Professori Ilkka Saraviita, toimitte Lapin yliopiston julkisoikeuden professorina. Onko lakko-oikeus Suomessa perustuslain turvaama kansalaisen perusoikeus?

- Uusi 1.3.2000 voimaan astunut perustuslaki on tässä suhteessa valitettavasti yhtä epäselvä kuin edeltäjänsä. Kysymys on työtaisteluvapaudesta eli siitä, voidaanko jonkun ihmisryhmän työtaisteluvapautta rajoittaa antamalla sitä koskeva tavanomaisessa järjestyksessä säädettävä laki. Perustuslain turvaaman oikeuden yli ei mennä muutoin kuin perustuslain säätämisjärjestyksen määräenemmistökynnysten kautta.

- Onko työtaisteluvapaus maassamme perustuslain turvaama perusoikeus? Asiasta on kaksi perustuslakivaliokunnan yhtäpitävää lausuntoa, joiden mukaan lakkovapautta voidaan rajoittaa tavallisellakin lailla. Siihen pitää kuitenkin olla perustuslakivaliokunnan mukaan erityiset syyt. Mutta puhtaasti periaatteellisena kysymyksenä, jos halutaan, näin voidaan myös lakko-oikeuden kohdalla menetellä.

- Henkilökohtaisesti olen ollut sitä mieltä, että lakko-oikeus kuuluu kansalaisen perusvapauksiin, joita ei saa tavanomaisella lailla rajoittaa. Meillä on kuitenkin kaksi perustuslakivaliokunnan lausuntoa, joiden perusteella edellä mainitsemani kanta on pääteltävissä.

Milloin nämä lausumat on annettu?

-Lausunnot ovat muistaakseni vuodelta 1995, ja ne liittyivät tuolloin valmistelussa olleeseen perusoikeusuudistukseen. Tällöin erityisesti SAK halusi työtaisteluvapautta koskevat maininnat perustuslain perusoikeuspykäliin, ja oli kaatamassa tällä vaatimuksella koko perusoikeusuudistuksen.

Onko asia mielestäsi oikeusopillisesti riidaton?

-Kyllä.

Mitä maininta erityisolosuhteista tai -syistä tarkoittaa ?

-Laeissa Tasavallan presidentin kansliasta ja Eduskunnan kansliasta säädettiin, että näiden kanslioiden työntekijöillä ei ole työtaisteluoikeutta eli he eivät voi lakkoilla. Nämä lait säädettiin tavallisina lakeina. Eduskunta katsoi näiden kahden kanslian toiminnan kansakunnan kannalta niin tärkeäksi, että niiden virkamiesten lakko-oikeus katsottiin voitavan ottaa pois. Näin meneteltäessä syntyi tosiasiallisesti sääntö, jonka mukaan erityisviran tai -viraston kohdalla voidaan rajoittaa virkamiehen lakko-oikeutta normaalissa järjestyksessä säädetyllä lailla.

Onko tässä maassa edellisen perusteella mahdollista tehdä normaalissa järjestyksessä säädetty laki, joka toteaa lääkärien lakon laittomaksi, tai mennä kiertäen lähes samaan tulokseen määräämällä jonkun sovintoelimen antama kannanotto riitaosapuolia sitovaksi ?

-Totaalisti lääkärien lakon laittomaksi toteavaa lakia ei voida säätää, sovintolautakunnan päätöksen kautta menevää ratkaisua voisi ehkä pitää mahdollisena. Toisin sanoen mielestäni on mahdollista säätää esim. sellainen laki, että se neuvottelutulos, jonka sovintolautakunta tekee, vahvistetaan lailla voimaan, ja sitä on kaikkien noudatettava.

-Kysymys on hyvin mutkallinen, koska päätös koskee monenlaisissa tehtävissä toimivia lääkäreitä. Minusta tällainen laki vaatisi lisäideana sen, että etsitään ne lääkärit tai lääkäriryhmät, joiden työssäolo ja tehtävät ovat niin vaativia ja vakavia kansakunnan terveydenhuollon kannalta, että näiden lääkäriryhmien lakkoilu voitaisiin kieltää lailla, mutta ei missään mielessä koko lääkärikuntaa koskevasti. Lakko-oikeudettomat lääkäriryhmät olisi nimettävä hyvin tarkasti.

Lääkärien meneillään oleva lakko on toteutettu pysyen virkariitalautakunnan määrittämien yhteiskuntavaarallisuusrajojen sisällä ja muutoinkaan lakon laillisuutta ei ole kyseenalaistettu. Löytyykö tällaisesta lakosta mielestäsi sellaisia erityissyitä, joiden perusteella lakko voitaisiin lopettaa lailla?

-Mielestäni ei, lakon lopettavaan poikkeuslakiin ei näillä eväillä voida mennä. Tosin tällaista tilannetta ei ole ennen ollut, ja juristi on silloin aina vähän tyhjän päällä.

-Yleisesti ottaen lääkärilakkoa ei voida tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä annetulla lailla kieltää, mutta joitakin sen osia voidaan määrätä sellaiseksi, että niillä ei enää lakkoilla. Totaalilakkokieltoa ei voida mielestäni säätää. Ajatellaanpa vaikka ihotautilääkäreitä, varmasti ihan tarpeellisia ja tärkeitä ammatti-ihmisiä, mutta ei heistä useimman homma liene yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaisesti sen kummempaa ole kuin paperikoneen käyttäjän työ.

-En puutu asian poliittiseen puoleen, joka on varmasti myös mielenkiintoinen, jos poikkeuslakia ruvetaan valmistelemaan. Mutta puhtaasti valtiosääntöoikeudellisesti nähdäkseni asia on niin, että ne lääkärien työt, jotka lakon lopettamina synnyttävät erityisen vaaratilanteen ihmisille, pitää määritellä tavalla tai toisella täsmällisesti. Näillä alueilla lakko voidaan kieltää tavallisella lailla, mutta näin ei voida menetellä yleisesti ottaen koko lääkärilakon suhteen.