Sekä lääkärin että toimittajan työtä sitovat ammattieettiset periaatteet. Julkisuudessa ollaan säännöllisin väliajoin tukkanuottasilla. Mutta ei niin paljon erottavaa ettei jotakin yhteistäkin. - Molemmat haluavat parantaa maailmaa, sanoi Kalevan päätoimittaja Risto Uimonen Lääkäri kohtaa median -tapahtumassa.

Toimittaja on saapunut haastattelemaan lääkäriä. Lääkäri pelkää toimittajan yksinkertaistavan ja pahimmassa tapauksessa vääristelevän hänen sanomisensa. Potilaillekin pitäisi olla lojaali. Toimittajaa taas kammoksuttaa lääkärin käyttämä käsiteiden viidakko ja se, ettei lääkäri uskalla yleistää asioita. Jos aikataulut sallivat, juttua tarkistetaan puolin ja toisin, kunnes lopputulos on molempia tyydyttävä. Tai ainakin kompromissi.

Lääkäriliitto on järjestänyt lääkärien ja toimittajien tapaamisia jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tavoitteena on ollut kasvattaa tietoisuutta median toimintatavoista ja ymmärrystä lääketieteen uutisoimisesta. Marraskuun viimeisenä päivänä Oulussa järjestetyssä Lääkäri kohtaa median -tapahtumassa intouduttiin keskustelemaan kokemuksista. Melkein kaikki lääkärit olivat joskus olleet haastateltavina.

"Mikähän tuokin luulee olevansa"

Median käyttö lisääntyy koko ajan. Nykyihminen viettää kolmasosan valveillaoloajastaan tiedotusvälineiden parissa. Erilaisten median käyttötutkimusten mukaan suosituin on televisio. Sen edessä kuluu yli kolme tuntia päivittäisestä ajastamme.

Myös lääketieteeseen liittyvien juttujen tarve mediassa on voimakkaassa kasvussa. Lääkärit ovat kysyttyjä haastateltavia. Kalevan päätoimittajan Risto Uimosen mielestä lääkärien kannattaa säilyttää arkinen suhtautuminen mediaa kohtaan.

- Media on meille kaikille yhteinen. Kun olet mediassa, varmistat, että ihmiset saavat oikeaa tietoa. Kannatta siis pyrkiä mediaan, Uimonen sanoi, ja sai yleisön nauramaan.

Oululaislääkärit sanoivat jännittävänsä työkaveriensa reaktioita. - Ehkä täällä pohjoisessa ajatellaan, että mikähän tuokin luulee olevansa, jos työntää itseään esille lehtien palstoille, yleisöstä huikattiin.

Vallankäytön valvontaa

Risto Uimosen mukaan terveydenhuoltojärjestelmämme ei toimi riittävän hyvin. - Päävastuussa tästä ovat lääkärit, Uimonen julisti. Lääkärit olivat selvästi eri mieltä. Yleisön joukosta ehdotettiin päävastuullisiksi poliitikkoja.

- Ei kukaan toimittaja tee ilkeyttään kriittisiä juttuja, tai halua olla hankala. Mutta kun potilaitten on pakko taistella oikeuksiensa puolesta, siirtyy kriittisyys myös lehtien sivuille, Kalevan päätoimittaja väitti.

Hän muistutti lääkäreitä siitä, että toimittaja on yhteiskunnan vahtikoira, jonka tehtävä on vahtia vallankäyttäjiä. Median hän sanoi olevan lääkärien hoitovirheiden suhteen ehkä liiankin armollinen.

- Hoitovirheitä tapahtuu koko ajan, mutta niistä ei juuri puhuta julkisuudessa. Se on tietysti ymmärrettävääkin, sillä tilanteet ovat haasteellisia ratkaista, Uimonen sanoi.

Uimosen mielestä lääkärin ja toimittajan kohtaamisessa ongelmia aiheuttaa se, etteivät lääkärit ymmärrä toimitusten rutiineja ja sitä, miksi toimittajat lähestyvät heitä. Tilanteet kärjistyvät varsinkin silloin, jos tekeillä on kriittinen juttu.

Kiire koettelee kriisitilanteessa

Sekä lääkärillä että toimittajalla on tarve hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin. Uimosen mielestä molemmat kärsivät hoitotakuun aiheuttamasta työpaineesta. Lääkärin on suoriuduttava käytännön työstään nopeasti ja toimittajan saatava aiheeseen liittyvät tiedot lähes yhtä nopeasti.

Kalevan päätoimittajan mukaan esimerkiksi suurten sairaaloiden tai terveyskeskusten tiedotus lepää hataralla pohjalla. Tiedottaminen toimii normaalioloissa. Akuutit kriisitilanteet, kuten lintuinfluenssan mahdollinen leviäminen tai äkilliset suuronnettomuudet, saattavat kuitenkin kaataa järjestelmän.

Parannusehdotukseksi Uimonen ehdotti niin sanottua kriisiapuryhmää. Sairaaloiden lääkäreistä koottaisiin epävirallisia asiantuntijaryhmiä, jotka vastaisivat tiedotuksesta paikallisesti. Ryhmien tehtävänä olisi myös kehittää tiedottamista. Uimosen mielestä jatkuva tiedottamiseen liittyvä koulutus olisi tarpeen samalla, kun lääkärit pitäisivät yhteyttä oman alueensa toimituksiin.

Parannusehdotuksista huolimatta kannattaa varautua myös pahimpaan.

- Viestinnässä pätee Murphyn laki. Viestintä epäonnistuu lähes aina. Siitä huolimatta aina pitää yrittää uudelleen. Ehkä jo seuraavalla kerralla onnistumme, Uimonen kannusti.