Pohjoismaiden lääkäriliitot laativat yhdessä työvoimaennusteita ja raportteja erikoislääkärikoulutuksesta. Ne hyödyttävät niin yksittäisiä lääkäreitä kuin kunkin maan viranomaisia.

Lääkärityövoiman kansainvälisellä liikkuvuudella on pitkät perinteet. Pohjoismaiden välillä on tutkintoja tunnustettu jo vuosikymmeniä yhteispohjoismaisilla sopimuksilla.

Pohjoismaiden lääkäriliittojen yhteinen SNAPS-työryhmä (Samnordisk arbetsgrupp för prognos- och specialistutbildningsfrågor) perustettiin 1970-luvulla. Sen tehtävänä on laatia pohjoismaisia työvoimaennusteita ja maakohtaisia raportteja erikoislääkärikoulutustilanteesta. Ryhmä koostaa myös pohjoismaisen vuositilaston lääkärimääristä.

Työryhmän jäsenet kokoontuvat vuosittain. Tänä vuonna isännöintivuorossa oli Suomen Lääkäriliitto.

Liikkuvuutta halutaan helpottaa

- Tarkoituksena on yksittäisen lääkärin kannalta helpottaa siirtymistä Pohjoismaasta toiseen. SNAPS-ryhmä on laatinut Att arbeta som läkare i Norden -oppaan, josta on parhaillaan tekeillä uusi versio. Se saadaan valmiiksi kesään mennessä, ja laitetaan sitten myös Lääkäriliiton verkkosivuille, varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kertoo.

- Lääkäriliittojen ja viranomaisten kannalta hyödyllisiä ovat SNAPS-työryhmän tekemät lääkärien työvoimaennusteet. Jos esimerkiksi Ruotsissa ennakoitaisiin lääkärityövoiman ylitarjontaa ja Norjassa pulaa, tilannetta voitaisiin tasapainottaa vaikuttamalla koulutuspaikkamääriin ja edistämällä liikkuvuutta maasta toiseen, Halila toteaa.

SNAPS-ennakointimallissa työvoiman tarjontaan ja kokoaikaiseen työpanokseen vaikuttavat mm. lääkärikunnan ikä- ja sukupuolirakenne, osa-aikatyön yleisyys, eläköityminen, koulutusmäärät, lääkärien työllisyysaste ja työvoiman maahanmuutto.

- SNAPS-ennusteet ovat pitäneet tarjonnan ennakoinnin osalta hämmästyttävän hyvin paikkansa, vaikka muuttujia on paljon. Samaa menetelmää voidaan hyödyntää kansallisessa suunnittelussa, Halila kertoo.

Tietoa erikoistumisesta Pohjoismaissa

SNAPS-ryhmä laatii myös maakohtaisia raportteja erikoislääkärikoulutuksesta. Ns. Gula boken (Utbidning och arbetsmarknad i Europa) sisältää tietoa koulutukseen hakeutumisesta, tutkintovaatimuksista ja opintojen suorittamisesta kussakin Pohjoismaassa. Lisäksi siinä on lyhyt EU-osio.

Lääkäriliitto on arvioinut Suomessa asuvien lääkärien määrän kehitystä erikoisaloittain vuoteen 2025 asti. Jos nykyiset kehityslinjat erikoisalavalinnoissa säilyvät, joidenkin erikoisalojen lääkärimäärien arvioidaan kasvavan merkittävästi ja toisten vähenevän.

Alakohtaista erikoislääkärikoulutuksen tarvetta ei valtakunnallisesti arvioi mikään taho. Lääkäriliitto onkin esittänyt, että Suomeen tulisi perustaa erikoislääkärikoulutusta kansallisella tasolla koordinoiva elin.

- Muissa Pohjoismaissa koordinaatio on parempaa kuin Suomessa, Halila toteaa.

SNAPS-työryhmä kokoontui 11. maaliskuuta Helsingissä. Kuvassa takarivissä seisovat Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja, kokouksen puheenjohtaja Hannu Halila, Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne, Sólveig Jóhannsdóttir (Islanti) ja Anders Taraldset (Norja). Alarivissä istuvat Gro Reichelt (Norja), Åsa Jaktlund (Ruotsi), Nina Evjen (Norja), Thomas Parker (Ruotsi), Michael Bjørn Poulsen (Tanska) ja Lääkäriliiton koulutusasiantuntija Ulla Anttila.

Kokouksissa sovitaan raporttien laatimiseen liittyvistä käytännön asioista. Tänä vuonna raportit tehdään ensimmäistä kertaa englanniksi.