Mikkeliin paikallinen sopimus
Mikkelin lääkärit siirtyivät tämän kuun alusta työaikaan. Uusi paikallinen sopimus antaa väestövastuujärjestelmää paremmat mahdollisuudet oman työn hallintaan ja suunnitteluun.
Mikkelin kaupunki on solminut palkkalistoillaan olevien väestövastuulääkäreiden kanssa paikallisen sopimuksen, joka purkaa väestövastuujärjestelmän ja mahdollistaa lääkäreille siirtymisen säännölliseen työaikaan. Mikkelin kaupungin johtava ylilääkäri
Pekka Pöllänen
uskoo, että sopimus antaa lääkäreille nykyistä paremmat mahdollisuudet hallita työmääräänsä ja suunnitella työnsä sisältöä.- Potilas-lääkärisuhteet säilyvät, mutta potilaan näkökulmasta myös lääkärin vaihtaminen helpottuu, Pöllänen sanoo.
Maaliskuun alussa voimaan astunut Mikkelin sopimus on sovellus niin sanotusta Loviisan mallista. Lääkäreiden peruspalkka on laskettu omalääkärivessin taulukosta.
Kaikista vastaanotetuista potilaista maksetaan käyntipalkkio. Myös neuvola-asiakkaista saa korvauksen. Jos lääkäri on työssä, jossa käyntipalkkioita ei kerry, toisin sanoen työskentelee esimerkiksi vuodeosastolla tai vanhainkodissa, hänelle maksetaan peruspalkan lisäksi vuosilomapalkasta laskettava tuntipalkka. Korvauksen saa myös osallistuessaan koulutukseen tai projektikokoukseen.
- Oletan, että kaikkien ansiotaso tulee jonkin verran nousemaan. Se, kuinka paljon kasvua tulee, riippuu tehdyn työn määrästä, luottamusmies
Jorma Valtola
kuvaa.Myös Valtola on sopimukseen tyytyväinen. Hän uskoo sen hyödyttävän kaikkia, myös potilaita.
- Sopimus on vastaantulo työnantajan puolelta, ja tulee jonkin verran lisäämään talkoilua, eli pidentämään päivää ja lisäämään vastaanotettujen potilaiden määrää. Tämä tietää mikkeliläisille myös lisää vastaanottoaikoja.
Osittainen ulkoistus edelleen vaihtoehto
Pöllänen toivoo uuden sopimuksen kannustavan lääkäreitä hakeutumaan Mikkeliin. Kaupungissa on edelleen toistakymmentä lääkärinvirkaa vakituisesti täyttämättä.
- Meillä on täällä varovaisen toiveikas ilmapiiri. Uusi virkaehtosopimus antaa meille mahdollisuuksia kisata niukoista lääkäriresursseista, ja toivomme, että meille hakeutuu hyviä tekijöitä, Pöllänen sanoo.
Mikkelissä on ostettu viiden lääkärin työpanos Medonelta ja Mediverkolta. Yhteistyö ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.
- Palvelu on ollut epävarmaa, siinä on ollut katkoksia, emmekä ole saaneet riittävän kokeneita lääkäreitä. Omat vakituiset osaajamme ovat paikanneet, ja olleet viime kuukaudet tiukilla.
Pöllänen pitääkin edelleen pääterveysaseman osittaista ulkoistamista järkevänä vaihtoehtona.
- Meillä on Pankalammella noin kaksikymmentä virkaa. Näkisin parhaana vaihtoehtona sen, että niistä puolet kuuluisi ulkoistettavan palvelun piiriin, ja puolet hoidettaisiin omin voimin. Tämä olisi näissä olosuhteissa realistinen vaihtoehto, ja sitä tulemme myös esittämään terveyslautakunnalle kevään kuluessa.
Ensineuvon kautta tapahtuva ajanvaraus puhuttaa Mikkelissä edelleen. Pölläsen mukana yhteistyötä yritetään kehittää, ja hakea rahalle vastineita, jotka vähentäisivät lääkäreiden työkuormaa.
- Yhtenä vaihtoehtona on keskusteltu laboratoriotuloksia potilaille välittävästä palvelusta.
Erikoistumiseen hyvät mahdollisuudet
Pöllänen aloitti työt Mikkelin kaupungin johtavana ylilääkärinä lokakuun lopulla. Tätä ennen hän työskenteli neljä vuotta HUSin henkilökunnan työterveysyksikön vetäjänä. Pöllänen luonnehtii itseään pitkän linjan työterveys- ja terveyskeskuslääkäriksi.
- Työ täällä on yhtä lailla kiireistä kuin kehä kolmosen sisäpuolellakin. Toisaalta täällä on omia vahvuuksiaan. Mikkelissä esimerkiksi on keskussairaala, jonka kanssa yhteistyö on niin toiminnallisesti kuin esimerkiksi koulutusnäkökulmastakin tiivistä. Erikoistumiseen on täällä siten hyvät mahdollisuudet. Terveyskeskuksemme on myös yksi Kuopion yliopiston alaisista yliopistoterveyskeskuksista, mikä merkitsee muun muassa rahoituksellista tukea koulutukseen ja tutkimustoimintaan.
Mikäli lääkärivahvuudet saataisiin kohdalleen, Pöllänen panostaisi pitkäjänteisempään terveyskeskustyöhön.
- Mikkelin terveyskeskus sijoittuu valtakunnallisissa laatumittauksissa edelleen varsin hyvin. Pitkäjänteisempää kansantauteihin paneutuvaa työtä ehdimme kuitenkin tekemään aivan liian vähän, Pöllänen sanoo.