Lääkäriliiton ehdottaman uuden rahoitusmallin taustalla on huoli terveydenhuollon rahoituspohjan horjumisesta julkisen rahoituksen vähetessä. Taloudellisissa vaikeuksissa painiskelevat kunnat noudattavat lisäksi kukin omaa terveyspolitiikkaansa, ja potilaat ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kuinka heidän kotikuntansa huolehtii terveyspalvelujen järjestämisestä.

Lääkäriliitto kritisoi mm. kuntien pyrkimyksiä tuottaa kustannusten pienentämiseksi omin voimin palveluja, jotka aikaisemmin tuotettiin erikoissairaanhoidossa. Tämä on johtanut esimerkiksi kehitysvammahuollon ja mielenterveyspalvelujen huomattavaan heikkenemiseen. Liiton mielestä myös suoritepohjainen laskutus on hämärtänyt hoidon lääketieteelliseen tarpeeseen perustunutta työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja korostanut liikaa hoitoyksikkökohtaisia taloudellisia näkökohtia kokonaisuuden sijasta.

Terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ei ole yleisesti hyväksyttyä mallia, ja käytäntö onkin perin hajanainen. Kun osa kunnista ei esimerkiksi vieläkään uskalla käyttää ostopalveluja, toiset hankkivat ostopalveluina jo koko perusterveydenhuoltonsa.

BUDJETIN ALIMITOITUS TIETOISTA JA JATKUVAA

Monet kunnat ovat ottaneet tavakseen tasapainottaa talousarviotaan määrittämällä terveydenhuollon osuuden budjetista tietoisesti pienemmäksi kuin todellinen tarve on. Lääkäriliitto viittaa Kuntaliiton selvitykseen, jossa tutkittiin terveydenhuollon toimintamenoja 55 kunnassa, jonka asukasluku oli yli 6 000 henkeä. Toimintamenot ylittivät talousarvioon kirjatut menot 4 %:lla vuonna 1997, viime vuoden lopullisen ylityksen arvioitiin olevan 2,4 %. Kaksi kolmasosaa kunnista uskoi lisäksi selviävänsä tämän vuoden erikoissairaanhoidosta edellisvuotta halvemmalla, vaikka tiedettiin mm. tupo-korotusten tulevan voimaan täysimääräisinä.

Laman jälkeen useille kunnille on jäänyt tavaksi yhä höylätä menoja sieltä täältä, koska toimintoja ei ole kyetty asettamaan arvojärjestykseen ja tekemään säästöratkaisuja siltä pohjalta. Tästä asetelmasta on kehkeytynyt varsinkin kuntien päättäjien ja sairaanhoitopiirien välille syvä epäluottamus, joka ilmenee kiistoina kustannuksista.

SAIRAALOISSA JO KUNNALLISIAKIN JONOJA

Erot kunnallisten terveyspalvelujen järjestämisessä ovat johtaneet varsin suureen eriarvoisuuteen. Kunnallisessa sairaalassa tehtävään operatiiviseen toimenpiteeseen jonotti viime vuoden keväällä koko maassa yli 130 000 potilasta. Alueelliset erot olivat suuret ja joihinkin toimenpiteisiin pääsyä joutui odottamaan huomattavasti yli vuoden. Eriarvoisuuden uusi ilmentymä ovat sairaaloiden sisälle syntyneet kuntakohtaiset jonot, jollaiseen potilas päätyy kotikunnan ilmoitettua, että kyseiselle vuodelle budjetoidut rahat on käytetty loppuun.

Lääkäriliitto katsookin, että kuntalaisen valinnanmahdollisuudet ovat supistuneet nykyään lähinnä asuinkunnan valintaan. Lisäksi potilas voi ostaa palveluja yksityissektorilta, jos itse maksaa kustannukset. Hallinnollisten ja asenteellisten esteiden vuoksi yksityissektorin palvelujen määrä ei kuitenkaan ole päässyt kasvamaan, eikä palvelujen laatua ja tehokkuutta ole päästy parantamaan kilpailulla. Kun yksityisten palvelujen tarjonta on kasvanut, kuten esimerkiksi silmäkirurgiassa, viranomaiset ovat tulkinneet kehityksestä koituvan haittaa julkisen sektorin toiminnalle.

Kuntia sen sijaan näyttää entistä enemmän kiinnostavan palvelujen hankinta yksityisiltä.

TOINEN KÄSI ANTAA, TOINEN OTTAA

Lääkäriliitto katsoo, että ongelmien perussyynä on hierarkkinen, vanhanaikainen ja jäykkä julkinen palvelujärjestelmä, jossa ostajan ja myyjän roolit ovat sekaisin. Tarve ja kysyntä eivät voi ohjata palvelutuotantoa niin kauan kuin palvelujen tuottaja on samalla niiden rahoittaja, joka rahoittajan roolissaan tavoittelee ennen kaikkea säästöjä.

Liiton mielestä terveyspalveluihin ei voi soveltaa täysin avointa kilpailua. Sen sijaan terveydenhuolto voisi tehostua hallitulla kilpailulla, jossa korostuu laatu hinnan ohella. Ostopalveluista on esimerkkejä, jotka osoittavat yksityisen sektorin kykenevän tuottamaan palveluja halvemmalla ja joustavammin.