Lääkärit tarjoavat Akavan johtoon neuvottelevan ja strategisen muutosjohtajan.

Lääkäriliitto on asettanut toiminnanjohtaja

Heikki Pälven

ehdolle Akavan uudeksi puheenjohtajaksi.

- Akava tarvitsee kokeneen muutosjohtajan. Heikki on tähän haasteeseen paras vaihtoehto, perustelee liiton puheenjohtaja, Pälveen läheinen työpari

Timo Kaukonen

.

Kaukosen mielestä Pälve on visionääri, strategi ja pitkäjänteinen neuvottelija, joka haistaa tulevaisuuden tarpeet jo paljon ennen muita.

Iso sulka Pälven hatussa on vuoden 2001 lääkärilakko.

Lakkokenraali

Vastavalittuna liiton puheenjohtajana Pälve ryhtyi vetämään historiallisen sitkeää työtaistelua. Rintama piti, ja sovinto syntyi viisi kuukautta lakon alkamisesta. Kunnon palkankorotukset eivät Kaukosen mukaan olleet lakon ainoa saavutus. Yhtä tärkeää oli se, että poliittiset päättäjät joutuivat kasvotusten julkisen terveydenhuollon ongelmien kanssa.

- Lakko muokkasi maaperää työehtojen paikalliselle sopimiselle. Enää palkkoja ei määrätä keskitetysti vaan vastuuseen ja osaamiseen perustuvat erot ovat arkea myös julkisella sektorilla. Lakon tulokset vaikuttavat yhä, sillä viimeisten kymmenen vuoden aikana lääkärien ansiokehitys on ollut hyvä, Kaukonen toteaa.

Luottamustehtävät ja työura

Heikki Pälve on 56-vuotias lääketieteen ja kirurgian tohtori. Hän on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, jolla on sekä hallinnon että ensihoidon erityispätevyys.

Heikki Pälve toimi Suomen Lääkäriliiton puheenjohtajana 2001-2003. Hän on myös pitkäaikainen Akavan hallituksen ja työvaliokunnan jäsen sekä varapuheenjohtaja 2005-2007. Pälve istuu kokoomuksen edustajana kotikaupunkinsa Turun kaupunginvaltuustossa. Hän on myös Maailman lääkäriliiton ja Euroopan lääkäreiden komitean jäsen.

Pälve on työskennellyt Lääkäriliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2005. Tähän tehtävään hän siirtyi Turun yliopistollisesta sairaalasta, jossa työskenteli anestesiologina sekä anestesiologian ja tehohoidon opettajana yliopistolla. Hän on toiminut myös MediHeli-lääkärinä sekä yrittäjänä ja lääkäriaseman omistaja-johtajana.

Pälve on "monissa suolavesissä lionnut" muutosjohtaja, joka on uudistanut yhden lääkäriaseman toimintamallit, poistanut sairaanhoitopiirin anestesiologipulan ja uudistanut lääkäreiden ammattikunnan palkkausrakenteen Suomessa.

Strategi

Tuorein saavutus Pälveen ansioluettelossa on viime joulukuussa valmistunut Lääkäriliiton strategia 2011-2017.

- Akavan strategiaprosessiin ja tuleviin muutoksiin Heikillä on paljon annettavaa. Akavan kaksoisrooli liittojen liittona sekä jäsenten kattojärjestönä vaatii nyt aivan uudenlaisia linjanvetoja. Pitkäaikaisena Akavan hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä Heikki on perillä järjestön nykytilasta ja tietää, miten strategiaprosessi viedään tehokkaasti eteenpäin, Kaukonen sanoo.

Neuvottelija

Sujuvasti ruotsia, englantia ja saksaa puhuva Pälve vaikuttaa myös kansainvälisillä foorumeilla. Kun Lääkäriliiton toiminnanjohtaja matkustaa Maailman lääkäriliiton kokoukseen tai Euroopan lääkäreiden komitean tapaamiseen, tuuraajana toimii varatoiminnanjohtajaRisto Ihalainen.

Hän puhuu ajankohtaisista yhteiskunnallisista haasteista.

- Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus päättää isoista rakennemuutoksista. Tarvitsemme korkeasti koulutettujen järjestön vetäjäksi hyvinvointivaltiota kehittävän vaikuttajan, joka samalla pystyy uudistamaan neuvottelukäytäntöjä sekä luomaan innovatiivisia toimintamalleja.

Ihalaisen mielestä Pälve on erinomainen verkostoituja, joka huolehtii sidosryhmistä myös silloin, kun akuutteja asioita ei ole.

- Kyllä se kertoo paljon, että paikalliset työnantajat tulevat mielellään tapaamaan meitä tänne. Heikki ymmärtää myös luottamusmiesten roolin edunvalvonnan eturintamassa, hän sanoo.

Ihalainen lisää Pälveen meriittilistalle tutkimukseen perustuvan tiedon, josta tämän toiminnanjohtajakaudella on tullut keskeinen osa Lääkäriliiton vaikuttamista. Lääkäriliiton keräämään ja jalostamaan dataan luottavat muiden muassa ministeriöt ja viranomaiset.

- Lääkäriliiton uudessa strategiassa politiikka, erityisesti terveyspolitiikka, ja yhteiskuntasuhteet ovat yhtä tärkeitä kuin perinteinen työsuhde-edunvalvonta. Puhumme muustakin kuin palkasta. Mielestämme myös Akavan täytyy aktivoitua näkymään ja vaikuttamaan laajalla rintamalla, Ihalainen lisää.

"Lämpenin hitaasti ehdokkuudelle"

Entä mitä sanoo itse puheenjohtajaehdokas? Aivan alkuun on kysyttävä, että miksi ehdokkaaksi.

- Kun minulle ehdokkuutta esitettiin, lämpenin hitaasti. Olen ollut Lääkäriliiton keskeisissä tehtävissä kymmenen vuotta ja saattanut menestyksellisesti päätökseen merkittäviä muutoksia. Minulla on vielä virtaa ja työuraa myös uusiin haasteisiin, joten päätin hyväksyä tarjouksen.

Mikä on Akavan rooli tulevaisuuden Suomessa? Pälve aloittaa koulutuksesta ja innovaatioista.

- Korkeasti koulutetut, innovatiiviset ihmiset ovat Suomen menestystekijä. Emme enää ole sellunkeittäjiä, vaan myymme maailmalle korkeaa teknologiaa ja aineettomia innovaatioita. Koulutuksesta ja koulutetuista on huolehdittava hyvin, mikäli aiomme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Pälve luettelee politiikan osa-alueita, joihin Akavan pitää vaikuttaa: koulutus, talous, verotus, elinkeinot, yrittäminen, hyvinvointipalvelut.

- Vero- ja yhteiskuntapolitiikan on kannustettava työntekoon ja koulutetun työvoiman pysymiseen Suomessa. Koulutus ei saa olla varakkaiden etuoikeus, eikä pohjoismaista hyvinvointimallia saa hävittää. Siihen tukeutuu myös teollisuutemme menestys.

- Elinkeinopolitiikan on rohkaistava yrittäjyyteen, Pälve painottaa.

Parempaa laatua

Pälven mielestä Akava voi vaikuttaa myös siihen, millaisille aloille ihmisiä koulutetaan. Jos läänejä on vain viisi, niin läänintaiteilijoiden aloituspaikkoja kannattaa harkita tarkkaan. Korkeakoulutuksen tasoon on myös vaikutettava. Pälveä huolestuttaa se, että suomalaisissa korkeakouluissa on lisätty koulutettavien määrää ilman vastaavaa panostusta opettajiin.

- Opettaja-opiskelija-suhteemme ei kestä vertailua kilpailijoihimme. Mitä vähemmän yhdellä opettajalla on opiskelijoita, sitä henkilökohtaisemmin hän pystyy ohjaamaan ja sitä laadukkaampaa opetusta opiskelijat saavat.

Pälve peräänkuuluttaa lainsäädäntöä, jolla Suomeen muodostetaan kannustava innovaatioympäristö.

- Akateeminen yrittäjyys on vähäistä. Me tarvitsemme lisää angrybird-yrittäjiä, jotka luottavat omiin ideoihinsa ja pystyvät tuotteistamaan niistä kaupallista menestystä.

Tohtorin rohdoilla Akava vahvaksi

Tohtorin teesejä Akavan kehittämiseksi:

Ei 58-vuotias ole potentiaalinen eläkeläinen vaan aktiivinen työnhakija.

Saavutettuja etuja ei voi ajatella monoliittina. Kun maailma muuttuu, jostain on luovuttava, jotta jotain uutta voidaan saada tilalle.

Akavan on tultava lähelle jäsentä. Ihmiset sitoutuvat liittoon, jonka toiminnan kokevat hyödylliseksi.

Vaikuttaminen on tehokasta, kun neuvottelijalla on halu kehittää. Pelkkä 'ei ei ei' tuottaa huonon tuloksen.

Tarvitaan turvaverkko, joka aktivoi. Hyvinvointivaltiossa kukaan ei saa joutua mierontielle.

Valtiovallan ei pidä luoda työpaikkoja vaan luoda edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle.

Akava pähkinänkuoressa

813 henkilöjäsentä.

Jäsenjärjestöistä suurin on Opetusalan ammattijärjestö 119 >564 jäsenellään.

Isoja ovat myös Tekniikan Akateemisten Liitto (73 >438 jäsentä) sekä Uusi Insinööriliitto (61 >810 jäsentä).

Akavan Erityisalat (25 >761 jäsentä) on hieman Suomen Lääkäriliittoa (23 >154 jäsentä) isompi.

Akavalaisista 54 % työskentelee yksityissektorilla, 34 % kunnissa, 7 % valtiolla ja 2 % seurakunnissa. Yrittäjiä heistä on 3 %.

Lähteet: http://www.akava.fi/files/2494/Netti_Akavan_jasenmaara_01012011.pdf, http://www.akava.fi/yleisesittely.

Kantti kesti ja tuloksena syntyi historiallinen sopimus

Lakkokenraalina tuore puheenjohtaja pääsi edunvalvonnan eturintamaan. Sovittelijana toimi pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Juhani Salonius.

Vastavalittuna Lääkäriliiton puheenjohtajana Heikki Pälve joutui oitis koviin hommiin keväällä 2001.

- Viisi kuukautta ja viisi päivää se kesti, entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius muistaa.

Paitsi pituudeltaan, myös toteutukseltaan lääkärilakko poikkesi tavanomaisesta työtaistelusta.

Saloniuksen mukaan vastaavia "kiertäviä osalakkoja" ei Suomessa ole aiemmin eikä sen jälkeen nähty.

Kun lakko oli kestänyt kaksi kuukautta, Salonius toi pöytään ensimmäisen sovintoehdotuksen. Lääkärit eivät hyväksyneet paperia.

- Hylkäysperuste oli muun muassa se, etteivät kaikki lääkäriryhmät olisi saaneet yhtä suurta prosenttikorotusta. Taustalla oli myös se, etteivät korotukset olleet riittävän suuria, Salonius kertoo.

Hylkäämisen jälkeen hiominen siirtyi Saloniuksen johtamaan sovittelulautakuntaan. Työmarkkinaosapuolet saivat aikaan sopimuksen, jonka lääkärit hyväksyivät.

Lakko päättyi elokuussa.

- Siitä alkoi kehitys, jonka myötä palkkaneuvotteluihin on saatu vuosien mittaan enemmän paikallista ja yksilöllistä joustoa. Osapuolet sopivat myös vuonna 2003 palkkaryhmien ylärajojen poistamisesta, jolloin tämä kehitys sai lisää vauhtia. Jo paljon aikaisemmin lääkärit olivat todenneet haluavansa eroon keskitetystä tuporatkaisusta. Lääkäriliitto näytti mallia siinä, miten asiat voidaan sopia liitto- ja yksilökohtaisesti myös julkisella sektorilla, Salonius summaa.