1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Potilasturvallisuudessa on vielä työsarkaa
Liitto toi­mii 12-13/2021 vsk 76 s. 810 - 811

Potilasturvallisuudessa on vielä työsarkaa

Potilasturvallisuus on keskeinen osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, se toteutetaan oikealla tavalla ja oikeaan aikaan.

Potilasturvallisuudessa on vielä työsarkaa Kuva 1 / 2 Kuva: Adobe/AOP
   

Potilasturvallisuus on keskeinen terveydenhuollon laadun elementti. Potilasturvallisuus on sitä, että potilas saa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Potilasturvallisuuden edellytys on potilasturvallisuuskulttuuri, jolla tarkoitetaan järjestelmän, toimintayksiköiden ja terveydenhuollon ammattilaisten tapaa toimia potilasturvallisuutta edistäen. Keskeistä on muun muassa turvallisuuspoikkeaminen tunnistaminen ja virheistä oppiminen.

– Potilasturvallisuus ei tarkoita pelkästään sitä, että ei tapahdu haittoja. Se tarkoittaa kaikkia niitä asenteita, periaatteita ja prosesseja, jotka varmistavat turvallisuuden, toteaa Maiju Welling, joka työskentelee potilasturvallisuuslääkärinä Potilasvakuutuskeskuksessa.

– Terveydenhuollon ammattilaisten ja varsinkin lääkärien koulutuksessa on potilasturvallisuuteen liittyvää opetusta mitättömän vähän. Asia on esillä kliinisen työn kannalta, mutta kokonaisvaltaiseen potilasturvallisuusajatteluun ei anneta eväitä, Welling sanoo.

Hyvää kehitystä on onneksi havaittavissa: kaikille Suomen lääketieteellisille tiedekunnille ja niistä valmistuville lääkäreille on ensimmäistä kertaa määritelty yhteiset osaamistavoitteet, ja niissä on potilasturvallisuus mukana.

Virheistä pitää oppia

Welling korostaa, että terveydenhuollon toimintakulttuurin pitäisi olla avoin ja syyllistämätön.

– Virheitä ja vahinkoja pitäisi käsitellä työyhteisöissä yhdessä säännöllisesti ja siten, että ketään ei syyllistetä. Kun vahingoista keskustellaan, voidaan löytää niiden taustasyyt, ja virheistä voidaan oppia.

Moniammatillisuus ei sinällään lisää tai vähennä potilasturvallisuutta. Keskeistä on prosessien sujuvuus.

– On tärkeää, että eri ammattien edustajat tunnistavat toistensa tavat toimia, ja pystyvät kommunikoimaan tehokkaasti keskenään, Welling toteaa.

– Lääkärit eivät usein kehtaa myöntää, että he eivät tiedä jotain. Kokeneet hoitajat saattaisivat olla heille kuitenkin toisinaan avuksi. Hoitajat taas eivät aina uskalla kysyä lääkäreiltä neuvoa. Potilasturvallisuutta parantaisi, jos eri ammattilaisten osaamista hyödynnettäisiin sopivasti – myös esimerkiksi farmaseuttien ja fysioterapeuttien osaamista.

Potilasturvallisuus ja laatu kulkevat käsi kädessä

Terveydenhuollossa huono laatu voi näyttäytyä potilasturvallisuusongelmina tai esimerkiksi palveluiden saatavuusongelmina, henkilöstön uupumisena ja potilaan huonoina kokemuksina. Usein nämä ongelmat esiintyvät yhtä aikaa.

Toiminnan laadusta tarvitaan ajantasaista tietoa, jota voidaan hyödyntää terveydenhuollon päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Valtakunnallinen vertailtavuus edellyttää, että eri toimijoiden keräämä laatutieto on yhtenevää. Laatutiedon keräämisen tulee olla valtakunnallisesti koordinoitua ja kerätyn tiedon tulee olla avoimesti kaikkien saatavilla. Tärkeä työkalu laadun mittaamiseen ja seurantaan ovat kattavat valtakunnalliset laaturekisterit.

Terveydenhuollon laadun mittaamiseen on panostettava nykyistä enemmän. Terveydenhuollon digitalisaatio antaa tähän uusia mahdollisuuksia. Niin kansallisella tasolla, palveluiden järjestämisen tasolla kuin palveluiden tuottajilla tulee olla riittävät laadun mittaamisen ja seurannan mekanismit.

– On tärkeää, että laatua ja potilasturvallisuutta mitataan ja seurataan. Tällä hetkellä haasteena on, että meillä ei ole yhtenäisiä laadun ja potilasturvallisuuden mittareita. Suomessa on nyt toista vuotta käynnissä Vaasan sairaanhoitopiirin koordinoima hanke, jossa tätä kehitetään, Welling kertoo.

Lue myös

Hän on innostunut myös Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyydestä, jota on ehdotettu perustettavaksi.

– Erityispätevyys lisäisi osaamista ja kiinnostusta laatu- ja potilasturvallisuusasioita kohtaan, ja auttaisi asiaan vihkiytyneitä lääkäreitä verkostoitumaan keskenään. Lopullisena päämääränä olisi potilasturvallisuuden parantaminen, Welling sanoo.

› Lääkäriliiton terveydenhuollon teeseistä kerrotaan teesi kerrallaan muutaman viikon välein. Kaikki terveydenhuollon teesit löydät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/teesit.

Teesi 6:

Laadukkaan terveydenhuollon keskeinen edellytys on toiminnan potilasturvallisuus ja kustannusvaikuttavuus

• Terveydenhuollon laadun osatekijöitä ovat potilasturvallisuuden ja kustannustehokkuuden ohella lääketieteellinen asianmukaisuus, asiakaslähtöisyys, saatavuus ja vaikuttavuus.

• Toiminnan laadun mittaaminen ja seuranta on välttämätöntä.

• Kaikilla terveydenhuollon palveluntuottajilla on oltava laadunseurantajärjestelmä, jonka tieto kootaan kansallisiin rekistereihin.

• Huonolaatuiset palvelut ovat potilasturvallisuusriski ja lisäävät kokonaiskustannuksia.

• Potilaan kokemus on palveluiden laadun yksi keskeinen elementti.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Koronapandemia on vaikuttanut valiokuntatyöhön

Läsnäolo etäkokouksissa on ollut kiitettävää.

Ajassa
Koronarokotukset viivästyvät

Viivästystä tulisi joitakin viikkoja, arvioi Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tieteessä
Lasten epilepsiat – laaja sairauksien kirjo

Etiologiat, taudinkuva ja ennuste vaihtelevat.

Ajassa
Koronatapaukset vähentyneet selvästi

Myös sairaalahoidon tarve on vähentynyt.

Ajassa
Älylaastari varoittaa, jos potilaan tila heikkenee

VTT:llä kehitetty digitaalinen laastari voisi helpottaa ­potilaiden seurantaa osastoilla ja kotona.

Ajassa
Valtaosa suomalaisista suhtautuu elinluovutukseen myönteisesti

Elinluovutukseen on valmis 83 prosenttia kansalaisista.