Politiikkatoimialan tavoitteena on mahdollistaa Lääkäriliiton edunvalvonnallinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen lääkärikunnalle tärkeissä kysymyksissä.

Toimialan keskeisenä tehtävänä on uudistuneen valiokuntalaitoksen toiminnan organisointi ja toiminnasta vastaaminen. Hallituksen kolme valtakunnallista jaosta aloittivat työnsä helmikuussa ja yliopistosairaalapaikkakunnilla toimivat alueelliset valiokunnat maalis-huhtikuussa. Myös Lääkäriliiton palkkalistoilla olevat piiriylilääkärit ovat osa politiikkatoimialan asiantuntijoita.

- Koordinaatiovastuu sekä suuri osa jaoksien ja valiokuntien kokouksiin liittyvistä valmisteluista on politiikkatoimialan vastuulla. Toimiala huolehtii myös jaoksien ja valiokuntien sihteerin tehtävistä. Päätöksistä vastaa kuitenkin aina hallitus, toteaa politiikkatoimialan johtaja

Heikki Pärnänen

.

Tavoitteena proaktiivinen toiminta

Politiikkatoimialalla on niputettu yhteen vanhan organisaation edunvalvonta sekä terveys- ja koulutuspolitiikka.

Miksi näin on tehty? Pärnäsen mukaan uudella toimialajaolla pyritään ennen kaikkea proaktiiviseen toimintaan ja toiminnan parempaan koordinointiin.

- Liiton toiminta on ollut aikaisemmin joissakin asioissa liian suppeaa. Esimerkiksi edunvalvonta on ollut tehokasta, mutta kapea-alaista. Nyt on aika katsoa laajemmin, mihin asioihin pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan ja millaisia näkökulmia muodostamme.

Tehokkaampaa valmistelutyötä ja vaikuttamista

Toimialan tarkoituksena on tuottaa monipuolisesti liiton lausuntoja ja kannanottoja.

- Tuotamme monipuolisesti tietoa ja näkemyksiä, jotta liitto pystyisi nopeasti ja tehokkaasti reagoimaan ja vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa, kun esimerkiksi uutta lainsäädäntöä valmistellaan. Tätä teemme yhteistyössä muiden toimialojen kanssa, ja esimerkiksi liiton tutkimustoiminnasta on meille suuri apu.

Toimiala vastaa myös edunvalvonnan tavoitteiden asettamisesta, joka osittain tapahtuu toimistosta käsin, osittain luottamushenkilöorganisaation avulla.

- Toivon, että saisimme sekä luottamushenkilöorganisaation että uudistuneen toimisto-organisaation pyörimään täydellä teholla kevään aikana. Paljon mielenkiintoisia asioita on tiedossa. Esimerkiksi hallitusohjelmaneuvotteluissa haluaisimme päästä vaikuttamaan terveyspoliittisiin kysymyksiin sekä terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja rahoitukseen. Muita lähitulevaisuuden haasteita on muun muassa päivystykseen iso rakennemuutos ja erikoislääkärikoulutuskysymys. Nämä asiat taatusti kiinnostavat jäseniä, Pärnänen toteaa.

Piiriylilääkärit esiteltiin Lääkärilehdessä 11/2011.

Mervi Kattelus, terveyspoliittinen asiantuntija

1.Hoidan liiton kansainvälisiä asioita sekä kotimaiseen ja eurooppalaiseen terveyspolitiikkaan ja lääkärin ja terveydenhuollon etiikkaan liittyviä tehtäviä.

2.Olen osaltani käynnistämässä uutta luottamushenkilöorganisaatiota terveyspoliittisessa jaoksessa ja valiokunnissa.

3.Näen uudistuneen liiton mahdollisuutena entistä laajapohjaisempaan, tehokkaampaan ja oikea-aikaiseen terveyspoliittiseen vaikuttamiseen. Erityisen tärkeää tämä on tulevalla hallituskaudella, kun terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus ovat keskustelun kohteina. Haasteita eivät suinkaan vähennä jo hyväksytyn potilaiden liikkuvuutta sääntelevän direktiivin kansallinen toimeenpano ja odotettavissa olevat muutokset työajan EU-sääntelyyn.

Mikko Nenonen, terveyspoliittinen asiantuntija

1.Pyrin vaikuttamaan käytännönläheisesti kansallisiin ja Lääkäriliiton terveyspoliittisiin linjauksiin ja tekemään terveyspoliittisia avauksia. Seuraan myös verkostojeni kautta (European Health Management Association yms.) kansainvälistä kehitystä ja haen sieltä hyviä toimintamalleja kansallisten ratkaisujen tueksi. Puolet työajastani Lääkäriliitto on allokoinut STM:n käyttöön Toimiva terveyskeskus -hankkeessa, jossa kaikilla ammattijärjestöillä on oma panoksensa mukana. Olen ollut tuomassa ja soveltamassa "terveyshyötymallia" (Chronic Care Model) suomalaiseen toimintaympäristöön.

2.Tällä hetkellä terveyshyötymallin jalkautus on käynnissä ja käyttöönottohankkeiden piirissä on noin 2,5 miljoonaa suomalaista. Hanke etenee jo lähes omalla painollaan maakunnissa. Seuraan edelleen hankkeita ja käyn ratkomassa ongelmia ja innostamassa terveydenhuollon ammattilaisia omaksumaan uutta toimintakulttuuria. Uutena painopisteenä on Toimiva terveyskeskus -ohjelman henkilöstöosuus, jossa sparraan RAMPE-hanketta. Eri kanavien kautta pyrin saamaan Lääkäriliiton näkemyksiä hallitusneuvottelupöytään.

3.1.6.2011 palaan kotikuntani terveyskeskukseen terveyskeskuslääkäriksi. Olen ollut Helsingissä kahden vuoden työkomennuksella, jolle lähdin osin siksi, koska totesin, että terveyskeskusten toimintaa ja toimintakulttuuria ei voi muuttaa ja kehittää vain paikallisena projektina.

Mikko Nenonen lopettaa liiton palveluksessa 31.5.2011. Terveyspoliittisen asiantuntijan tehtävässä jatkaa LT Lauri Vuorenkoski 16.5.2011 alkaen. Vuorenkoski siirtyy tehtävään THL:sta.

Kati Lehtonen, lakimies

1.Pääasiassa työolosuhde- ja ansioedunvalvonta laajasti ja lainsäädäntöön liittyvät kysymykset sekä liiton kantojen ja linjavetojen valmistelu. Lisäksi hoidan lääkärin etiikkaan, kollegiaalisuuteen ja lääkärinpalvelujen markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Toimin edunvalvontajaoksen, luottamusneuvoston ja markkinoinnin valvontalautakunnan juridisena sihteerinä. Organisaatiouudistuksen myötä avustan ja teen yhteistyötä piiriylilääkärien ja alueella toimivien valiokuntien kanssa. Autan myös edelleen jäsenistöä erilaisissa juridisissa kysymyksissä.

2.Terveydenhuollon laajat lainsäädäntömuutokset ja niiden vaikutukset lääkärien toimintaan yleisesti, käytännön työhön ja asemaan.

3.Runsaasti mielenkiintoisia ja akuutteja haasteita on meneillään ja tulossa: terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet ja niiden myötä uusiin organisaatioihin liittyvät kysymykset, tulevaisuuden työaikamallit ja yksityisellä sektorilla muun muassa suurien ketjujen toiminta ja ammatinharjoittajien asema. Liiton uuteen organisaatioon liittyvä alueellinen toiminta tuo omat haasteensa. Lääkärien moninaiset edunvalvonnalliset kysymykset tulevat entisestään laajenemaan ja monimutkaistumaan.

Ulla Anttila, koulutusasiantuntija

1.Liiton professiojaoksen sihteeri, joka koordinoi luottamushenkilötoimintaa yhteistyössä alueiden piiriylilääkärien ja luottamuselinten puheenjohtajien kanssa. Erityispätevyysjärjestelmän (32 ohjelmaa) yhteyshenkilö ja koordinaattori jäseniin ja ohjelmista vastaaviin yhdistyksiin päin. Sihteerinä Lääkäriliiton laatuneuvostossa, joka toimii lääkärijärjestöjen yhteistyöelimenä terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden edistämiseksi. Yhteyshenkilö liiton koulutusapurahojen haussa.

2.Professiojaoksen toiminta ja yhteistyön käynnistäminen alueellisten valiokuntien kanssa.

3.Tiedon ja osaamisen ylläpitäminen koulutuspolitiikassa ja yhteistyön koordinointi professioasioissa.

Malla (Marja) Nykänen, sihteeri

1.Työhöni kuuluvat ns. normaalit sihteerin tehtävät: hallinnolliset työt, kalenterien ylläpito, kokousvaraukset, jaostojen esityslistojen ja pöytäkirjojen lähettäminen jäsenille ja arkistointi. Jonkun verran kirjoitan esityslistoja ja pöytäkirjoja sanelusta.

2-3.Piiriylilääkärit ovat aloittaneet työnsä ja he työllistävät myös minua. Samoin uudet alueelliset valiokunnat tuovat haasteita työhöni. n

Anneli Viljanen, sihteeri

1.Lääkäriliiton valtakunnalliset alaosastot, jotka ovat olleet merkittävä osa työtäni jo vuosien ajan, kuuluvat edelleen työtehtäviini. Tehtäväni koostuvat monista pienistä asioista ja työskentelystä monenlaisten ihmisten kanssa. Kaikenlaisia töitä tehdään tarvittaessa.

2.Perehtyminen vähän uudenlaisiin sihteerin tehtäviin uusien lähityötovereiden kanssa.

3.Olen osa-aikaeläkkeellä, ja tässä iässä haastetta riittää siinäkin, että pysyy mukana tietotekniikan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Yli kolme vuosikymmentä Lääkäriliitossa työskennelleenä olen saanut nähdä, miten sihteerin työ muuttuu koko ajan, joten haastetta riittää eikä aika käy pitkäksi.

Mitä politiikka-toimialalla tehdään?

1. Tärkeimmät työtehtäväsi?

2. Mikä on ajankohtaista työssäsi juuri nyt?

3. Millaisia haasteita työssäsi on?

Lääkäriliiton uusi organisaatio

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi joulukuussa Lääkäriliiton strategian 2010-2017. Sen pohjalta liiton toimistoon rakennettiin uusi organisaatio, joka koostuu kuudesta toimialasta, jotka ovat jäsenpalvelut, politiikka, yhteiskuntasuhteet, hallinto- ja henkilöstö, taloustoimi sekä toimialaksi rinnastettava Suomen Lääkärilehti.

Lääkäriliiton konserniin kuuluvat myös koulutus- ja it-palveluita tuottava Fennomed Oy sekä Lääkäri Media Oy, joka tuottaa konsernin myynti- ja markkinointipalvelut.

Lääkäriliiton hallitus on asettanut eri alojen asiantuntijoista koostuvia pysyviä, valtakunnallisia jaoksia valmistelemaan lääkärien ja liiton toiminnan kannalta keskeisiä asioita. Jaoksia on kolme: Terveyspoliittinen jaos valmistelee poliittisen ja terveyshallinnollisen vaikuttamisen keinoin hoidettavat edunvalvonta-asiat sekä laatu- ja tietojärjestelmäasiat. Professiojaos valmistelee koulutusedunvalvontaan kuuluvat asiat sekä etiikka- ja kollegiaalisuusasiat. Edunvalvontajaos valmistelee ansio- ja työsuhde-edunvalvontaan liittyvät asiat.

Uusi strategia toi mukanaan myös alueellistamisen. Sekä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa että Oulussa kokoontuu kolme valiokuntaa: terveyspoliittinen, edunvalvonta ja professio eli jaottelu on sama kuin valtakunnallisissa jaoksissa. Valiokuntien tehtävänä on osallistua liiton kannanottojen valmisteluun, tuoda jäsenten näkemyksiä esiin ja ottaa kantaa paikallisiin asioihin. Niiden käytännön työn koordinoi kullakin alueella työskentelevä Lääkäriliiton piiriylilääkäri.