Liitto toi­mii 23/2021 vsk 76 s. 1501

Mistä puhumme kun puhumme taloudellisesta kestävyydestä?

Taloudellinen kestävyys on tämän vuoden teema Lääkäriliiton kestävän terveydenhuollon hankkeessa. Mistä oikein on kysymys?

Tiina Salo
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Lääkäriliiton kestävän terveydenhuollon nelivuotisen toimintaohjelman tavoitteena on nostaa keskusteluun kestävän terveydenhuollon eri näkökulmia. Tänä vuonna painopiste on taloudellisessa kestävyydessä.

Viime vuosi oli ohjelman ensimmäinen teemavuosi, joka keskittyi ekologiseen kestävyyteen. Seuraavaksi ovat vuorossa eettinen ja sosiaalinen kestävyys.

– Haluamme tuoda pitkin vuotta esille erilaisia taloudelliseen kestävyyteen liittyviä näkökulmia, kertoo terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus.

Ydinkysymys on, miten turvataan yhdenvertainen ja tehokas terveydenhuolto tulevaisuudessa. Julkisen talouden kestävyysvajeesta on puhuttu jo pitkään. Väestön ikääntyminen, tarpeiden ja vaatimustason kasvu, lääketieteen ja teknologian nopea kehitys ja medikalisaatio lisäävät paineita järjestelmän kestävyydelle.

Sote-uudistus ja sosiaali- ja terveysjärjestelmän rahoitukseen liittyvät ratkaisut liittyvät olennaisesti taloudelliseen kestävyyteen. Samoin koronapandemia, jonka takia terveydenhuoltojärjestelmät maailmanlaajuisesti ovat kovilla.

Priorisointia ja medikalisaatiota

Rajalliset resurssit on käytettävä mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, ja siksi tarvitaan priorisointia.

Lääkäriliiton valtuuskunta esitti vastikään, että terveydenhuollon priorisoinnista olisi ryhdyttävä välittömästi valmistelemaan konsensuskokousta ensi vuodeksi. Priorisoinnin kehittämisestä on sen mukaan syytä käydä laajapohjaista ja avointa keskustelua, ja priorisoinnin on perustuttava eettisesti hyväksyttäviin periaatteisiin. Näitä ovat muun muassa yhdenvertaisuus, hoidon tarve ja kustannusvaikuttavuus.

Lääkäriliiton asettama medikalisaatiotyöryhmä pohti pari vuotta sitten, kuinka voitaisiin vähentää resursseja syövää ja potilaita turhaan rasittavaa ylidiagnostiikkaa, ylihoitoa ja yliseurantaa. Aihe on esillä tänä vuonna alueellisilla lääkäripäivillä.

– Priorisointi ja medikalisaatio ovat teemoja, joita Lääkäriliitto on käsitellyt jo pitkään. Niillä molemmilla pyritään tarkoituksenmukaiseen ja kustannusvaikuttavaan toimintaan terveydenhuollossa. Uudempi asia, josta käydään parhaillaan keskustelua, on lääkärin rooli sote-keskuksissa, kertoo Kattelus.

Lue myös

Pohdinnassa on, minkälaiset lääkärin roolin muutokset tukisivat liiton perusterveydenhuollon toimivuutta koskevia tavoitteita. Näihin kuuluu potilaiden hoito heidän terveydentilansa edellyttämällä terveydenhuollon tasolla ja siten myös taloudellinen kestävyys.

– Tämä työ on vielä kesken. Keskustelut on tarkoitus koota loppuvuoden aikana johtopäätöksiä varten, Kattelus sanoo.

Lääkäriliiton kuntavaalitavoite on perusterveydenhuoltoon panostaminen. Hyvin toimiva terveyskeskus nopeuttaa sairaiden parantumista ja säästää kustannuksia. Ensisijaisen terveydenhuollon rapautuminen on uhka koko terveydenhuoltojärjestelmälle.

Lääkäriliitto on käynnistänyt kampanjan, johon se haastaa mukaan kaikki kuntavaaliehdokkaat. Ehdokkaisiin ja kampanjaan voi tutustua Facebookissa sivulla Pelastetaan terveyskeskukset.

Kirjoittajat

Tiina Salo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030