Yhtenäisten päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisten kriteerien laatimisen ohjausryhmä on jättänyt raporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Lääkäriliitto pitää raporttia osittain puutteellisena.

Liitto toteaa lausunnossaan, että ohjausryhmän toimeksianto on vaikea, koska päivystyksen tarve ja kuormitus ovat erilaiset lääketieteen erikoisalojen ja paikallisten palvelujärjestelmien näkökulmasta katsottuna.

Talousvaikutusten arviointia sekä henkilöstön saatavuutta, työnjakoa, työturvallisuutta ja motivoimista olisi pitänyt pohtia tarkemmin. Liitto muistuttaa, että esimerkiksi EU:n työaikasääntely tuo mukanaan uusia haasteita. Myös työelämään tulevista nuorista ikäluokista kilpailee moni ala, ja siksi merkittäviä henkilöstölisäyksiä terveysalalla ei ole odotettavissa. Tarvitaan muun muassa riittävää keskittämistä, tiedonsiirron toimivuutta ja järkevän työnjaon koollaan mahdollistavia toimintayksiköitä.

Liikkuva ensihoito on avainasemassa

Lääkäriliiton mukaan ohjeissa tulisi yksityiskohtaisemmin pohtia, miten sairaala- ja päivystysverkostoa valtakunnallisesti keskitetään ja organisoidaan. Toiminnallisesti ja kustannusvaikuttavuuden kannalta olennaista on liikkuvan ensihoidon (helikopterit + riittävästi varusteltu ja koulutetuilla ammattilaisilla miehitetty maakuljetuskalusto) ja kiinteiden päivystyspisteiden sekä niiden yhteydessä toimivien monialaisten sairaaloiden yhteensovittaminen paikallisten terveystarpeiden, väestöpohjien ja välimatkojen suhteessa.

Harvaan asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla liikkuvan ensihoidon ja kiinteiden toimintapisteiden oikea suhde takaa asukkaiden paremman turvallisuuden. Liikkuvan ja kiinteän akuuttihoidon oikea suhde korostuu jatkossa myös suuremmilla paikkakunnilla, kun päivystävien sairaaloiden verkostoa joudutaan laatu-, kustannus- ja työvoimasyistä harventamaan. Uusien liikkuvampien ensihoidon muotojen myötä myös korjaus- ja uudisrakentamista voidaan kohdentaa viisaammin.

Päivystyspisteet tulee organisoida järkevästi

Lääkäriliitto on ohjausryhmän kanssa samaa mieltä siitä, että päivystyksen tulee keskittyä hoitamaan vain päivystyspotilaita. Vastaavasti terveyskeskuksen vastaanotoilla tulee olla työrauha keskittyä ajanvarauspotilaiden ongelmiin. Ajanvarauksella toimivia akuuttiaikoja voi olla lääkärin vastaanoton ohessa, mutta päivystystoiminnaksi se ei voi muuttua. Muuten koko vastaanottotoiminnalta ja lääkärin työn hallinnalta menee pohja. Työn hallinnan ongelmat tiedetään keskeisiksi syiksi terveyskeskusten alentuneeseen houkuttelevuuteen nuorten lääkärien uravalintavaiheessa.

Terveyskeskukseen ei tule luoda rinnakkaista päivystysvastaanottoa. Päivystyspoliklinikoilla pitää olla riittävästi resursseja, jotta siellä voidaan hoitaa kaikki kiireellistä hoitoa vaativat potilaat. Päiväaikaiset resurssit pitää taata ensiksi: jos terveyskeskuksissa ei ole päivällä lääkärityövoimaa, ei työn siirtäminen iltaan tai viikonloppuun paranna tilannetta.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan terveyskeskusten akuuttipalvelujen lisääminen iltoihin ja viikonloppuihin ei auta rekrytointiongelmissa eikä tue niiden perustehtävää. Tällä hetkellä liian iso osa erikoissairaanhoidon (toisaalta myös perusterveydenhuollon) päivystykseen tulevista potilaista ei välttämättä tarvitsisi apua juuri sinä päivänä, vaan 1-3 päivän sisällä. Kiireellisesti tulee hoitaa vain oikeasti kiireelliset tapaukset.

Kahden lähekkäisen päivystyspisteen ylläpito eri organisaatioissa ei ole järkevää eikä kannattavaa. Yöaikainen avun tarve sisältää usein erikoistason palvelua tarvitsevia elementtejä, joten päätös erillisten terveyskeskuspäivystysten lopettamisesta ja integroimisesta sairaalan päivystyksen yhteyteen suuremmilla paikkakunnilla on ollut järkevä.

Liitto katsoo, että sosiaalipäivystyksen mukaan ottaminen yhteisiin toimitiloihin on osoittautunut hyödylliseksi. Sosiaalityön osaamista tarvitsevat ongelmat ovat tuttuja ylikuormittajia ja selviä motivaation uhkia jokaisessa terveydenhuollon päivystyspisteessä.

Akuuttilääketieteen erikoisala tulossa?

Ohjausryhmä ehdottaa akuuttilääketieteen erikoisalan perustamista. Akuuttilääketieteen erikoislääkärien lisäksi päivystyksessä toimisivat eri erikoisalojen lääkärit oman alan toimintaprofiilin mukaisesti. Akuuttilääketieteeseen erikoistuneita tarvittaisiin ensi sijassa suurten päivystysyksikköjen johtamis-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistehtäviin.

Lääkäriliitolla on vuodesta 2008 ollut päivystyslääketieteen erityispätevyyskoulutus, jonka on tähän mennessä suorittanut noin 50 lääkäriä. Liitto näkee erikoisalan perustamisen kannatettavana kehityssuuntana ja erityispätevyysjärjestelmän luontevana jatkeena, mutta ensin tulee määritellä päivystyslääketieteen spesialistin rooli ja suhde muiden erikoisalojen päivystäjiin, joilla jatkossakin on suurin päivystyskuorma.