Musiikkilääketieteen erityispätevyys
Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 10.12.2004 perustaa musiikkilääketieteen erityispätevyyden. Erityispätevyysohjelman vastuutahona on Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys (SMULY) tukenaan useita erikoislääkäriyhdistyksiä.
Suomessa on tuhansia ammattimuusikoita ja kymmeniä tuhansia korkeallekin tasolle yltäviä harrastajamuusikoita, soittajia ja laulajia. Heitä kiusaavat monet soittamiseen tai laulamiseen liittyvät vaivat, jotka kärjistyvät varsinkin orkesterimuusikoilla. Lääketieteellisen tiedon lisääntyessä on muusikkojenkin ammattiin liittyviä vaivoja opittu ymmärtämään ja hoitamaan paremmin.
Muusikon yleisimpiä ammattiin liittyviä vaivoja ovat yläraajoihin kohdistuvat rasitusperäiset tukielinvaivat, liiallisen soittamisen kanssa tekemisissä olevat neurologiset vaivat, laulajien ääniongelmat, kuuloon, työskentelyasentoon ja ergonomiaan liittyvät vaivat sekä muusikon psyykkiseen kuormitukseen liittyvät ongelmat.
Soittamisen luonteeseen kuuluvat nopeasti ja jatkuvasti toistuvat liikkeet ja vaikeat staattiset asennot ylittävät kudosten kestokyvyn ja rasittavat usein soittajaa liikaa. Ikääntyessään muusikot altistuvat samoille kulumasairauksille kuin muu väestö. Yksipuolisista ja toistuvista työliikkeistä johtuen ne voivat johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin niskan, selän, hartian ja yläraajojen alueella ja alentaa työkykyä. Soittajan vaivat uhkaavat myös nuoria soittajia, jotka uransa alkuvaiheessa joutuvat ponnistamaan voimansa äärimmilleen selvitäkseen tutkinnoista ja kehittääkseen soittotaitonsa huippuunsa.
Muusikoiden ongelmiin alettiin kiinnittää erityishuomiota laajemmin jo 1980-luvulla varsinkin Yhdysvalloissa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa. Lähinnä muusikkojen vaivoista kiinnostuneet käsikirurgit, neurologit ja fysiatrit perustivatkin näissä maissa alan lääketieteellisiä yhdistyksiä. Niinpä Suomeenkin perustettiin kirjoittajan aloitteesta Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys, SMULY, 4.5.2000. Yhdistyksessä on nyt 170 jäsentä: lääkäreitä, fysioterapeutteja, muita hoitoalan henkilöitä, soitonopettajia ja muusikoita. SMULY:n kotisivut löytyvät osoitteesta www.musiikkilaaketiede.fi.
Musiikkilääketiede on soittajien ja laulajien sairauksien ja vammojen tutkimuksen, hoidon ja ennaltaehkäisyn sekä työkyvyn parantamisen edistämiseksi tarkoitettua toimintaa. Musiikkilääketiede on erityistietämystä ja monen lääketieteen erikoisalan yhteistyötä vaativa alue. Mikään erikoisala ei anna suoraan riittävää valmiutta diagnosoida ja hoitaa musiikin tekijöiden ammattiin liittyviä vaivoja. Niinpä pidettiin asianmukaisena perustaa usean erikoisalan tietoja ja taitoja vaativa musiikkilääketieteen erityispätevyys alan kehityksen varmistamiseksi ja lisääntyneiden muusikkopotilaiden tarpeiden tyydyttämiseksi.
Koulutuksen tavoitteet
Musiikkilääketieteen ydintavoite on tarjota muusikoille osaavaa ja korkeatasoista terveydenhoitoa samaan tapaan kuin urheilulääketiede tarjoaa osaamistaan urheilijoille. Tavoitteena on innostaa muusikoiden hoidosta vastaavia lääkäreitä kiinnostumaan alasta ja kehittämään itseään.
Erityispätevyyden suoritettuaan koulutettu:
- On perehtynyt musiikin ammattilaisten ja harrastajien, niin soittajien ja laulajien kuin säveltäjien ja kapellimestareidenkin ammattiin liittyviin sairauksiin ja hallitsee alan teoreettisen tiedon ja historiallisen taustan sekä tuntee muusikon biomekaniikan perusteet.
- Kykenee itsenäisesti asianmukaisesti tutkimaan, diagnosoimaan ja hoitamaan muusikon sekä suunnittelemaan oman erikoisalansa hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset oman spesialiteettinsa alueelta ottaen huomioon riittävän laajasti mm. instrumenttiin, soittotekniikkaan ja soittamiseen liittyvät riskitekijät.
- On riittävästi perehtynyt myös muiden erikoisalojen muusikkoja koskeviin erityisvaivoihin pystyäkseen alustavaan diagnostiikkaan ja hoitoon ja ohjaamaan potilaan oikean alan spesialistille.
- Tuntee riittävästi muusikon työympäristöä ja työyhteisön terveydellisiä haasteita.
- On perehtynyt muusikon työterveyshuoltoon.
- Pystyy toimimaan musiikkilääketieteen asiantuntijana omalla erikoisalallaan.
- Kykenee musiikkilääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön.
Pätevöitymisohjelman rakenne
Pohjakoulutus
Musiikkilääketieteen erityispätevyys edellyttää erikoislääkärin tutkintoa ensisijassa jollakin seuraavista lääketieteen erikoisaloista: käsikirurgia, neurologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, psykiatria, nuorisopsykiatria, fysiatria, työterveyshuolto, ortopedia ja traumatologia, sisätaudit, lastentaudit, foniatria ja yleislääketiede.
Käytännön palvelu
Käytännön palvelun vähimmäispituus on 2 vuotta. Sen tulee antaa valmiudet musiikkilääketieteen hallintaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Pätevöityvillä pitää olla palvelujen toteamiseksi lokikirja. Pätevöityville tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Käytännön palveluun tulee sisältyä palvelua vähintään neljällä erikoisalalla, kullakin vähintään 3 kuukautta. Käytännön palvelun suorittamisessa tulee pyrkiä valitsemaan erikoisalat niin, että ne luontevasti tukevat toisiaan. Tällaisia yhdistelmiä olisivat esim. käsikirurgia, fysiatria, ortopedia ja työterveyshuolto tai fysiatria, neurologia, yleislääketiede ja työterveyshuolto tai korva-, nenä- ja kurkkutaudit, foniatria, yleislääketiede ja työterveyshuolto tai sisätaudit, lastentaudit, yleislääketiede ja työterveyshuolto tai psykiatria, neurologia, yleislääketiede ja työterveyshuolto.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Erityispätevyyteen vaaditaan teoreettista kurssimuotoista koulutusta yhteensä 120 tuntia, joka jakautuu eri erikoisalojen yhteiseksi koulutukseksi (40 tuntia) ja musiikkilääketieteen erityiskoulutukseksi (80 tuntia, erityisosa).
Erityispätevyyskuulustelu
Erityispätevyystoimikunta järjestää vuosittain valtakunnallisen kuulustelun. Toimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun erikoislääkäri voi osallistua suoritettuaan erityispätevyyteen kuuluvan muun palvelun tai viimeisen puolen vuoden käytännön palvelun aikana.
Kuulusteluvaatimukset
Kirjat:
Arjas P. Iloa esiintymiseen - muusikon psyykkinen valmennus. Jyväskylä: Gummerus, 1997.
Karma P ym. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä foniatrian perusteet, Helsinki 1999, s. 197-217 ja 241-251.
Kuntoutus, toim. Kallanranta T, Rissanen P, Vilkkumaa I. Duodecim 2001.
Käsikirurgia, toim. Vastamäki M ym, Duodecim 2000, s. 16-54, 143-150, 209-237, 240-278, 327-390, 425-443 ja 530-567 (236 sivua).
Kääriäinen M, Jokela T, Antti-Poika M. Taiteilijoiden työolot ja työterveyshuolto. Työterveyslaitos, Helsinki, 1992.
Toivonen V-M, von Harpe P. LP Mielikirja. Hakapaino, Helsinki, 1995.
Tubiana R. Functional disorders in musicians. Paris: Elsevier, 2001.
Wilson G. Esittävän taiteen psykologia. Kustannusosakeyhtiö Puijo 1997.
Winspur I, WynnParry C. The Musician`s hand. A clinical guide. London: Martin Dunitz, 1998
Soveltuvin osin kirjat:
Adams R, Victor M. Principles of neurology. McGraw Hill, uusin painos.
Bradley W et al. Neurology in clinical practice, Buttenworth-Heinemann, uusin painos.
Laukkanen A-M, Leino T. Ihmeellinen ihmisääni - Äänenkäytön ja puhetekniikan perusteet, arviointi, mittaaminen ja kehittäminen. Gaudeamus 1999.
Neurologia, toim. Soinila S ym. Duodecim 2001.
Lehdet (5 viimeistä vuotta):
J Neurology, Neurosurgery and Psychiatry, soveltuvin osin
Medical Problems of Performing Artists
Movement Disorders, soveltuvin osin
Suomen Lääkärilehti, musiikkilääketiedettä koskevat artikkelit
Duodecim, musiikkilääketiedettä koskevat artikkelit
Erityispätevyystoimikunta
Vastuuyhdistyksenä toimii Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys, joka on nimennyt erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajaksi allekirjoittaneen. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys, Suomen Foniatrit ry, Suomen Psykiatriyhdistys, Suomen Otolaryngologiyhdistys, Suomen Neurologinen yhdistys, Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Käsikirurgiyhdistys ja Societas Medicinae Physicalis & Rehabilitationis Fenniae ry nimeävät kukin yhden edustajan erityispätevyystoimikuntaan.
Toimikunta hyväksyy kouluttajat ja koulutettavan koulutussuunnitelman, valvoo koulutusta, järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat, ja tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle erityispätevyyden myöntämiseksi.
Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen
Erityispätevyyshakemus osoitetaan musiikkilääketieteen erityispätevyystoimikunnalle, joka esittää pätevyyden myöntämistä Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle.
Hakemuksessa tulee olla työnantajien todistukset hakijan käytännön palveluista sekä todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja suoritetusta kuulustelusta.
Hakija voi liittää hakemukseensa myös muita selvityksiä esim. alaan liittyvästä tutkimustyöstään, julkaisuistaan, järjestötoiminnastaan tai alan asiantuntijatehtävistään.
Siirtymäajan säännökset
Kolmen vuoden siirtymäajan aikana 10.12.2004-10.12.2007 musiikkilääketieteen erityispätevyystoimikunta voi perustellusta hakemuksesta esittää erityispätevyyden myöntämistä lääkäreille, jotka erityispätevyystoimikunnan arvion mukaan ovat saavuttaneet yllä mainittujen tavoitteiden mukaiset kliiniset ja teoreettiset tiedot ja taidon sekä suorittaneet erityispätevyyskuulustelun hyväksytysti.
Toiminnan käynnistäminen
Erikoislääkäriyhdistykset nimeävät jäsenensä erityispätevyystoimikuntaan alkuvuodesta ja erityispätevyystoimikunta aloittaa toimintansa keväällä 2005. Lisätietoa myöhemmin mm. kouluttajista, koulutuspaikoista ja pätevyyden hakemisesta osoitteessa www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/musiikkilaaketiede.ht ml tai Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistyksen sivuilta www.musiikkilaaketiede.fi.
Ohjelman valmistelleen työryhmän jäsenet olivat: Martti Vastamäki, LKT, dos, Hannu Naukkarinen, LKT, prof, Miikka Peltomaa, LKT, Juhani Juntunen, LKT, prof, Aslak Savolainen, LT, Juhani Lukkari, LL, Heidi Vastamäki, LK. Työryhmä pyysi lausunnot erityispätevyysohjelman luonnoksesta ohjelmassa mukana olevilta yhdistyksiltä, jonka jälkeen ohjelmaa muokattiin soveltuvin osin.
