1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Mitä korona­pandemia on opettanut – vai opettiko mitään?
Liitto toi­mii 24-33/2020 vsk 75 s. 1540

Mitä korona­pandemia on opettanut – vai opettiko mitään?

Pandemian uhka on ollut tiedossa jo pitkään, mutta COVID-19 on tuonut aiheen agendalle aivan uudella tavalla. Miten pandemioihin tulisi suhtautua jatkossa?

Mitä korona­pandemia  on opettanut  – vai opettiko mitään? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

– Ei ole ollut kyse siitä, tulisiko pandemia, vaan siitä, milloin se tulee. Yllättävää on ollut, että vaikutukset ovat olleet suurimmat sellaisissa maissa, joiden valmiuksien etukäteen arveltiin olevan parhaat, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa, toteaa kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo Tampereen yliopistosta.

Monet suhteellisen matalan tulotason maat, kuten Vietnam, ovat sen sijaan pärjänneet pandemian suhteen hyvin. Selityksinä maiden välisiin eroihin ovat mm. testausten määrä, väestön ikärakenne ja muu tautitaakka.

Pandemian suorat vaikutukset voivat olla pienemmät kuin epäsuorat vaikutukset.

– Vaikka itsekin olen ennustanut pandemian tulon, olen hämmästynyt sen vaikutuksista esimerkiksi USA:n, Kiinan ja WHO:n välisiin jännitteisiin. Merkittäviä ovat myös rahoituksen siirtymät. Esimerkiksi suurlahjoittaja Bill Gates siirsi terveydenhuoltoon kohdistuvaa rahoitustaan COVID-19-työhön. Miten käy muille hankkeille, esimerkiksi tuberkuloosi- ja HIV/AIDS-ohjelmille? Koivusalo kysyy.

Mitä COVID-19 on opettanut Suomelle?

COVID-19 on tuonut esiin myös heikkouksia kansallisella tasolla. Koivusalon mukaan lääkärien kansanterveyden osaaminen Suomessa on merkittävästi kaventunut ja kansanterveyden toimien implementaatio on heikolla tasolla.

– Varautumisen pandemiaan pitäisi olla vahvempaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa tilannetta, mutta toimet ovat sairaanhoitopiirien ja kuntien infektiolääkärien harteilla.

Koivusalo toivoo, että opetuksen ja pätevöitymisen osalta tehtäisiin yhteistyötä eri tieteiden ja lääketieteen eri erikoisalojen välillä. Tähän tarpeeseen vastaa osaltaan Lääkäriliiton kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, joka on monialainen ja korostaa laajojen kokonaisuuksien hahmottamista.

Naisten asemaa on parannettava

Naisten rooli globaalissa terveydessä on tärkeä. Yhdysvalloissa vuonna 2015 perustettu Women in Global Health -verkosto pyrkii lisäämään sukupuolten tasa-arvoisuutta maailmanterveyden saralla, ja lisäämään naisten osuutta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon johtotehtävissä.

Lue myös

Paikallisosastoja on perustettu moneen maahan, tänä keväänä myös Suomeen.

– Käsittelimme huhtikuussa pidetyssä avajaistilaisuudessamme mm. korona-asioita. Otamme mielellään uusia kiinnostuneita mukaan toimintaamme, kertoo apulaisprofessori Salla Atkins Tampereen yliopistosta.

Koivusalo ja Atkins esiintyivät terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien verkostoseminaarissa kesäkuun alussa. Seminaarin järjestivät Lääkäriliitto ja sen yhteydessä toimiva kehitysyhteistyöneuvottelukunta (KYNK). Ensimmäinen verkostotapaaminen järjestettiin vuonna 2012, ja siitä lähtien tilaisuuksia on pidetty noin kerran vuodessa. Tänä vuonna tilaisuus järjestettiin koronatilanteen takia etäyhteyksin.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.

Kommentti
Yhden naisen yritys

Vasta yrityksen perustettuani olen nähnyt, että polku on ollut koko ajan perässäni, kirjoittaa Marika Kandell.

Ajassa
Jopa joka viidennen työkyky heikentyy hellejaksoina

Työterveyslaitos tutkii kuumassa työskentelyn vaikutuksia muun muassa sairaalassa.

Tieteessä
Pitkäkestoiset kognitiiviset häiriöt yleisiä työikäisillä aivoinfarktipotilailla

Tarkka neuropsykologinen tutkimus pian sairastumisen jälkeen on tärkeää.