Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi kahdelle Lääkäriliitossa aktiivisesti toimineelle lääkärille, Kari Pylkkäselle ja Olli Meretojalle, professorin nimen ja arvon 26.11.2010.

YTHS:ssa mittavan työuran johtajapsykiatrina tehnyt psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian kouluttaja Kari Pylkkänen on toiminut aktiivisesti myös Lääkäriliitossa: valtuuskunnan puheenjohtajana kuusi vuotta ja pitkään myös hallituksen jäsenenä, jolloin hän johti liiton terveyspoliittista valiokuntaa. Lääkäriliiton lisäksi Pylkkänen on ehtinyt toimia Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Mielenterveysseuran sekä Erikoislääkäriyhdistyksen puheenjohtajana ja myös kansainvälisissä järjestötehtävissä. Vuosina 1996-2002 hän oli Maailman Psykiatriyhdistyksen (WPA) Pohjois-Euroopan alueen puheenjohtaja. Vuodesta 2007 lähtien Pylkkänen on toiminut Euroopan Psykiatriliiton puheenjohtajana ja vuodesta 2008 lähtien Euroopan Erikoislääkäriliiton UEMS:n varapuheenjohtajana. Pylkkäsen julkaisujen määrä on mittava: 500 tieteellistä ja ammatillista artikkelia, kymmeniä kirjoja ja tuhat ammatillista esitelmää.

Psyykkiset sairaudet aiheuttavat runsaasti työkyvyttömyyttä

Pylkkäsen mukaan mielenterveyden kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys on kasvanut, sillä psyykkisten sairauksien osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana on noussut suorastaan räjähdysmäisesti samalla kun kaikkien muiden sairauksien osuus alkavasta työkyvyttömyydestä on alentunut. Mielenterveyden häiriöt alkavat usein nuoruusiässä, ja niiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia ilman asianmukaista hoitoa.

- Luvut ovat hälyttäviä. Valitettavasti palvelujärjestelmän kehitys ei ole onnistunut vastaamaan tähän haasteeseen riittävästi. On syntynyt kuilu palvelujen saatavuuden sekä tarpeen ja kysynnän välillä.

Pylkkänen muistuttaa, että rikas nyky-Suomi investoi mielenterveyspalveluihin suhteellisesti selvästi vähemmän kuin köyhä sodan jälkeinen Suomi.

- Psykiatriseen sairastamiseen kohdistuva taloudellinen ja palvelujen epätasa-arvon stigma näyttää lisääntyneen huolimatta median positiivisesta asenteesta.

Pylkkänen toteaa, että psykoterapian saatavuus on tärkeä osa hyviä mielenterveyspalveluja, ja sen merkitys mielenterveyden häiriöiden varhaisessa hoidossa ja kuntoutuksessa on usein ratkaiseva.

- Kuntoutusterapioiden rahoituksen parantuminen vuoden 2011 alusta on hyvä asia. Toimivien hoitoketjujen ja yhteistyön rakentaminen on tarpeellista julkisten ja yksityisten psykiatristen palvelujen välillä. Olisi myös tärkeää ohjata oikeat potilaat lyhyisiin tai pitkiin terapioihin. Tässä muun muassa työterveyshuollon rooli on tärkeä.

Toimivaa rahoitusmallia kaivataan

Pylkkäsen mielestä tärkein terveyspoliittinen kysymys on koko toimivan rahoitusmallin toteuttaminen.

- Sama asia on säilynyt muuttumattomana ykkösprioriteettina jo kohta 20 vuotta. Suomessa on maailman hajautetuin terveydenhuollon rahoitusmalli. Rahoitusta tulee keskittää ohjauksen parantamiseksi, alueellisten erojen kaventamiseksi ja kansalaisten tasa-arvon turvaamiseksi.

Kun Pylkkänen toimi Lääkäriliiton terveyspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana, hän johti työryhmiä, joissa laadittiin liiton pitkän tähtäimen terveyspoliittiset linjaukset.

- Korostimme tuolloin ensisijaisena kehittämiskohteena terveydenhuollossa rahoitusjärjestelmän kiireistä uudistamisen tarvetta, ja laadimme myös esityksen uudeksi rahoitusmalliksi. Edelleen nämä teemat ovat erittäin ajankohtaisia. Linjaukset näyttävät saaneen nyt myös laajempaa kiinnostusta ja kannatusta.

Toimivan rahoitusmallin lisäksi Pylkkänen nostaa toiseksi merkittäväksi ajankohtaiseksi kysymykseksi mielenterveyspalvelujen asianmukaisen järjestämisen.

- Palvelut ovat laman ja vuoden 1993 valtionosuuslain seurauksena pirstoutuneet liiaksi, ja niiden resursseja siirtyi laman aikana runsaasti muihin kohteisiin. Hoitoketjujen ohjaus sekä palvelujen tasaveroinen saatavuus ovat ongelmallisia.

Hoitotakuu säädettiin tasoittamaan hajautetun rahoituksen seurauksena syntyneitä alueellisia eroja kaikkien terveyspalvelujen saatavuudessa.

- Hoitotakuu on kuitenkin epäonnistunut tässä tavoitteessa psykiatristen palvelujen saatavuuden parantamisen osalta. Hoitotakuu mittaa psykiatriassa käytännössä hoidon aloittamista, ei sen loppuun saattamista. Epäkohta syntyy siitä, että psykiatriassa hoitojaksot ovat pitkiä. Tällöin aloittamisen hoitotakuu johtaa palvelujen ruuhkautumiseen ja ennenaikaisiin hoitojaksojen katkaisemisiin.

Pylkkäsen mukaan psykiatrisen hoidon järjestämisessä tarvittaisiin suurempia kokonaisuuksia ja pirstoutumisen vähentämistä.

- Hyvänä uutisena on kuitenkin ollut nuorten psykiatrisen palvelujen nopea kehitys viime vuosina, vaikka siinäkin alueelliset erot ovat liian suuria.

Kunniajäsenyyksiä ja professuuri

Pylkkäsen uralta ei arvonimiä puutu. Viime vuoden joulukuussa Pylkkänen kutsuttiin Lääkäriliiton kunniajäseneksi ja vuonna 2009 hänelle myönnettiin Viron Psykiatriyhdistyksen kunniajäsenyys. Myös Maailman Psykiatriyhdistys, Suomen Psykiatriyhdistys, Suomen Nuorisopsykiatrinen yhdistys ja Suomen Erikoislääkäriyhdistys ovat kutsuneet Pylkkäsen kunniajäsenekseen.

Professorin arvonimen hän otti vastaan kiitollisena ja hyvin nöyrin mielin. - Arvostan osakseni tullutta kunniaa ja työhöni kohdistunutta arvonantoa erittäin paljon. Olen myös kiitollinen satamäärin saamistani sydämellisistä onnitteluista työtovereiltani ja ystäviltäni.

Lääketieteen tohtori, dosentti Olli Meretoja on myös pitkän linjan liittoaktiivi: Hallituksen puheenjohtajana hän toimi 2007- 08 ja jäsenenä 1997-2006. Valtuuskunnan jäsenenä hän oli 2004-09.

Meretoja työskentelee osastonylilääkärinä HYKS:n lasten ja nuorten sairaalan anestesia- ja teho-osastolla. Hän on ollut Suomen Anestesiologiyhdistyksen hallituksen jäsen ja Suomen Lastenanestesiologiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja useana vuonna. Meretoja on toiminut yhteensä 15 vuotta päätoimittajana Finnanest- sekä Erikoislääkärilehdissä. Kansainvälisiä luottamustoimia ovat esimerkiksi pohjoismaisen anestesia- ja tehohoitoyhdistyksen hallituksen ja Euroopan lastenanestesiologiyhdistyksen hallituksen jäsen.

Meretoja on ehtinyt julkaista urallaan yli 400 tieteellistä ja terveyspoliittista artikkelia lääkärien työolosuhteista, verenkierron fysiologiasta, lasten anestesiologiasta ja tehohoidosta sekä lasten kivun hoidosta.

- Lasten anestesiologiassa entistä parempi kivun hoito sekä toimenpiteiden turvallisuus ja tehohoito ovat olleet valtaisan kehityksen alaisina. Lapset joutuvat kuitenkin yhä edelleen käyttämään lääkkeitä, joita ei ole heille rekisteröity. Esimerkiksi päivittäin annamme pienillekin lapsille vain aikuisille indisoituja kipulääkkeitä. Euroopan ja USA:n lääkeviranomaisten keskeinen tehtävä onkin vaatia uusien lääkkeiden tutkimuksia myös lapsipotilaille.

Päivystys ei vastaa nykytarpeita

Päivystyksen toimivuus on ollut Meretojalle sydämen asia jo vuosia. Esimerkiksi vuonna 2005 hän oli mukana Lääkäriliiton työryhmässä, joka laati liiton suosituksen yötyön ja pitkien työrupeamien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.

Meretojan mukaan päivystys pitäisi uudistaa vastaamaan nykytarpeita.

- Etenkin yöaikaan tehtävä päivystys on tavattoman kallista. Tämä ei johdu pelkästään henkilökunnan palkoista, vaan myös yötyön vakavistakin seurauksista päivystäjän omalle terveydelle sekä hoidon tuloksista, jotka ovat yöllä huonommat kuin päivällä. Tästä aiheutuu merkittävää haittaa potilaille ja lisäkustannuksia työnantajille. Yötyötä radikaalisti vähentämällä tulisi osa säästöistä suunnata päiväaikaisen työn lisäresursseihin, jolloin taattaisiin erikoissairaanhoidon korkea taso ja työn vetovoima. Työssä jaksamisen kannalta nuori sukupolvi viitoittaa tietämme, mutta valitettavasti uudistukset työn rytmityksen suhteen ovat kovin hitaita.

Professorin arvonimi on hieno kunnianosoitus

Meretoja on erittäin otettu professorin arvonimestä.

- Arvonimi on julkinen arvonannon osoitus yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Otin professorin arvonimen vastaan erittäin nöyränä ja kiitollisena siitä, että pitkäaikainen työni Lääkäriliitossa, HYKS:n Lastenklinikalla ja Suomen Anestesiologiyhdistyksessä on arvostettu näin korkealle. Työ kuitenkin jatkuu ja maailmaa rakennetaan tulevia sukupolvia varten usealla rintamalla. Mika Waltaria lainaten on ihanaa olla yksi hento langanpätkä mittaamattoman suuressa matossa.