Lääkäriliiton uuteen strategiaan kuuluu tärkeänä osana valiokuntalaitoksen uudistaminen. Valmistelutyöhön on palkattu kaksi määräaikaista, osa-aikaista projektityöntekijää: LT Tiina Backman Salon aluesairaalasta ja LL Annu Tertsunen OYS:sta.

Uudistamisessa haetaan toimintamallia, joka tukisi parhaiten jo olemassa olevaa toimintaa sekä vastaisi alueellisiin koulutus- ja terveyspoliittisiin tarpeisiin. Suunnitelmissa on perustaa ERVA-alueille liiton aluevaliokuntia, jotka mahdollistaisivat alueellisten asioiden paremman valmistelun ja seurannan. Myös alueelliset näkökulmat saataisiin paremmin näkyviin liitossa, ja nykyistä raskasta valtakunnantason valiokuntatoimintaa kevennettyä. Suunnitelmissa on palkata jokaiselle ERVA-alueelle osa-aikainen Lääkäriliiton työntekijä, työnimeltään piiriylilääkäri, jonka tehtäviä olisivat ennen kaikkea kuntapäättäjiin vaikuttaminen, yhteydenpito alueen yksityislääkäreihin ja yliopiston lääkäreihin sekä >aluepäällikön työparina toimiminen. Piiriylilääkärin ei ole tarkoitus osallistua aktiiviseen neuvottelutoimintaan. Luottamusmiesjärjestelmä toiminta jatkuu ennallaan.

- Piiriylilääkärin toivotaan avaavan keskusteluyhteyden paitsi poliittisiin päättäjiin, myös terveydenhuollon eri organisaatioihin. Hänen tehtävänään on viedä liiton jäsenistön viestiä sairaanhoitopiirien, terveyskeskuksen ja yksityisten lääkäriasemien johtoon ja toisaalta tuomaan sieltä päin viestiä liittoon, visioi Tiina Backman.

- Ajatuksena on, että jatkossa yliopistosairaalapaikkakunnilla olisi aluevaliokuntatoimintaa, jonka avulla liiton jäsenillä olisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin aluetasolla. Aluetoimintaan on helpompi osallistua kuin valtakunnalliseen toimintaan, uskoo Annu Tertsunen.

- Uudistuksen myötä kynnys liiton toimintaan osallistumiseen toivottavasti madaltuu. Alueellistaminen helpottaa ihan konkreettisesti kokouksiin osallistumista, kun matkoihin kuluu vähemmän aikaa, Backman toteaa.

Yksi uudistuksen tärkeimmistä päämääristä on se, että tieto kulkisi helpommin paikallistasolta valtakunnantasolle ja päinvastoin. Oleellista on, että asioita pystyisi alueellisella tasolla valmistelemaan ja niihin vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa.

Uudistuksessa pyritään oleellisesti lisäämään paikallista sopimus- ja koulutusedunvalvontaa. Myös terveyspoliittista vaikuttamista halutaan lisätä.

- Koska lääkärin työhön vaikuttavia päätöksiä tehdään uuden terveydenhuoltolain tulon >myötä >paljon kunta- ja aluetasolla, niihin olisi hyvä päästä liiton vaikuttamaan, Tertsunen kertoo.

Alueellisen uudistamisen yhteydessä pyritään myös syventämään alueellista yhteistyötä Duodecimin kanssa.

Luottamusmiesjärjestelmää tarvitaan jatkossakin

Luottamusmiesjärjestelmää ei olla purkamassa tai tukea sille heikentämässä, päinvastoin.

- Mitään edunvalvonnallisia toimia ei ole tarkoitus huonontaa. Luottamusmiesjärjestelmän on tarkoitus toimia ihan samalla tavalla kuin ennenkin ja liiton lakimiehet neuvovat jäsenasioissa jatkossakin. Myös liiton tuki luottamusmiehille on samanlaista kuin ennenkin, painottaa Tertsunen.

- Uuden järjestelmän on tarkoitus tukea jo olemassa olevaa toimintaa ja toisaalta luoda siihen uutta niin, ettei vanhaa systeemiä hajoteta. Aluepäällikkö pysyy edunvalvonnallisena kärkenä omalla alueellaan; piiriylilääkäri puolestaan toimii enemmän koulutus- ja terveyspolitiikassa. Hän on ikään kuin "liiton kasvot alueella", Tertsunen jatkaa.

Toive toiminnan tuomisesta lähemmäksi jäseniä on tullut nimenomaan jäsenistöstä. Myös luottamusmiehet ovat toivoneet lisää tukea toiminnalleen.

- Jäsenille liiton toiminta on näkynyt liian Helsinki-keskeisenä, Tertsunen toteaa.

Kysely kartoittaa näkemyksiä

Projektin alkajaisiksi liiton luottamustehtävissä toimiville lääkäreille lähetettiin kysely, jolla kartoitetaan kentän näkemyksiä ja tärkeinä pidettyjä asioita. Tarkoituksena on selvittää, millaista koulutuksellista, edunvalvonnallista ja terveyspoliittista toimintaa on tarpeellista alueellisesti järjestää, jotta se tukisi luottamusmiesten työtä mahdollisimman hyvin.

- Kyselyn lisäksi olemme keskustelleet aluepäälliköiden kanssa ja pyrimme vielä jututtamaan muun muassa paikallisosastojen ja vaalijärjestöjen edustajia sekä valiokuntien jäseniä. Teemme uudistusta kentän toiveiden ja mielipiteiden perusteella. Haluamme oikeasti tietää, mitkä ovat tärkeitä asioita alueellisesti. Se on suunnittelutyömme perusta, Tertsunen toteaa.

Liitto lähemmäksi jäseniä

Tiina Backmanin ja Annu Tertsusen valmistelutyö kestää joulukuun loppuun asti. Ehdotusta valmistellaan hallituksen ja sen asettaman luottamushenkilötyöryhmän alaisuudessa. Ehdotus uudesta luottamushenkilöjärjestelmästä esitetään valtuuskunnassa 10.12, ja valtuuskunta päättää otetaanko se käyttöön vai ei. Alustavasti asiaa käsiteltiin valtuuskunnassa 1.10, jolloin valtuuskunta näytti uudistamistyön jatkamiselle vihreää valoa.

Sekä Backmanilla että Tertsusella on pitkä kokemus valtuuskunnasta: Backman oli peräti 18 vuotta valtuuskunnan jäsen, vaikka tällä hetkellä ei valtuuskunnassa istukaan. Tertsusella on kolmas kausi meneillään.

Molemmat olivat innoissaan, kun heitä pyydettiin projektiin mukaan.

- Minusta on mahtavaa päästä miettimään, minkälaista toimintaa jäsenet alueellisesti tarvitsevat ja mistä heille on oikeasti hyötyä, Tertsunen iloitsee.

- Yritämme löytää uusia kanavia, jotta liiton toiminta tulisi lähemmäksi jäseniä. Pohdimme myös, miten saisimme nuorempaa jäsenkuntaa aktiivisemmin toimintaan mukaan, jatkaa Backman.

"Teemme uudistusta kentän toiveiden ja mielipiteiden perusteella. Haluamme tietää, mitkä ovat tärkeitä asioita alueellisesti."