Osittainen hoitovapaa on yleisin osa-aikaisuuden peruste
Osa-aikaiseksi kannattaa siirtyä lomakauden jälkeen alkusyksystä, jolloin lomaraha on maksettu ja suurin osa vuosilomasta pidetty.
Lääkärikartellin valtakunnalliset luottamusmiespäivät järjestettiin marraskuun alussa Lääkäritalolla. Yksi päivän aiheista oli osa-aikaisena työskentelevän lääkärin palvelussuhteen ehdot.
- Liittoon tulee aiheeseen liittyen paljon puheluja, joissa kysellään, miten osa-aikaisena työskentely vaikuttaa muun muassa palkkaan ja kertyneisiin lomapäiviin, Lääkäriliiton lakimies
Marja Pylkkänen
kertoi.Osa-aikainen työskentely voi olla osapäivittäistä, osaviikottaista tai osavuotuista työntekoa, joista kaksi ensiksi mainittua ovat ylivoimaisesti suosituimpia. Pylkkänen muistutti, että osa-aikatyöntekijöihin ei pelkästään osa-aikaisuuden perusteella saa soveltaa epäedullisempia työehtoja, ellei erilainen kohtelu ole perusteltua asiallisista syistä. Työntekijän ansio ja edut määräytyvät yhdenvertaisesti tehdyn työajan puitteissa.
Osittainen hoitovapaa
Osittaista hoitovapaata voi saada oman lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi siihen asti, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen koululukuvuosi päättyy. Ennen osittaista hoitovapaata työntekijän on täytynyt olla työssä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.
Työnantaja ja työntekijä sopivat yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kuitenkin kieltäytyä osittaisen hoitovapaan myöntämisestä, jos vapaasta aiheutuu työpaikan toiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työjärjestelyillä. Pylkkäsen mukaan tämä on kuitenkin harvinaista lääkäreiden kohdalla.
Jos yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on työntekijälle annettava hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa ja vapaan pituus ja ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Tämä toteutetaan lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Osittaisesta hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen aiottua alkamisaikaa.
Jos osittaista hoitovapaata hakenutta työntekijää on mahdotonta vapauttaa päivystysvelvollisuudesta, voidaan osa-aikaiseen sopimukseen merkitä päivystysvelvollisuus esimerkiksi kerran viikossa.
- Uskoisin, että osittaisen hoitovapaan järjestelyistä saattaa olla helpompi sopia, jos työntekijä joustaa päivystysvelvollisuudessa, Pylkkänen sanoi.
Osa-aikaeläke ei ole subjektiivinen oikeus
Osa-aikaeläke on toinen tyypillinen osa-aikaisuuden peruste. Ennen vuotta 1953 syntynyt voi jäädä osa-aikaeläkkeelle aikaisintaan täytettyään 58 vuotta, sitä nuoremmat täytettyään 60 vuotta. Osa-aikaeläkkeen määrä on puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkkojen erotuksesta. Osa-aikaeläkkeen edellytyksenä on, että uuden osa-aikatyön ansiot ovat 35-70 prosenttia vakiintuneesta, aiemmasta ansiotasosta.
- Osa-aikaeläkkeelle jääminen ei ole työntekijän subjektiivinen oikeus, vaan siitä pitää sopia erikseen työnantajan kanssa. Työsuhteisiin sovellettavan työsopimuslain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että osa-aikaeläkkeelle jääminen on mahdollista. Virkasuhteisille vastaavaa säännöstöä ei ole, totesi Pylkkänen.
Eläkkeiden osalta ei vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ole eläkeansainnassa merkitystä sillä, kuinka monta tuntia viikossa henkilö tekee työtä, vaan eläkkeen suuruus määräytyy työstä maksettavan palkan perusteella.
Siirry osa-aikaiseksi lomakauden jälkeen
Kuntasektorilla sovellettavat vuosilomamääräykset ovat sisällöltään sellaiset, että osa-aikatyöhön siirtyminen ei yleensä heikennä vuosilomaetuuksia. Vuosiloma-ansainnan säilyminen edellyttää vain 35 työtuntia kuukaudessa.
- Siirtyminen osa-aikaiseksi kannattaa tehdä lomakauden jälkeen alkusyksystä, jolloin lomaraha on maksettu ja suurin osa vuosilomasta pidetty, neuvoi Pylkkänen.