Nyt on tultu tien päähän - muita vaihtoehtoja kuin lakko ei ole, sanovat lääkärijärjestöjen puheenjohtajat Pirkko Valtola, Kari Pylkkänen ja Jan Schugk.

Tässä lakossa suuri yhteinen tavoite on jälkeenjääneen peruspalkkatason korjaus, mutta sen lisäksi on saatava muutos myös lääkärien työoloihin.

- Lääkärilakko on heijastusta lääkärin työn kurjistumisesta, sanoo Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pylkkänen.

Pylkkäsen mielestä lääkärilakko on tulosta koko terveydenhuollon rapautumisesta. Lääkärilakossa ei ole kyse keskiluokan kapinasta, vaan lakon taustalla on nimenomaan terveydenhuollon ja lääkärin työn kurjistuminen viime vuosikymmenellä.

-Terveydenhuolto on muuttunut julkisen sektorin lippulaivasta ajopuuksi, hän toteaa.

Ensin lakkautettiin lääkintöhallitus, purettiin normit ja sitten siirrettiin terveydenhuolto ulkopuoliseen ohjaukseen toteuttamalla vuonna -93 valtionosuusuudistus, joka hajautti täydellisesti terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän.

Asiantuntijaorganisaatiota on nyt kymmenen vuotta ohjattu aivan sattumanvaraisesti milloin minkäkin säästöperiaatteen mukaan. Toimintatavasta on saanut osansa myös palkkapolitiikka.

-Lääkärikunnan lisääntyvä frustroituminen ja uupuminen tulee vastaan joka puolella. Lääkärit ovat tunteneet olevansa kuin uhreja, joilla ei ole keinoja vaikuttaa tähän isoon linjaan. Näen tässä lakossa pyrkimyksen pois ajopuun asemasta, Pylkkänen sanoo.

Vuonna 1984 lääkärit menivät lakkoon päämääränään korjata solidaarisesta palkkapolitiikasta aiheutunut palkkapoliittinen jälkeenjääneisyys. Nyt ratkaisuun ovat vaikuttaneet myös muut arvot ja uupuminen työoloihin.

-Tämä on hyvin suuressa määrin myös työololakko. Ammatin peruspilarit ovat horjuneet pala palalta, ja kuvaan on tullut erilaisia ulkopuolisia normeja, joita lääkärikunnan on vaikea hyväksyä ja jotka murentavat työn perusidean, Kari Pylkkänen toteaa.

MASSIIVINEN EPÄKOHTA KORJATTAVA

Erikoislääkärien palkkauksen epäkohdat ovat hänen mukaansa ilmiselviä.

- Erikoislääkärikunta lähtee lakossa perustellusti hakemaan korjausta massiiviseen epäkohtaan: kokeneen erikoislääkärin peruspalkka ei vastaa tehtävien vaatimuksia. Siltä osin on kyse rahasta. Hyvin tärkeä toinen kysymys ovat kuitenkin työolojen ongelmat, jotka ovat kärjistyneet päivystykseen.

Pylkkänen muistuttaa, että peruspalkan heikkous koskee etenkin niitä erikoislääkäreitä, jotka päivystävät hyvin vähän tai ei lainkaan.

- Tällaisia erikoislääkäreitä on paljon, ja päivystysten koko ajan keskittyessä heidän määränsä kasvaa. Heidän olisi tultava toimeen peruspalkalla, jonka vielä pitäisi jotenkin vastata tehtävien vaatimuksiakin, hän huomauttaa.

Lakko on Pylkkäsen mukaan lääkärikunnan tapa muistuttaa, että se tuntee alansa tulleen väärin kohdelluksi eikä ole valmis hyväksymään mitä tahansa.

- Toinen vaihtoehtohan olisi äänestää jaloillaan. Tästä näkökulmasta katsoen lakko on parempi ase, koska lakossahan lääkärikunta asettaa ehtoja, joilla kuitenkin jää pitämään terveydenhuoltoa pystyssä, hän huomauttaa.

URAKKATYÖSTÄ KUNNOLLINEN PALKKA

- Urakkatyöstä on saatava kunnollinen palkka, sanoo Kunnallislääkärien puheenjohtaja Pirkko Valtola.

-Väestövastuu-VES:n palkkaus ei vastaa sitä työpanosta, jota lääkäreiltä odotetaan. Jos panostat työhön enemmän, sen pitäisi myös näkyä palkkapussissa.

Valtolan mielestä nyt ollaan koko väestövastuujärjestelmän kannalta käännekohdassa, sillä lakolla on mahdollisuus korjata väestövastuusopimukseen syntyneitä epäkohtia.

- Me tarvitsemme kunnollisen ratkaisun eli riittävän rahallisen sijoituksen väestövastuusopimukseen. Jos rahaa saadaan lisää, väestövastuujärjestelmää voidaan kehittää. Jos rahaa ei saada, kunnalliseen terveydenhuoltoon saatetaan joutua miettimään muita järjestelmiä.

Valtola muistuttaa, että jokaisen lääkärinviran pitäisi olla täytetty, jotta väestövastuujärjestelmä toimisi niin kuin tarkoitus on. Jos palkkausta ei nyt saada kuntoon, hän pelkää entistä useamman lääkärin lähtevän terveyskeskuksista.

TYYTYMÄTTÖMYYS KYPSYI 90-LUVUN

Tyytymättömyys palkkaukseen on Valtolan mukaan puhuttanut kunnallislääkäreitä jo 1980-luvun lopulta lähtien. Omalääkärijärjestelmä kuitenkin kohensi palkkausta viime vuosikymmenen alkupuolella.

-Tyytymättömyys työnantajapuoleen kasvoi lamavuosina. Tilannetta kuvaa kunnallislääkärien erittäin negatiivinen suhtautuminen kaikenlaisiin paikallisiin sopimuksiin sen vuoksi, että työnantajan kanssa on ollut hyvin vaikea sopia mitään paikallisesti, Valtola kuvaa.

Kunnollisen palkan lisäksi lakolla halutaankin saada aikaan muutoksia niin, että tietyistä työolosuhteisiin liittyvistä asioista pystyttäisiin sopimaan paikallisesti.

YHTENÄISYYS TÄRKEINTÄ

Lakon onnistumisen kannalta on Valtolan mukaan tärkeää, että lakon tavoitteet ja tulokset jakautuvat tasapuolisesti sairaala- ja terveyskeskussektoreille.

- Mahdollisimman tasapuolinen ja kummallakin sektorilla peruspalkkaa nostava ratkaisu on välttämättömyys. Katson, että tasapuolisuuden korostaminen on liiton kannalta ydinkysymys. Tätä tasapuolisuutta voi työnantajapuoli tietysti yrittää horjuttaa, mutta sellainen yritys täytyy oivaltaa ja nähdä, mitä se merkitsee kokonaisuuden kannalta, Valtola sanoo.

- Pysytään yhtenäisinä!

LAKKO AINOA VAIHTOEHTO

- Jos lääkärien pako julkiselta sektorilta aiotaan pysäyttää, on pahasti jälkeenjäänyt peruspalkkataso välttämättä saatava korjatuksi. Tämä irtiotto on pakko tehdä, koska tässä valtakunnassa palkkapolitiikasta on todella tehty politiikkaa, eli tupo-ratkaisuilla pyritään siihen, että kaikki saavat suunnilleen saman verran. Lääkärien tilannetta ei niillä korjata, joten meillä ei ollut muita vaihtoehtoja kuin mennä lakkoon, sanoo NLY:n puheenjohtaja Jan Schugk.

Hänen mukaansa lakossa haetaan kahta olennaista asiaa: merkittävää tasokorotusta peruspalkkoihin, mutta myös muutosta lääkärien työoloihin.

- Ei ole pelkkää sanahelinää, että tällä lakolla haetaan myös työsuojelullisia asioita. Nyt pyritään siihen, että terveyskeskuspuolella vastuuväestöt ja työn kuormittavuus tulisivat paremmin huomioon otetuksi, ja sairaalapuolella vastaavasti esimerkiksi päivystysten kuormittavuus.

TYÖNJAON OLTAVA OIKEUDENMUKAINEN

Schugkin mielestä on tärkeää, että lakon tavoitteet koetaan yhteisiksi niin sairaala- kuin terveyskeskuspuolellakin. Näin ne myös on asetettu: kummallekin sektorille haetaan selkeää samantasoista korotusta.

Vastaavasti on myös työnjako lakon aikana tehtävä siten, että kummankin sektorin lääkärit kokevat sen oikeudenmukaiseksi.

Schugk varoittelee vastapuolen saattavan yrittää iskeä kiilaa eri lääkäriryhmien väliin ja näin pyrkiä kaivamaan maata yhtenäisen lakkorintaman alta. Avo- ja sairaalasektorin yhtenäisyyden ei pidä antaa rakoilla.

Lakon keskeinen vaatimus peruspalkan nostamisesta koskee kouriintuntuvasti NLY:n jäsenistöä.

- NLY:n jäsenet ovat se joukko, joka saa pienintä peruspalkkaa niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissakin. Meidän piiristä myös löytyy eniten niitä lääkäreitä, jotka joutuvat elämään pelkän peruspalkkansa varassa, Schugk toteaa.