Päivystyksen tarkoituksena on turvata välitöntä hoitoa vaativien potilaiden lääkärinpalvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Säännöllisen työajan lisäksi tehtävä päivystys kuuluu jokaisen virassa olevan lääkärin virkavelvollisuuksiin. Viime vuosina päivystystoiminta on kuitenkin muuttunut suuresti. Vuonna 1990 päivystystä oli vielä yli 200 terveyskeskuksessa, mutta vuonna 2006 ympärivuorokautisia perusterveydenhuollon päivystyspisteitä oli enää noin 45 ja tämäkin määrä on edelleen vähentynyt. Päivystävien sairaaloiden määrä on pysynyt vastaavana aikana lähes ennallaan eli 40:ssä. Sairaaloiden päivystysvakansseista noin 30 % on aktiivipäivystyspisteitä ja muu erikoissairaanhoidon päivystys hoidetaan joko vapaamuotoisena eli takapäivystyksenä tai niin kutsuttuna muuna työpaikkapäivystyksenä.

Päivystävien sairaaloiden toiminnan luonne on muuttunut viime vuosina, kun lähes kaikkialla sairaalapäivystyksen yhteyteen on tullut perusterveydenhuollon päivystystä, joko ympärivuorokautisesti tai vain yöajaksi. Näissä yhteispäivystyksissä yöaikaisesta päivystyksestä vastaavat usein sairaalalääkärit. He kokevatkin päivystyksen raskaammaksi kuin terveyskeskuslääkärit, joiden päivystys yleensä rajoittuu päivä- ja ilta-aikaan. Kuitenkin perusterveydenhuollon pisteissä päivystäjinä toimivat pääosin vuokralääkärit.

Vuokralääkäreitä välittävät yhtiöt ovat käyneet kovaa kilpailua markkinaosuuksista. Palkkauksesta riippumatta yhtiöillä on alkanut olla vaikeuksia rekrytoida työntekijöitä palvelukseensa johtuen ainakin päivystystyön yleisestä raskaudesta. Vuokralääkäriyhtiöt ovat muutenkin siirtymässä enemmän päiväaikaiseen toimintaan ja haluavat hoitaa aikaisempaa isompia kokonaisuuksia, esimerkiksi jonkun alueen koko perusterveydenhuollon toiminnan. Tämä kapasiteetti tulee olemaan jatkossa pois päivystysten järjestämisestä. Näin tapahduttua kunnilla tulee olemaan vaikeuksia saada yhtiöitä osallistumaan kilpailutuksiin päivystyksen järjestämiseksi. Kun terveyskeskusten virkalääkärit ovat jo kerran päivystystyöstä päässeet eroon, he eivät enää suostu sitä tekemään. Ennustankin, että lähivuosina ilta- ja yöaikaiset perusterveydenhuollon potilaat joudutaan hoitamaan yhteispäivystyspisteissäkin erikoissairaanhoidon päivystäjien toimesta.

Toinen suuri ongelma erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämisessä on niin kutsuttujen yleisosaajien puute varsinkin kirurgiassa ja osin myös sisätaudeissa. Tilanne tulee korostumaan entisestään muutaman vuoden päästä, kun vanhat erikoislääkärit jäävät eläkkeelle ja nykykoulutuksen saaneet erikoislääkärit toimivat takapäivystäjinä. Tämän vuoksi varsinkin kirurgian puolella on esitetty vaatimuksia paluusta vanhaan koulutusjärjestelmään, joka olisi taannut nykyistä laajemman yleiskirurgikoulutuksen kaikille kirurgeille.

Minusta paluu vanhaan on jo liian myöhäistä. Vaikka nyt muuttaisimme kirurgikoulutuksen takaisin entisen kaltaiseksi, se ei tulisi enää vaikuttamaan päivystyksen järjestämiseen. Laatuvaatimukset kirurgian päivystyksessä ovat nousseet sellaiseksi, että edes vanhanmuotoisella kirurgikoulutuksella ei saataisi kaikille kirurgeille opetettua riittävästi yleiskirurgiaa. Sen vuoksi kaikkien keskussairaaloidenkin kirurgipäivystykset on suunniteltava sellaisiksi, että niissä on joka vuorokausi taattu vähintään niin kutsuttu tuplatakapäivystys, eli ortopedis-traumatologinen- ja pehmytosatakapäivystäjä. Mutta tämäkään ei tule riittämään, koska pehmytosapäivystysongelmat ovat pääsääntöisesti gastrokirurgisia, ja nykykoulutuksen mukaisesti erikoistuvat muut kuin gastrokirurgit eivät saa siihen riittävää koulutusta. Siksi myös keskussairaaloiden päivystyspisteisiin täytyy järjestää traumapäivystäjän lisäksi riittävästi gastrokirurgiaa osaava takapäivystäjä. Tämä on yksi niistä syistä, miksi päivystyspisteiden määrää koko maassa pitää vähentää tai sitten sopia tiiviimmästä yhteistyöstä eri päivystyspisteiden välillä.

Sekä elektiivisten että päivystyspotilaiden hoidosta täytyy tehdä työnjakoa ja yhteistyötä eri sairaaloiden välillä. Vain siten pystytään kaikkiin sairaaloihin järjestämään mielekästä ja haastavaa työtä erikoissairaanhoidossa.