Liiton toimielimistä neljä sai vuoden alussa uudet puheenjohtajat. Joukossa on kolme uljasta naista. Kirsti Pakkalan ominta aluetta on työterveyshuolto, Taina Autin koulutus ja tutkimus, Raija Niemelän taas edunvalvonta. Eettistä valiokuntaa luotsaamaan valittiin Jaakko Halonen.

Kirsti Pakkala haluaa lääkäritkin säännöllisen terveysseurannan piiriin.

Kirsti Pakkala jäi eläkkeelle Nordean johtavan työterveyslääkärin tehtävästä 1. syyskuuta 2007. Hän sanoo, että kuluneesta yli 30 vuodesta jäi hyvä maku.

- Olen kiitollinen siitä, että sain tehdä työtäni mielekkäällä tavalla, Pakkala sanoo.

Varhaisiin oireisiin puuttuminen tärkeää

Pankkimaailma muuttui uran aikana paljon.

- Alku oli harmoninen. Työntekijäkunta vaihtui harvakseltaan, joten sain hoitaa samoja potilaita pitkään, ja opin paljon sekä sairauksista että terveyden kehityksestä. Samalla kirkastui paitsi systemaattisen terveysseurannan merkitys, se, kuinka tärkeää on puuttua jo varhaisiin oireisiin ja löydöksiin.

1990-luvun alussa oppia tuli toisella tavalla. Pakkala kertoo nähneensä yli 10 000 ihmisen lähdöt, "mikä oli surullista katsottavaa".

- Aiempi turvallinen, koko työuran mittainen työsuhde alkoi muuttua. Olin luomassa henkisen tuen ohjelmaa, jolla pyrittiin siihen, että saneerauksen vuoksi lähtevät pysyisivät pystyssä ja löytäisivät uutta mielekästä työtä tai tehtävää. Kaikesta mahdollisesta, mukaan lukien irtisanomisten perusteet ja uuden yhdistyneen pankin valintakriteerit, tiedotettiin intrassa. Avoimuudella vähennettiin epätietoisuutta, joka noissa tilanteissa on usein kuormittavinta.

Vastaanotolle varvas kuoliossa

Arvokkaimpana oppinaan Pakkala pitää kokemusta siitä, että pitkäjänteisellä toiminnalla voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia ja löytää toiset ajoissa. Luottamuslääkäritoimikunnan puheenjohtajana hän toivoo voivansa edistää myös lääkäreiden työterveyshuollon kehittämistä.

- Luottamuslääkäriverkosto toimii mielestäni kohtuullisen hyvin. Se on järjestelmä, jolla ne apua tarvitsevat kollegat, joilla on erityisen korkea kynnys hakeutua lääkäriin, saadaan terveydenhuollon piiriin.

Pakkala sanoo, että verkostoa voidaan edelleen täydentää. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan lääkäreiden työterveyshuoltokin pitää saada toimivaksi. Esimerkiksi monellakaan yksityislääkärillä ei ole työterveyshuoltoa, vaikka Kelan uudet ohjeet mahdollistavat sen ammatinharjoittajille.

- Hyvin harva lääkäri saa esimerkiksi säännöllisen kutsun terveystarkastukseen. Seurauksena on, että vastaanotolle mennään vasta, kun on pakko, ja silloinkin pohditaan pitkään, kenen luo. Vielä kymmenen vuotta sitten oli tapauksia, joissa diabetesdiagnoosi tehtiin vasta, kun potilaalla oli varvas kuoliossa.

Pakkalan mukaan moni lääkäri hämmästyy vilpittömästi kuullessaan, että hänenkin pitää säännöllisesti käydä mittauttamassa verenpaineensa, maksa-arvonsa, verensä sokeri ja rasva-arvot, ja saada vielä asiaan perehtyneen kollegan arvio terveydentilastaan.

- Säännöllinen seuranta on tärkeää, sillä se paljastaa asioita, jotka eivät vielä tunnu voinnissa tai näy päällepäin. Esimerkiksi Nordeassa tarkastuksissa käyvät kaikki. Toiminta on erittäin arvostettua ja tulokset hyviä.

Kaikki hyötyvät

Kollegoita hoitavalla lääkärillä pitää olla hyvä itsetunto.

- Moni lääkäri on sitä mieltä, että vain toisen erikoisalan professori kelpaa häntä tutkimaan. Pitää olla rohkeutta sanoa, että hoidetaan asiat kuntoon, vaikka avoterveydenhuollossa ollaankin.

- Työterveyshuollossa muutoinkin tarvitaan sinnikkyyttä. Jos ei jaksa tehdä seurantoja tai työskennellä stressaantuneiden ihmisten kanssa, kannattaa hakeutua muihin tehtäviin.

Pakkala korostaa, että toimiva työterveyshuolto hyödyttää kaikkia: työntekijää, hänen perhettään, työantajaa ja yhteiskuntaa. Elämänlaatu pysyy hyvänä ja euroja säästyy.

- Seurasimme pankissa tarkkaan, onko säännöllisistä tarkastuksista hyötyä, ja niistä oli. Sairauspäivät ja työkyvyttömyyseläkkeet pysyivät kurissa sekä työsuhteen aikainen kuolleisuus alhaisena, mikä toi työnantajalle taloudellista hyötyä.

Pakkala sanoo, että avaimet tilanteen kohentamiseen ovat lääkäreiden työterveyshuollon toteuttajilla.

- Ensimmäinen askel on, että työterveyshuoltoa tekevät mieltävät työnsä tärkeäksi. Olen kuullut tapauksista, joissa työterveyshoitaja on todennut, että lääkäripotilaan on turha mennä työterveyslääkärille, koska hän osaa itsekin tulkita labratuloksensa. Jos näin tehdään, ei ole ihme, että työterveyskäynnit koetaan turhiksi.

Kirsti Pakkala

- Työterveyshuollon erikoislääkäri.

- Työterveyslääkärinä ja johtavana lääkärinä Nordeassa ja sen edeltäjissä alkaen Suomen Yhdyspankista yhteensä yli 30 vuotta.

- Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen 1992-, Luottamuslääkäritoimikunnan jäsen 1996-, Suomen Lääkärilehden toimitusneuvoston jäsen 1998-. Luottamuslääkäritoimikunnan puheenjohtaja 2008-.

- Perhe: eläinlääkäriaviomies, joka on erikoistunut elintarvikevalvontaan, sekä kaksi lasta, joista vanhempi lähti lääkärin ammattiin ja nuorempi viehättyi poliittisesta historiasta.

- Harrastukset: klassinen musiikki, dekkarit, penkkiurheilu (formulat)

Luottamuslääkäritoimikunta

- huolehtii luottamuslääkäriverkoston toiminnasta ja koulutuksesta

- huolehtii avustusrahastosta myönnettävien avustusten myöntämisestä