Lehti 5: Liitto toi­mii 5/2008 vsk 63 s. 426 - 427

Mieluummin neuvostoon kuin käräjille

Asiat riitelevät, ihmiset eivät. Näinhän se menee virkistyspäivän ryhmäleikissä, ja arjessa usein toisin. Lääkäriliiton luottamusneuvostoa luotsaava Kale Juva saa kollegoiden väliset kahinat pöydälleen silloin, kun asiat ovat todella solmussa. Hänen mielestään neuvostona voisi hyödyntää enemmänkin.

Minna Seppä

- Luottamusneuvoston käsiteltäväksi tulee keskimäärin muutama tapaus vuodessa, mikä on todella vähän,

Kale Juva

sanoo.

Tilannetta selittää se, että osa tapauksista menee suoraan käräjille, osa taas selviää jo Lääkäriliiton toimiston käsittelyssä.

- Toimisto hoitaa 99 prosenttia ilmenevistä ongelmista, Juva uskoo.

Hän sanoo, että luottamusneuvostoa voisi hyödyntää enemmänkin: osan oikeuteen menevistä asioista voisi tuoda luottamusneuvostoon, jossa tavoitteena on sopu, vaikka laihakin.

- Vaikka kollegat tietävät, että asiat eivät käräjillä sen kummemmiksi tule, sinne viedään aivan jonninjoutavia kysymyksiä. Ihmettelen, miksi.

- Tapaukset käsitellään luottamusneuvostossa jäsenten oikeusturva mielessä pitäen. Vaikka kokouksissa joskus aika suorasanaista tekstiä kuuleekin, luulen, että lopputulos on vähintään yhtä hyvä kuin oikeudessa. Neuvoston etuna on, että asioita punnitsevat alaa tuntevat ihmiset.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja

Heikki Pälve

kertoo, että valtaosa liittoon tulevista jäsenten välisistä kiistoista hoituu liiton juristien antamalla puhelinneuvonnalla ja markkinointilautakunnan käsittelyssä. Jäljellejäävistä tapauksista lähes kaikki ratkeavat toiminnanjohtajan ja osapuolten yhteydenpidolla.

- Olen samaa mieltä siitä, että käräjille mennään usein turhaan. Siinä on kyse syyllisen etsimisestä, vaikka parempi olisi hakea Lahtinen ja konekivääri, joilla niitä töitä tehdään. Luottamusneuvoston avulla tämä on mahdollista.

Reviirikiistat tyypillisimpiä

Vuonna 2005 luottamusneuvostossa oli ruuhkavuosi. Siellä käsiteltiin viittä erillistä tapausta, jotka liittyivät työpaikkailmapiiriin, markkinointiohjeiden laiminlyömiseen, asiantuntijana esiintymiseen ja potilasvahinkoon. Juvan mukaan aihejakauma oli varsin edustava.

- Tyyppitapaus on reviirikiista, jossa tapellaan, kun luullaan, että kollega syö toisen leipää.

Luottamusneuvostossa osapuolia kuullaan uuvuksiin asti. Kaikki prosessin vaiheet dokumentoidaan kirjallisesti. Rangaistuksia jaetaan harvoin, ja niistä valitetaan vielä harvemmin. Yleisin annettu rangaistus on kirjallinen varoitus.

- Jo itse prosessi perusteellisuudessaan hoitaa asioita pois päiväjärjestyksestä. Kun joutuu kirjaamaan kokemiaan epäkohtia, tunnekuohut katoavat, ja arvonmukainen käytös muistuu mieleen.

- Näissä asioissa harvoin vain toisella on kylki musta. Usein vikaa löytyy paitsi kiistan osapuolista, yksikön johtamiskäytännöistä.

Eilen kielletty on tänään sallittu

Luottamusneuvostoon tulevien markkinointiohjeiden rikkomusten määrä on Juvan mukaan melko vakiintunut. Toisaalta yhä useammin näkyy mainontaa, joka terveyspalveluista tiedottamisen sijaan pyrkii lisäämään palveluiden kysyntää, tai on hyvin lähellä tätä.

- Esimerkiksi esteettisen kirurgian alueella on esimerkkejä tällaisen ilmoittelun lisääntymisestä. Voidaan perustellusti kysyä, ohjaako se terveydenhuollon resurssien käyttöä oikeaan suuntaan.

- Ylipäätään nykyään tavanomainen ilmoittelu olisi ollut 20 vuotta sitten vallitsevan käytännön vastaista.

Mikä luottamusneuvosto?

- Yksi Suomen Lääkäriliitto ry:n sovinto- ja kunniatuomioistuimista. Muita tätä tehtävää hoitavia toimielimiä ovat liiton hallitus ja valtuuskunta.

- Käsittelee arvonmukaisen hengen ylläpitämiseen ja liiton ohjeiden, kuten lääkärin eettisten ohjeiden ja kollegiaalisuusohjeiden, noudattamiseen liittyviä asioita.

- Kokoonpanossa on kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja. Liiton valtuuskunta valitsee tehtävään kokeneita kollegoita niin, että kokoonpanossa ovat edustettuna toisaalta operatiiviset ja konservatiiviset alat, toisaalta perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Kokouksissa ovat läsnä myös sihteeri, toiminnanjohtaja ja varatoiminnanjohtaja.

- Kokoontuu tarpeen mukaan, keskimäärin kerran vuodessa. Asialistalla on yleensä kolme – viisi erillistä tapausta.

Lue myös

- Asioiden vireillepano, valmistelu, tutkinta sekä mahdolliset kurinpitotoimet toteutetaan Lääkäriliiton sääntöihin kuuluvan, vuonna 2003 hyväksytyn johtosäännön mukaisesti. Prosessin vaiheet dokumentoidaan kirjallisesti. Se kestää useimmiten noin vuoden.

Vireillepano-oikeus on liiton hallituksella ja toiminnanjohtajalla. Myös liiton alaosasto, paikallisosasto, valiokunta tai jäsen voi tehdä aloitteen.

- Vireille tulevat asiat valmistelee varatoiminnanjohtaja, minkä jälkeen toiminnanjohtaja päättää, viekö asian luottamusneuvostoon. Hän voi myös antaa liiton jäsenelle kirjallisen huomautuksen.

- Jos asia menee luottamusneuvostoon, toiminnanjohtaja luovuttaa neuvostolle tapauksen materiaalin ja oman kirjallisen lausuntonsa siitä, toimien myös asian esittelijänä.

- Neuvosto pyrkii saamaan sovun aikaan osapuolten välille, mikä on yleensä vaikeaa. Jollei tavoitteeseen päästä, neuvosto voi antaa liiton jäsenelle kirjallisen varoituksen tai tehdä hallitukselle esityksen julkisen varoituksen antamisesta tai liitosta erottamisesta. Julkinen varoitus tarkoittaa varoituksen julkaisemista Suomen Lääkärilehdessä.

- Neuvoston antamasta varoituksesta voi valittaa kuukauden kuluessa liiton hallitukselle. Hallituksen antamasta julkisesta varoituksesta ei voi valittaa, mutta erottamisen asianomainen voi viedä valtuuskunnan päätettäväksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030