1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Resurssit kuntoon ja lääkärit lääkärintyöhön
Liitto toi­mii 22/2021 vsk 76 s. 1424 - 1425

Resurssit kuntoon ja lääkärit lääkärintyöhön

Optimaalisesti ­toimivassa terveydenhuollossa eri ammattiryhmien osaaminen on tehokkaassa käytössä ja kaikki toimivat yhteistyössä potilaan parhaaksi. Resurssipula vaikeuttaa tämän toteutumista.

Resurssit kuntoon ja lääkärit lääkärintyöhön Kuva 1 / 1 Kuva: Lasse Nieminen

Terveydenhuollossa toimii monia ammattiryhmiä, joilla jokaisella on omat roolinsa. Työnjaon tulee perustua kunkin koulutukseen ja osaamiseen, todetaan Lääkäriliiton Terveydenhuollon teesissä numero yhdeksän. Miten hyvin tämä toteutuu nykyisellään? Voiko lääkäri keskittyä ydintehtäviinsä, joita ovat sairauksien diagnosointi, hoidon suunnittelu ja seuranta?

– Tilanne on kahdesta suunnasta haasteellinen. Perusterveydenhuollossa lääkäreille on ajautunut paljon tehtäviä, jotka eivät ole lääkärin ydintehtäviä, kuten tilastointia ja erilaisia toimistotehtäviä. Toisaalta sairaanhoitajille on siirtynyt yhä enemmän tehtäviä lääkäreiltä, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Lasse Nieminen. Hän on ollut maaliskuun alusta lähtien virkavapaalla Siilaisen terveyskeskuksesta ja työskentelee nyt Joensuun kantakaupungin kotisairaanhoidossa. Lisäksi hän toimii SiunSotessa varaluottamusmiehenä.

Ammattihenkilöiden työnjaon perustan luovat ammattiryhmien koulutuksen sisällöt. Terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan vain lääkäri ja hammaslääkäri voi päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta.

– Keskeinen ongelma on lääkärien vastaanottoaikojen riittämättömyys. Tämä paine on luonut hyviäkin toimintatapoja, kuten fysioterapeuttien suoravastaanotot. Toisaalta erityisesti sairaanhoitajien vastaanotoille on ollut pakko siirtää potilaita, joiden olisi ollut hyvä päästä ensin lääkärin vastaanotolle.

– Sairaanhoitajat ovat entistä enemmän etulinjassa, ja he joutuvat väistämättä usein pyytämään lääkärin konsultaatiota. Lääkäri joutuu sitten nopean hahmottamisen nojalla tekemään ratkaisuja, jotka vaatisivat syvempää paneutumista. Kun vastuu hoidosta on kuitenkin lääkärillä, hänellä pitäisi olla mahdollisuus toimia vastuun edellyttämällä tavalla, Nieminen sanoo.

Moniammatillisen yhteistyö merkitys kasvaa

Henkilöstöresurssien tehokkaan käytön näkökulmasta olennaista on eri ammattiryhmien osaamisen tehokas hyödyntäminen ja saumaton moniammatillinen yhteistyö. Toimivan yhteistyön edellytys on muiden ammattiryhmien roolin ja osaamisen tuntemus.

– Työskentelin Siilaisen terveyskeskuksessa kymmenisen vuotta. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sujui siellä hyvin. Kaikki olivat osaavia ammattihenkilöitä ja yhteen hiileen puhaltamisen mentaliteetti oli korkealla, vaikka meillä oli resurssivajetta, Lasse Nieminen kertoo.

Ammattiryhmien roolit eivät ole ajassa muuttumattomia, vaan ne kehittyvät lääketieteen ja teknologian kehittymisen myötä. Lääketieteen kehitys on johtanut erityisosaamisen syvenemiseen ja yksittäisen ammattilaisen asiantuntijuuden kapenemiseen. Tämä korostaa entisestään moniammatillisen toiminnan merkitystä tulevaisuudessa.

Ammattiryhmien työnjakoon ovat tuomassa muutoksia myös digitalisaatio ja potilaiden roolin vahvistuminen. Internet on tuonut lääketieteellisen tiedon yhä paremmin potilaiden saataville. Lisäksi tulevaisuus tuo tullessaan potilaille aivan uudenlaisia työkaluja omahoidon tueksi. Ammattilaisten osaamista ei enää tarvita kaikkeen siihen mihin nykyisin. Toisaalta tämä kehitys voi tuoda mukanaan ammattilaisille aivan uudenlaisia osaamistarpeita. Tämä kehitys voi heijastua myös siihen, miten ammattiryhmien välinen työnjako on järkevää toteuttaa.

Tarjolla on etupäässä niukkuutta

Terveyskeskuksiin tarvittaisiin kipeästi lisää resursseja.

– Ainakin meillä SiunSotessa on ollut tarjolla valitettavan paljon niukkuutta. Terveyskeskuksiin tarvittaisiin lisää lääkäreitä, mutta myös sairaanhoitajia ja avustavaa henkilökuntaa. Onneksi työnantaja on lopulta kuluneen kevään aikana osoittanut kuulevansa hätähuutoja, ja korjausliikkeitä on tehty muun muassa virkapohjien suhteen, Nieminen kertoo.

Lue myös

– Ikääntyvän väestön hoito niukoilla resursseilla on haastavaa. Yksi osaratkaisu olisi lisätä kauempaakin toteutettavia etävastaanottoja, jotta paikan päällä olevia rajallisia resursseja jäisi enemmän niiden potilaiden hoitamiseen, jotka on tarpeen tavata kasvokkain. Tarvitaan myös isoa harppausta tietojärjestelmissä ja päätöksentukijärjestelmissä sekä lisää vaikuttavuusdataa. Vaikuttamattomat toiminnot pitäisi saada karsittua pois.

– Olennaista on myös pyrkiä luomaan jatkuvuutta – ei pelkästään potilas-lääkärisuhteissa vaan myös henkilöstössä. Hyvä ja sujuva yhteistyö työyksiköissä mahdollistuu, kun on pysyvää henkilökuntaa, joka hitsautuu yhteen. Pitäisi pysähtyä miettimään, miten terveydenhuollon ammattilaiset saadaan jaksamaan ja kokemaan työnsä mielekkääksi, Nieminen painottaa.

Teesi 9:

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon tulee perustua kunkin koulutukseen ja osaamiseen.

• Lääkärin ydintehtävä on sairauksien diagnosointi, hoidon suunnittelu ja seuranta.

• Lääkäri johtaa terveydenhuollon toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa.

• Potilaan hoito toteutetaan usein moniammatillisena yhteistyönä, jossa kunkin ammattihenkilön tulee vastata omasta toiminnastaan.

• Koulutuksen aikana tulee oppia tuntemaan ja tiedostamaan muiden ammattilaisten osaaminen.

• Terveydenhuollon toiminnan kehittyminen edellyttää jatkuvaa ammattiryhmien tehtäväkuvien arviointia ja tarvittaessa muuttamista.

• Toimiva ja tarkoituksenmukainen yhteistyö lisää potilaan luottamusta ja parantaa hoitoon sitoutumista.

Lääkäriliiton terveydenhuollon teeseistä kerrotaan teesi kerrallaan muutaman viikon välein. Kaikki terveydenhuollon teesit löydät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/teesit.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto: Eduskunnan hyväksymä sote-uudistus antaa hyvän pohjan

Potilaan edun on ohjattava soten toteutusta, toteaa liitto kannanotossaan.

Ajassa
Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen

– Homma ei lopu tähän, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Ajassa
Sähköpotkulaudat kuormittavat päivystystä

Vakavimmillaan on aiheutunut aivoverenvuotoja ja vaikeita leikkaushoitoa vaativia kasvojen luiden murtumia, HUS tiedottaa.

Kommentti
Länsituuli puhaltaa - miten sote vastaa?

Ajattelin, että toivottavasti Suomessa ei jouduta tällaiseen tilanteeseen, kirjoittaa Eija Kalso.

Ajassa
Koronarokotteiden aiheuttamat allergiset reaktiot harvinaisia

Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan henkeä uhkaavaan anafylaksiaan. 

Blogi
Matkalla

Jatkuva tien päällä oleminen kuluttaa, oli matkana sitten kesälomareissu tai oma ura, kirjoittaa Terhi Savolainen.