Lääkäriliitto on antanut suosituksen yliopistojen lääkäriopettajien työnjaosta ja lääkärikoulutuksen resursseista. Opetustehtävien tulee jakautua oikeudenmukaisesti niin opetuksesta vastaavien eri ryhmien kesken kuin niiden sisällä.

Lääketieteen opiskelijamääriä on jo lisätty tähän asti alimmalta tasoltaan 350:stä nykyiseen runsaaseen 600 opiskelijaan vuodessa. Valtiovallan ja yliopistojen välisissä neuvotteluissa on päätetty sisäänottomäärien lisäämisestä 750:een vuoteen 2016 mennessä.

Yliopistojen opetusresurssit eivät ole seuranneet opiskelijamäärän kehitystä. Tämän vuoksi lääkärikoulutuksen laatu ja sitä kautta potilasturvallisuus ovat uhattuina. Lääkäriliiton mielestä sisäänottomääriä ei tule kasvattaa ilman täyttä varmuutta opetusresurssien kasvamisesta samassa suhteessa. Resursseissa tulee opetushenkilöstön lisäksi ottaa huomioon tilat, välineet ja laitteet.

Opetustehtävien tulee jakautua oikeudenmukaisesti eri opetuksesta vastaavien ryhmien kesken (professorit, kliiniset opettajat, tuntiopettajat, tohtorikoulutettavat ja muut) sekä tasaisesti näiden eri ryhmien sisällä. Lääkäriopettajien työaikaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon yliopistollisen pääviran ja mahdollisen sairaalan sivuviran yhteinen työmäärä.

Lääkäriliiton mielestä valittaessa henkilöitä yliopistojen palvelukseen tulee nykyistä enemmän ottaa huomioon hakijoiden pedagogiset ansiot tutkimusmeriittien ohella. Pedagogisten valmiuksien hankkiminen ja esimerkiksi lääkärikouluttajan erityispätevyys tulee huomioida myös lääkäriopettajien palkkauksessa nykyistä paremmin.

Nykyinen lääkärien peruskoulutus perustuu pitkälti integroituun oppimismalliin, jossa kliinisiä asioita opetetaan koko opinto-ohjelman ajan. Sen vuoksi on tärkeää, että opettajat koulutuksen alkuvaiheessakin ovat lääkäreitä.

Lääkäriopettajien työhön liittyy erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon palkkauksessa ja tehtäviin valinnassa. Lääkäriopettajien työ edellyttää kliinistä osaamista ja vastuunottoa sekä hyviä vuorovaikutustaitoja tavanomaisen opetustyön ohella.