Ensi vuoden alusta tulee voimaan eläkeuudistus. Kunnan eläkejärjestelmässä toteutetaan pääosin samat muutokset kuin yksityisalojen eläkeuudistuksessakin. Uudistuksen jälkeenkin kunnallinen eläkejärjestelmä sisältää kuitenkin omia erityispiirteitään. Tässä artikkelissa kerrotaan, milloin voi uusien sääntöjen mukaan jäädä vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Eläkkeen laskentaan tulevista muutoksista kerrotaan Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Kuntatyöntekijän vanhuuseläkeikä määräytyy tällä hetkellä sen mukaan, milloin työntekijä on syntynyt ja milloin hänen kuntapalvelunsa on alkanut. Ennen vuotta 1993 kuntapalveluun tulleilla on henkilökohtainen eläkeikä joko 63-65 vuoden välillä tai alempi ammatillinen eläkeikä. Jos kuntapalvelu on alkanut vuonna 1993 tai sen jälkeen, vanhuuseläkeikä nykyisten sääntöjen mukaan on 65 vuotta. Riippumatta siitä, mikä on tämänhetkinen eläkeikä, vanhuuseläkkeelle voi vuodesta 2005 lähtien jäädä täytettyään 63 vuotta. Työssä voi myös jatkaa aina 68-vuotiaaksi saakka. Nykyisen vanhuuseläkeiän täyttäminen ei ole enää virkasuhteen päättymisen syy, vaan virkasuhde jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin viranhaltija täyttää 68 vuotta ellei työntekijä irtisanoudu sitä ennen. Työssä jatkamiseen ei enää tarvita työnantajalta erityistä lupaa. Työssä voi jatkaa vielä 68 vuoden täyttämisen jälkeenkin, jos siitä sopii työnantajan kanssa. Eduskunnan käsittelyssä on vastaavansisältöinen muutosesitys työsopimuslakiin.

Eläkkeelle kunnan palveluksesta

Jos vanhuuseläkeikä tällä hetkellä on alle 65 vuotta, siihen liittyy oikeus saada ennen vuotta 1995 karttunut ns. lisäeläkeosuus, joka on 1-6 % eläkepalkasta. Henkilökohtaisella vanhuuseläkeiällä on merkitystä vielä eläkeuudistuksen jälkeenkin, koska lisäeläkeosuus säilyy vain siinä tapauksessa, että jatkaa työssä tähän henkilökohtaiseen eläkeikään asti. Ennen vuotta 1995 palvellulta ajalta on karttunut peruseläkettä 2,0 % palvelusvuotta kohti ja lisäeläkettä 0,2 % palvelusvuotta kohti. Jos jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, eläke muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää siten, että peruseläkkeen karttumisprosentiksi ajalta ennen vuotta 1995 tulee 2,0:n sijaan 1,8 eikä lisäeläkettä makseta lainkaan. Eläke on siis pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos työnteko olisi jatkunut henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. (Nämä säännökset eivät koske vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneitä.)

Vähentämättömän peruseläkkeen ja lisäeläkeosuuden säilyminen edellyttää siis sitä, että työntekijä jatkaa yhdenjaksoisesti kuntatyössä henkilökohtaiseen eläkeikäänsä saakka. Yhdenjaksoinen kuntapalvelus tarkoittaa sitä, että henkilön kuntatyön ansiot yltävät vuodesta 2005 lähtien vuotuiseen vähimmäismäärään, joka vuonna 2005 on runsaat 6 000 euroa. Mikäli vähimmäisansioraja ei kaikkina vuosina täyty, eläke-edut kuitenkin säilyvät, jos henkilöllä on kunnallinen työ- tai virkasuhde voimassa koko ajan aina eläkeiän täyttämiseen saakka.

Kuntapalvelu on päättynyt jo aiemmin

Jos henkilö on tällä hetkellä yksityisen työnantajan palveluksessa tai toimii yrittäjänä, hän voi näistä tehtävistä jäädä vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Jos hän on aiemmin ollut kuntatyönantajan palveluksessa, hän saa samaan aikaan myös kuntapalvelun perusteella karttuneen eläkkeen, mutta se osa siitä, joka perustuu ennen vuotta 1995 palveltuun aikaan, muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää, kuten edellisessä kappaleessa kerrotaan. Muuntamattomana kunnallisen eläkkeen saa täytettyään 65 vuotta. (Tämä säännös ei koske vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneitä.)

Myös varhennetulle vanhuuseläkkeelle joustavasti

Vuodesta 2005 lähtien pääsääntö on, että varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys siten, että varhennuskuukausien määrä lasketaan 63 vuoden iästä, ja jokaista varhennettua kuukautta kohti vähennys on 0,6 % eläkkeen euromäärästä. Jos esimerkiksi lähtee varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden 6 kuukauden ikäisenä, varhennusvähennys on 6 x 0,6 % eli 3,6 % kuukausieläkkeestä. Eläkkeessä ei myöskään ole mukana ennen vuotta 1995 karttunutta lisäeläkeosuutta.

Pääsäännöstä on kuitenkin seuraavat poikkeukset

Ne henkilöt, jotka olisivat halutessaan voineet jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen vuotta 2005 voimassa olevien sääntöjen mukaan, säilyttävät tämän oikeuden. Myös eläkkeen määrä lasketaan vanhojen sääntöjen mukaan eli varhennusvähennys on 0,4 % varhennettua kuukautta kohden ja varhennusaika lasketaan henkilökohtaisesta eläkeiästä. Tämä koskee sellaisia henkilöitä, joiden henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuonna 2009 tai aiemmin eli joilla siis on eläkeikään vuonna 2004 aikaa viisi vuotta tai vähemmän.

Jos ei kuulu em. ryhmään, mutta on syntynyt ennen vuotta 1960, voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden ikää, aikaisintaan kuitenkin kolme vuotta ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä. Eläkkeen määrä lasketaan uusien sääntöjen mukaan, eikä ennen vuotta 1995 karttunutta lisäeläkeosuutta makseta lainkaan (ei koske vuonna 1960 ja jälkeen syntyneitä). Jos ei kuulu kumpaankaan em. ryhmään, varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan 62-vuotiaana ja eläke lasketaan uusien sääntöjen mukaan.

Vanhan eläkeikäjärjestelmän valinneilla ei ole nykyisten sääntöjen mukaan mahdollisuutta varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, mutta uudistuksessa tämä mahdollisuus tulee myös heille.

Muutoksia myös muihin eläkelajeihin

Muutoksia tulee myös työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen, mutta ne tulevat voimaan vasta vuonna 2006.

Työkyvyttömyyseläkkeen laskentatapa muuttuu

Ennen vuotta 2006 työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa otetaan huomioon vanhuuseläkeikään jäljellä oleva aika eli ns. tuleva aika, jos työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen aikana tai vuoden sisällä palvelussuhteen päättymisestä. Tuleva aika liitetään yleensä viimeiseen palvelussuhteeseen, ja tulevalta ajalta karttuva eläke lasketaan tämän palvelussuhteen palkasta.

1.1.2006 alkaen tuleva aika liitetään kaikkiin työkyvyttömyyseläkkeisiin, ja tulevalta ajalta karttuva eläke lasketaan viimeisten viiden vuoden ansioista. Muutoksiin siirrytään asteittain vuodesta 2006 lähtien.

Alle 50-vuotiaana työkyvyttömiksi tulevien eläketaso varmistetaan siten, että eläkkeeseen lisätään iästä riippuva kertakorotus sen jälkeen, kun eläke on jatkunut viisi vuotta. Ikäkorotus tulee ensimmäisen kerran vuonna 2010.

Työttömyyseläke poistuu vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiltä

Työttömyyseläke poistuu vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiltä. Sen sijaan heillä on oikeus saada työttömyysturvan ns. lisäpäivärahaa tietyin edellytyksin 65-vuotiaaksi saakka. Heillä on myös oikeus saada vanhuuseläke 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Työtön henkilö voi siis 62 vuotta täytettyään valita, onko työttömyyspäivärahalla vai ottaako vanhuuseläkkeen.

Osa-aikaeläkkeen edellytykset pysyvät pääosin ennallaan

Osa-aikaeläkkeelle pääsee edelleen täytettyään 58 vuotta. Muutoksia tulee mm. siihen, mitä edellytetään osa-aikaeläkettä edeltävältä kokoaikatyöltä ja miten määritellään osa-aikatyötä edeltäneen kokoaikatyön vakiintunut ansiotaso.

Vuodesta 2005 lähtien myös niillä työntekijöillä, jotka valitsivat aikanaan vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän, on mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle. Heille osa-aikaeläkkeelle jääminen merkitsee sitä, että vanhan järjestelmän valinta raukeaa. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan 63-vuotiaana ja henkilökohtainen eläkeikä nousee 63-65 vuoden välille.