tuntuvat päivänselviltä, ovat vain toiveita kollegoillemme maailmalla. WMA on pystynyt toiminnallaan tukemaan kansallisia liittoja ja yksittäisiä lääkäreitä lääkärin etiikan ja potilaan parhaan puolustamisessa, Pälve toteaa.

- Balin kokouksessa käsiteltiin mm. kuolemantuomiota ja lääkäreiden osallistumista siihen. WMA on toiminnallaan pystynyt auttamaan maailman lääkäriliittoja ja siten lääkäreitä pidättäytymään tällaisesta pyövelin työstä. Kokouksessa oli esillä myös naisten ja lasten pääsy terveydenhuollon piiriin, samoin kuin ’person centered medicine’, joka keskittyy potilaan kokonaisvaltaiseen huomioonottamiseen. Näiden asioiden käsittely jatkuu. Ajankohtaisia, kannanottoa vaativia asioita syntyy maailmalla joka vuosi, Pälve jatkaa.

- Vietämme Suomessa kollegiaalisuuden teemavuotta. On ollut hämmästyttävää nähdä, kuinka tehokkaasti WMA kykenee turvaamaan ja edistämään kollegiaalisuutta maailmanlaajuisesti tukemalla vaikeuksissa olevia liittoja ja joskus jopa yksittäisiä jäseniä. Tämä työ on tukenut myös pohjoismaisten liittojen työtä aivan konkreettisesti.

Ensi vuonna juhlakokous Helsingissä

Pälveen puheenjohtajuuskaudella WMA juhlistaa tärkeimmän julistuksensa, ns. Helsingin julistuksen 50-vuotissyntymäpäivää.

- Helsingin julistuksen uusiminen on ehdottomasti tärkein asia komitean työssä. Pyrimme saamaan työn loppuun jo ensi syksyn yleiskokouksessa, mutta se saattaa jatkua ensi vuoden puolelle.

- Tarkoitus on järjestää marraskuussa 2014 Helsingissä kansainvälinen tieteellinen kliinisen potilastutkimuksen etiikkaa käsittelevä kokous ja sen jälkeen juhlakokous, johon presidentti Sauli Niinistö on jo lupautunut osallistumaan, Pälve kertoo.

Maailman lääkäriliitto

Maailman lääkäriliitto WMA (World Medical Association) perustettiin vuonna 1947, kun Nürnbergin oikeudenkäynnit olivat paljastaneet toisen maailmansodan aikana lääketieteen alalla tapahtuneet julmuudet. WMA:n keskeisenä tehtävänä on vaalia ja kehittää lääkärin etiikkaa.

Helsingin julistus

Helsingin julistukseen on koottu ihmiseen kohdistuvan lääketieteellisen tutkimustyön eettiset periaatteet, joita pitää noudattaa kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa ympäri maailman. Se on hyväksytty Maailman lääkäriliiton yleiskokouksessa Helsingissä kesäkuussa 1964, jonka jälkeen sitä on päivitetty useaan otteeseen.

Keskeistä julistuksessa on mm. se, että potilaiden osallistumisen lääketieteelliseen tutkimukseen on oltava vapaaehtoista. Kaikkien ihmiseen kohdistuvien tutkimusten tutkimusasetelma ja suoritustapa on ilmoitettava selkeästi tutkimussuunnitelmassa. Tutkimussuunnitelmassa on todettava tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat, ja siinä on oltava tiedot tutkimuksen rahoittajista ja institutionaalisista sidonnaisuuksista. Tutkimuseettiset toimikunnat ovat syntyneet julistuksen velvoittamina.