Pohjois-Karjala on ollut monessa mielessä valtakunnallinen suunnannäyttäjä sähköisissä potilastietojärjestelmissä: Siellä on ensimmäisenä Suomessa otettu käyttöön sähköinen potilastietojärjestelmä keskussairaalassa ja siirrytty jo käytöstä olevasta tietojärjestelmästä toiseen. Syksyyn mennessä Pohjois-Karjalassa otetaan käyttöön ensimmäisten joukossa maakunnallinen sähköinen potilastietojärjestelmä.

Joensuun keskussairaalassa otettiin käyttöön ensimmäinen sähköinen potilastietojärjestelmä noin 10 vuotta sitten. HealthNet-järjestelmä oli ensimmäinen sairaalassa käyttöönotettu potilastietojärjestelmä Suomessa.

- Järjestelmään oltiin tyytyväisiä, mutta vuonna 2004 HealthNet siirtyi yrityskaupan seurauksena eri yritykselle. Uusi omistaja päätti luopua järjestelmän jatkokehityksestä ja kehittämisen tuesta. Järjestelmä ei myöskään ollut integroitavissa alueellisesti muihin järjestelmiin, muistelee Joensuun keskussairaalan gastroenterologi ja pääluottamusmies Mikko Heikura.

Vuonna 2007 käynnistettiin kehittämishanke uuden potilastietojärjestelmän hankkimiseksi, ja samalla Pohjois-Karjalassa päätettiin selvittää myös mahdollisuus hankkia koko julkisen terveydenhuollon käyttöön sopiva yhteinen potilastietojärjestelmä. Asian merkitys todettiin tärkeäksi myös valtakunnallisesti: sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi tukemaan tietojärjestelmähanketta, jossa yksityiskohtaisesti kuvattiin järjestelmälle asetettavat toiminnalliset vaatimukset, jotka kattoivat myös alueen terveyskeskukset. Tietojärjestelmässä on muun muassa alueellisen terveyshuollon ajanvaraus, yhteisin perustein laadittu tilastointiosio, raportointi ja laskutus.

- On pyritty siihen, ettei tarvita kymmentä erilaista ohjelmaa, vaan yksi ohjelma riittää.

Syyskuussa 2007 käynnistettiin tarjouskilpailu, jonka voitti Mediconsult Oy:n Mediatri-järjestelmä. Valmista ja käyttökelpoista suomenkielistä sekä erikoissairaanhoitoon että perusterveydenhoitoon soveltuvaa tietojärjestelmää ei ollut käytettävissä, vaan järjestelmää lähdettiin kehittämään koko Pohjois-Karjalan terveydenhuollon tarpeita vastaavaksi. Mediatri-tietojärjestelmä oli silloin jo käytössä monessa terveyskeskuksessa Suomessa, mutta ei yhdessäkään suuremmassa sairaalassa ennen Joensuuta.

- Maakunnallisesti tällainen yhtenäinen tuotannonohjaus- ja tietojärjestelmä on ensimmäinen Suomessa. Tavoitteena on muun muassa potilastietojen mutkaton saatavuus erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon välillä, tai silloin, kun potilaan hoitopaikka muuttuu.

Tietojärjestelmien vaihto ei suju ongelmitta

Vanhasta tietojärjestelmästä uuteen siirtyminen tuottaa aina ongelmia. Vaikka Mediatrista voi katsoa kaikki vanhat sähköiset potilastiedot vuodesta 2000 lähtien, uuden järjestelmän käyttöönotto kangerteli aluksi aika pahasti. Heikuran mukaan suurin ongelma oli se, ettei järjestelmää osattu käyttää kunnolla vielä siinä vaiheessa, kun se otettiin käyttöön.

- Henkilökunnan koulutus oli osittain puutteellista. Henkilökuntaa sairaanhoitopiirissä on noin 2900 ja ihmisillä on erilaisia tarpeita koulutuksen suhteen. Käyttöönottoa vaikeutti myös se, että järjestelmää alettiin käyttää samaan aikaan monissa Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa.

Aluksi lääkärit olivat hyvin huolestuneita siitä, onko uusi järjestelmä turvallinen. Epäiltiin esimerkiksi sitä, siirtyykö kaikki oleellinen tieto uuteen järjestelmään.

- Aina tieto ei siirtynytkään, vaan esimerkiksi osa laboratoriovastauksista ei koskaan kirjautunut järjestelmään. Onneksi tämäntyyppiset kriittiset ongelmat saatiin korjattua jo ensimmäisen parin viikon aikana. Sen jälkeen ohjelma on toiminut varsin nopeasti ja luotettavasti.

Kangertelevasta käyttöönotosta tehtiin kuitenkin yksi kantelu Itä-Suomen aluehallintoviranomaiselle. Kantelun tekijä, yksi talon lääkäreistä, oli huolissaan siitä, vaarantuiko potilasturvallisuus käyttöönotossa ja laiminlyötiinkö henkilöstön kunnollinen koulutus. Kantelu ei kohdistunut itse uuteen tietojärjestelmään, vaan järjestelmien vaihtoon. Kantelusta saadaan päätös tämän kevään aikana.

- Kaiken kaikkiaan järjestelmän vaihdos on ollut mielenkiintoinen prosessi. Mielestäni uusi järjestelmä on varsin hyvä ja toimiva. Erityisen hyvää on se, että järjestelmä on käyttäjien toiveiden mukaan muokattavissa nopeasti. ATK-ihmiset pystyvät tekemään vaadittuja muutoksia jopa päivässä. Kehitystyö on vielä kesken, mutta tarkoituksena on saada järjestelmä kunnolla toimimaan kesän loppuun mennessä keskussairaalan lisäksi koko sairaanhoitopiirin alueella. Alueen suurimmassa terveyskeskuksessa Joensuussa järjestelmä otetaan käyttöön vasta ensi vuoden alussa.

Pilotointi ja koulutus avainasemassa

Suomessa joudutaan lähitulevaisuudessa monilla paikkakunnilla miettimään, millaisia ongelmia tietojärjestelmissä voi ilmetä, kun esimerkiksi terveyskeskusten järjestelmät integroidaan keskussairaaloiden järjestelmien kanssa.

- Suosittelen lämpimästi uuden järjestelmän kunnollista pilotointia jossain pienessä yksikössä, jos mahdollista, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan heti kun ne ovat vielä vain pienen käyttäjäkunnan harmina. Näin ei valitettavasti voitu toimia Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Myös koulutus pitää olla hyvä: koulutusta pitää saada jo ennen järjestelmän käyttöönottoa, mutta ehdottomasti myös käyttöönoton jälkeen. Saimme kyllä paljon koulutusta viime syksynä, mutta ohjelma oli vielä keskeneräinen. Koulutus ei voi olla tehokasta, jos kaikkia toimintoja ei ole vielä edes käytössä. Valmiimmalla ohjelmalla olisi ollut ehdottomasti parempi harjoitella.

Keskussairaalassa toimii koordinoiva työryhmä, joka pyrkii kehittämään järjestelmää käyttäjän näkökulmasta. Ryhmässä on pääasiassa lääkäreitä. Teknisiä ongelmia ratkoo kuntien ja kuntayhtymän omistama Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy (PTTK) yhdessä Mediconsultin kanssa.

Valtiovalta on asettanut tavoitteeksi, että lähivuosina tulisi koko Suomessa olla alueellisesti tai jopa valtakunnallisesti integroidut sähköiset potilastietojärjestelmät. Pohjois-Karjala on omalla toiminnallaan näyttänyt muulle Suomelle mallia tässä asiassa. Lopullinen päämäärä on valtakunnallisesti integroitu järjestelmä.

- Nopeat valtakunnalliset tavoitteet kuulostavat minusta tällä hetkellä melko utopistiselta. Olisi kuitenkin hienoa, jos alkuun päästäisiin piiritasolla, ja myöhemmin vielä valtakunnallisesti, toteaa Heikura.