KYS:n nuorisopsykiatrian yksikössä kiinnitettiin 2000-luvun puolivälissä huomiota psyykkisesti oireilevien nuorten määrän jatkuvaan kasvuun ja ongelmien monimutkaistumiseen. Koska tiukka taloudellinen tilanne asetti rajan resurssien kasvattamiselle ja henkilökunta koki toimivansa voimiensa äärirajoilla, toimintatapoja päätettiin kehittää ja muuttaa yhteistyössä henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

KYS:n nuorisopsykiatrian yksikössä on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä haasteisiin vastaamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä on lisätty perustason valmiutta kohdata nuorten ongelmia ja seuloa ne nuoret, jotka tarvitsevat erityistason palveluja. Lisäksi nuorisopsykiatrian sisällä on kehitetty uusia työtapoja ja vahvistettu henkilökunnan erikoisosaamista. Yhteistyönä on tehty hoitoketjukuvauksia, jotta kaikki tietävät, miten masentunutta tai syömishäiriöistä nuorta kussakin hoidon vaiheessa on parasta hoitaa.

KYS:n nuorisopsykiatrian tulosyksikön johtaja

Eila Laukkasen

mukaan palvelujärjestelmän kehittämisessä on tärkeää moniammatillinen asiantuntemus ja henkilökunnan mukana olo.

- Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja lastensuojelun kanssa. Mukana on ollut myös hoito- ja sosiaalitieteiden asiantuntijoita.

Laukkasen mukaan yliopiston läheisyys on hyvä asia, sillä näin keskeisistä nuorisopsykiatriaan liittyvistä aiheista on saatavilla ajantasaista tutkimustietoa.

- Esimerkiksi hoitotieteen kanssa meillä on ollut yhteisiä väitöskirjahankkeita. Tutkimuksen kautta on saatu muun muassa käytäntöön viety ohjeistus nuoren päihdekäytön seulontaan ja ongelmiin puuttumiseen.

Sihti on vakiinnuttanut paikkansa

Yksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön näkyvimpiä aikaansaannoksia on ollut vuonna 2005 aloitettu 3-vuotinen Sihti-projekti, joka vakiintui Kuopion kaupungin pysyväksi palveluksi vuonna 2008.

- Sihti käynnistettiin, kun huomasimme, että nuorisopsykiatrin yksikköön tulee koko ajan enemmän apua hakevia nuoria. Sihti toiminta auttoi perustasolla vastaamaan nuorten akuuttiin tarpeeseen ja seulomaan nuorelle tarkoituksenmukaisimman hoitopaikan.

Sihdin palvelut on tarkoitettu 13-19-vuotiaille nuorille, joilla ei ole hoitosuhdetta muualla. Ongelmat voivat liittyä mielialaan, omaan jaksamiseen, opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Sihdissä lääkäri, psykologi, terveydenhoitaja, psykologinen sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä tekevät tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on 3-5 käyntikerran aikana selvittää nuoren tilanne ja tarvittaessa ohjata hänet tarkoituksenmukaiseen tutkimus- ja hoitopaikkaan.

Nuorten yhteydenotto Sihtiin on tehty mahdollisimman helpoksi: nuoret voivat kävellä sisään ilman lähetettä tai yhteyttä voi ottaa terveydenhoitaja tai vanhemmat. Jo ensimmäisen puhelun aikana kartoitetaan, mistä on kysymys ja miten nuorta voidaan auttaa. Samalla varataan ensimmäinen varsinainen keskusteluaika, johon voi mahdollisuuksien ottaa mukaan esimerkiksi vanhemmat tai seurustelukumppanin. Kaksi työntekijää haastattelee nuoren, tekee laajan selvityksen tilanteesta ja myös päätöksen jatkohoidosta. Käynnit ovat maksuttomia ja luottamuksellisia.

- Yhteydenottoa helpottaa se, että osapuolet tietävät, että kyseessä on maksimissaan viisi käyntikertaa, jotka noin 40 prosentilla nuorista riittää ongelman ratkaisuun. Noin 60 prosentilla hoitoa jatketaan muualla. Yhteistyömme Sihdin kanssa jatkuu edelleenkin, vaikka se on siirtynyt kaupungin palveluksi.

Sihdin ansiosta potilasvirrat erikoissairaanhoitoon ovat tasaantuneet ja on pystytty paremmin keskittymään enemmän hoitoa tarvitsevien nuorten auttamiseen. Samalla perusterveydenhuollon kanssa on kehittynyt luonteva yhteistyötapa ja tietotaito puolin ja toisin on lisääntynyt.

- Nyt kun Sihdin ansiosta nuorisopsykiatrisessa avohoidossa on enemmän tilaa, olemme pystyneet luomaan erilaisia työryhmiä diagnoosikohtaisesti, jolloin henkilökunta pystyy keskittymään ammattitaitonsa mukaan tietyn ongelman hoitoon.

Laukkanen myöntää kuitenkin, että nuorisopsykiatrisille palveluille on yhä edelleen paljon kysyntää ja henkilökuntaa uhkaa ajoittain uupuminen.

- Henkilökunnalle on rasittavaa, kun joudumme joustavasti muuttumaan koko ajan. Positiivista on ollut se, että olemme saaneet koko henkilökunnan sitoutumaan muutoksiin ja muutoksia on pystytty toteuttamaan, vaikka se on tarkoittanut, että jostakin toiminnoista resursseja on siirretty pois jonnekin toisaalle.

Avohoidon henkilökunta saman katon alle

Sihti-projektin lisäksi KYS:n nuorisopsykiatrian yksikössä on ehditty tekemään paljon muutakin. Suuri muutos on ollut avohoidon henkilökunnan yhdistäminen saman katon alle lukuun ottamatta toisella paikkakunnalla toimivaan poliklinikkaa.

- Eri osastojen henkilöstö on kouluttautunut ja oppinut paljon toisiltaan esimerkiksi akuuttitilanteiden hoidon suhteen. Myös muuten hoidon sisältöä on kehitetty. Näin voimme käyttää hoitohenkilökuntaa joustavasti eri osastojen välillä ja siirtoihin ollaan myös valmiita.

- Tarkoitus on, että avohoidossa olevan nuoren kuntoutumista pystyttäisiin tukemaan monin eri tavoin. Nuorilla on tänä päivänä monenlaisia ongelmia ja he tarvitsevat monenlaista apua. Sisäisesti mietimme, minkä vaiheen työn tekee avohoito, minkä osastohoito ja miten ne mahdollisimman hyvin integroituvat yhteen. Erityisen hienoa on, että olemme pystyneet vastaamaan hoitotakuuseen, vaikka palvelujen kysyntä on suurta.

Avohoidossa työskentelee myös konsultoiva sairaanhoitaja, jolta lähettävä taho voi kysyä neuvoa. Sitä kautta lähettämiskäytäntöä ja tiedon siirtoa on saatu joustavammaksi.

Keskeistä on ollut myös erva-alueyhteistyö nuorisopsykiatristen yksiköiden välillä Itä-Suomessa.

- Vaikka Itä-Suomen erva-alueella väestö vähenee, nuorilla riittää silti ongelmia. Olemme jo vuosia järjestäneet koko Itä-Suomen alueen yhteisiä seminaareja, joihin kokoontuvat nuorisopsykiatrian parissa työskentelevät ihmiset.

Suomi edelläkävijä nuorisopsykiatriassa

Suomi on moniin muihin maihin verrattuna edelläkävijä nuorisopsykiatriassa, koska täällä on erityisesti nuorille suunnattuja palveluja. Muissa Pohjoismaissa palveluja löytyy, mutta muualla Euroopassa nuoret pääosin vieläkin hoidetaan joko lasten tai aikuisten yksiköissä.

Suomessa nuorisopsykiatriaa alettiin kehittää Lääkintöhallituksen vuonna 1986 annetun mietinnön ansiosta. Mietintö velvoitti perustamaan nuorisopsykiatrisen työryhmän jokaiseen keskussairaalaan.

- Se oli erittäin viisas ja kauaskantoinen ratkaisu, sillä siitä kehitys lähti vahvasti käyntiin. Lääkiksessä nuorisopsykiatria on ollut oma erikoisalansa kymmenisen vuotta, ja käsittääkseni se myös kiinnostaa nuoria lääkäreitä.

Haasteita riittää

KYS:n nuorisopsykiatria on edelläkävijä asiakaslähtöisyydessä ja jatkuvassa kehitys- ja muutoshalukkuudessaan. Sen mahdollistaa henkilökunnan aito kiinnostus ja koulutus nuorten asioihin. Lisäksi on löydetty yhteinen tapa tehdä suuria hallinnollisia ja sisällöllisiä muutoksia.

- Otimme Lääkäriliiton laatupalkinnon yllättyneinä, mutta iloisina ja tyytyväisinä vastaan, sillä olemme panostaneet paljon siihen, että saamme avohoidon toimivaksi.

Laukkanen arvioi, että haasteita riittää tulevaisuudessakin. Itä-Suomen erva-alueella pitäisi tarkentaa yhteisiä pelisääntöjä esimerkiksi ensipsykoosin ensivaiheeseen ja neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyen. Iso haaste on myös yhä monimutkaisemmat syömishäiriöt. Ylipäätänsä erva-alueen pitäisi kehittää yhä enemmän asioita yhteistyössä.

- Mielestäni on todella tärkeää, että henkilöstön ääni kuuluu, kun hoitojärjestelmää kehitetään ja muutetaan, ja että koko henkilöstö sitoutuu siihen. Oleellista on myös se, että kaikki tietävät ja ymmärtävät, miksi näin tehdään. Se, että tekemämme työ katsotaan palkinnon arvoiseksi, on henkilökunnalle tosi iso asia.