Röntgentutkimukset ovat osa käypää hoitoa, mutta niille täytyy olla oikeutus, josta on vastuussa sekä lähettävä lääkäri että tutkimuksen suorittaja. Lääketieteellisellä säteilyaltistuksella saavutettavan hyödyn on oltava suurempi kuin siitä aiheutuva haitta.

Vuonna 2006 OYS:n radiologian klinikalla aloitettiin projekti, jonka tavoitteena oli selvittää, miten röntgentutkimusten, ja etenkin tietokonetomografia (TT) -tutkimusten, oikeutusarviointi sairaalassa toimii. Tarkoituksena oli kouluttaa sekä hoitavia lääkäreitä että radiologian henkilökuntaa oikeutusarvioinnin ja tutkimusten järkevän valinnan suhteen sekä tarvittaessa luoda selvitysten pohjalta uusia kehittämistoimenpiteitä ja seurata jatkossa tuloksia.

- Projektin keskeinen tavoite oli yksilöiden ja väestön säteilysuojelu pyrkimällä tutkimussuositusten mukaiseen, hyväksyttyyn käytäntöön, toteaa OYS:n radiologian erikoislääkäri

Heljä Oikarinen

Oikeutusarvioinnin toteutumista ei oltu aiemmin selvitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella eikä perusteellisia selvityksiä oltu julkaistu muuallakaan.

Röntgentutkimusten määrät ovat lisääntyneet viime aikoina maailmanlaajuisesti ja väestön kollektiivinen säteilyannos on lisääntynyt suhteessa vielä enemmän. TT:tä pidetään tarkkana tutkimusmenetelmänä ja sitä käytetäänkin yhä enemmän, mutta sen aiheuttamat säteilyannokset ovat muihin röntgentutkimuksiin verrattuna suhteellisen suuria. Esimerkiksi lannerangan TT voi aiheuttaa noin 300-kertaisen ja vatsan TT jopa 400-kertaisen sädeannoksen keuhkojen etukuvan annokseen verrattuna. TT:n on arvioitu aiheuttavan nykyään ainakin puolet kaikkien röntgentutkimusten aiheuttamasta väestön kollektiivisesta säteilyannoksesta.

Lait, asetukset ja suositukset ohjeistavat tarkasti säteilytutkimuksen käyttöä, mutta silti tutkimuksia tehdään liikaa. Suomessa tilanne on onneksi melko hyvä verrattuna moniin muihin maihin.

Etenkin alle 35-vuotiaat vaaravyöhykkeessä

Keväällä 2006 radiologian klinikalla tarkasteltiin alle 35-vuotiaille tehtyjen TT-tutkimusten oikeutusta. Tutkimuksen kohteeksi valittiin alle 35-vuotiaat, koska heillä on vanhempaa väestöä suurempi säteilyaltistuksen aiheuttama tilastollinen syöpäkuoleman riski. Tutkimusten indikaatioita verrattiin EU:n lähettämissuosituksiin. Tarkastelussa selvisi, että noin 30 % TT-tutkimuksista - ja jopa 75 % lannerangan TT-tutkimuksista - ei ollut oikeutettuja. Suurin osa ei-oikeutetuista kuvauksista olisi voitu korvata magneettikuvauksella (MK).

- Haluan painottaa, että emme missään nimessä halua pelotella ihmisiä tutkimuksellamme. Tarkoituksena on vain herättää lääkärit pohtimaan, että röntgentutkimuksia tehtäisiin vain silloin, kun se on välttämätöntä. Aina tutkimuksia ei kuitenkaan pysty korvaamaan säteettömällä ultraäänellä tai magneettikuvauksella.

Koulutus on tärkeää

Hanke on osoittanut, että koulutus on a ja o säteilyriskien vähentämisessä. OYS:n radiologian klinikalla järjestetään säteilytyöntekijöiden täydennyskoulutusta säännöllisesti useita kertoja vuodessa. Yksi säteilysuojelun täydennyskoulutuksen kohderyhmistä ovat lääkärit, jotka lähettävät potilaita röntgentutkimuksiin. Projektiin liittyen koulutuksissa on käsitelty vuodesta 2006 alkaen muun muassa oikeutusarviointia, tutkimusten indikaatioita ja sädeannoksia.

Radiologisten tutkimusten valintaan on olemassa kansainvälisiä lähettämissuosituksia, joista EU:n suositukset on hyväksytty myös Suomessa. Jos lähettämissuosituksia käytetään jatkuvasti, tutkimuspyyntöjen määrä ja potilaiden altistuminen säteilylle vähenevät.

- Suomessa koulutus on onneksi pakollista. Mielestäni on tärkeää, että koulutus on käytännön läheistä ja toistuu tarpeeksi usein. Olisi myös hyvä ohjata lääkäreitä käyttämään yhä enemmän lähettämissuosituksia.

Lisääntyneen koulutuksen lisäksi OYS:ssa on tehty muitakin konkreettisia toimenpiteitä. Työryhmä suunnitteli taskukokoisen muistikortin, jossa on tietoa oikeutusarvioinnista, säteilytutkimusten potilasannoksista ja säteilyyn liittyvistä riskeistä.

- Muistikortti jaettiin alueemme lähettäville lääkäreille, radiologian klinikan säteilytyöntekijöille sekä radiologian kurssin aikana lääketieteen opiskelijoille. Korttia päivitetään ja jaetaan jatkossakin.

Lisäksi projektin puitteissa on laadittu uusia MK- ja TT-tutkimuksen valintaan liittyviä ohjeita sekä selkärangan natiivikuvausten indikaatio-ohjeita. Myös MK-kapasiteettia on lisätty.

Tutkimustyö jatkuu

Projektin seurannassa on keskitytty erityisesti lannerangan kuvauksiin. Tiedotuksen, koulutuksen ja uusien ohjeiden sekä MK-kapasiteetin lisäyksen myötä nuorten potilaiden lannerangan TT- ja natiivikuvaukset ovat vähentyneet ja oikeutusarviointi niiden osalta on parantunut OYS:ssa. Säteily- ja ei-säteilytutkimusten suhde on ollut myös aikaisempaa parempi. Projekti heijastuu OYS:n aluetta laajemmalle, sillä tiedotusta ja koulutusta on ulotettu myös alueen terveyskeskuksiin ja erva-sairaaloihin.

- Jatkossa tulemme edellyttämään, että projektin myötä laadittuja uusia kuvausohjeita ja jo olemassa olevia suosituksia noudatetaan OYS:ssa. Oikeutusarvioinnin toteutumista seurataan myös vuosittain. Tarvittaessa henkilökuntaa ohjataan ja koulutetaan oikeutusarviointiin liittyen.

Meneillään on laajempi kontrollitutkimus, jossa tarkastellaan oikeutusarvioinnin toteutumista nuorten potilaiden erilaisissa TT-tutkimuksissa alkuvaiheen selvityksen tapaan. Myös uusi natiivikuvaushanke on aluillaan. Tulevaisuudessa on huolehdittava MK-kapasiteetin riittävyydestä, sillä säteilyn käyttöä rajoitettaessa muun muassa monet TT-tutkimukset voidaan joutua korvaamaan säteettömällä magneettikuvauksella.

- Lähettävät yksiköt ovat suhtautuneet projektiin liittyviin kehittämistoimenpiteisiin pääasiassa myönteisesti. Tarvittaessa tutkimuksen valinnasta on keskusteltu kliinikoiden ja röntgenlääkäreiden kesken.

Kansainvälisesti uraa uurtava

OYS:n projekti on herättänyt kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella, sillä vastaavaa perusteellista selvitystä jatkotoimenpiteineen ja seurantoineen ei ole aikaisemmin julkaistu. Väestön kollektiivisen säteilyannoksen lisääntyminen, TT-tutkimusten korkeat säteilymäärät ja erityisesti lasten altistuminen säteilylle aiheuttavat vilkasta kansainvälistä pohdintaa julkaisuissa ja kokouksissa.

- Vaikka yksilön riski ei olisi suuri, asiantuntijat ovat huolissaan väestön kasvavasta kollektiivisesta riskistä. Projektin myötä olemme nostaneet kissan pöydälle - tuoneet esiin oikeutusarviointiin liittyvän ongelman - mutta antaneet myös mallin ongelman selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Myös Säteilyturvakeskus (STUK) on kiinnittänyt huomiota projektiimme ja pitää sitä oman linjansa mukaisena. Sen asiantuntijat ovat kertoneet omissa kokouksissaan Euroopassa tutkimuksestamme.

Lisäksi hankkeesta kirjoitettu artikkeli ilmestyi European Radiology -lehdessä, josta sitä on referoitu Lancetiin.

- Luulen, että STUK:n asiantuntijoiden kommentit sekä julkaistu artikkeli on vaikuttanut siihen, että minut pyydettiin mukaan EU:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Agency) järjestämiin asiantuntijakokouksiin, joissa suunnitellaan oikeutusarvioinnin tehostamiseen liittyviä kansainvälisiä toimenpiteitä, Oikarinen toteaa.

Ennakkoluuloton pioneerihanke

Hanke on palkittu aiemminkin, sillä viime vuonna se sai ensimmäisen palkinnon OYS:n omassa laatupalkintokilpailussa.

- Pidämme kehittämisprojektia ennakkoluulottomasti toteutettuna ja onnistuneena pioneerihankkeena, joka on omassa sairaalassamme ohjannut tutkimuksia järkevämpään suuntaan ja jopa vähentänyt niitä, mikä puolestaan on vähentänyt potilaiden säteilyrasitusta. Näin olemme pystyneet vähentämään säteilyn aiheuttamaa syöpäriskiä ainakin nuorten potilaiden kohdalla. Samalla yleinen tietoisuus säteilyriskeistä, säteilyannoksista ja oikeutusarvioinnista on lisääntynyt säteilytyöntekijöiden ja kliinikoiden parissa.

Oikarinen uskoo, että projektia tullaan hyödyntämään todennäköisesti paljon omaa sairaanhoitopiiriä laajemminkin, jopa muissa maissa. Muutamalla radiologian klinikalla on tehty oikeutusarviointiselvityksiä OYS:n projektin jälkeen.

- Lääkäriliiton palkinto on aivan mahtavan hieno juttu. Saamme tunnustusta pitkäkestoiselle projektillemme ja intoa tehdä sitä jatkossakin. Tämä on myös oiva tilaisuus viestittää muille lääkäreille oikeutusarvioinnin tärkeydestä, sillä valitettavasti monet lääkärit aliarvioivat vieläkin riskejä, jopa radiologit.

Lääkäriliiton laatupalkinto 2010 on jaettu

Tänä vuonna Lääkäriliiton laatupalkinto myönnettiin kolmelle hankkeelle. Ensimmäisen palkinnon sai OYS:n radiologian klinikan Käypä radiologia osana käypää hoitoa -kehittämisprojekti. Palkintosumma on 6 >000 euroa.

Toinen palkinto jaettiin kahden hankkeen kesken, joista toinen on KYS:n nuorisopsykiatrisen tulosyksikön hanke ja toinen Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Jämsän terveyskeskuksen muistipoliklinikan ja Jokilaakson sairaalan (1.9.2010 alkaen Jokilaakson Terveys Oy) neurologian muistipoliklinikan Muistisairaan hyvä hoito -yhteishanke. Kummatkin hankkeet saavat 3 >000 euroa. Lääkäriliiton laatupalkinto jaettiin tänä vuonna 12. kerran. Hakemuksia tuli 13. Palkinnot luovutettiin 2.12.

Laatupalkinto myönnetään lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille tuloksekkaasta toiminnan kehittämisestä. Laatupalkintoa voi hakea jo osittain toteutuneelle kehittämishankkeelle tai toiminnan kehittämiselle, josta on osoitettua hyötyä terveydenhuollon toimivuudelle ja potilaiden hoitamiselle.

Lääkäriliiton hallitus myöntää laatupalkinnon liiton jäsenelle tai jäsenen johtamalle työryhmälle laatuneuvoston esityksestä. Laatuneuvostossa ovat edustettuina Lääkäriliiton lisäksi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritysten yhdistys.