Säästötavoite ylitettiin- nostetaanko palkkoja?
Kunnat säästävät tänä vuonna paikallisilla ratkaisuilla noin 1,5 miljardia markkaa eli lähes neljä prosenttia henkilöstömenoistaan. Tämä ylittää selvästi virkaehtosopimuksessa asetetun 2,7 %:n säästövelvoitteen ja kuntien talous onkin tasapainottumassa. Tästä huolimatta kuntatyönantaja suhtautuu kielteisesti mm. Lääkäriliiton esittämiin ensi vuotta koskeviin palkankorotusvaatimuksiin, ilmeni Raumalla 8.-9.6. pidetyssä työmarkkinaseminaarissa.
Ennakkotiedot kunnista osoittavat, että useimmissa kunnissa palkkakustannusten säästö on toteutettu lomarahaa leikkaamalla, minkä vastineeksi henkilöstölle on myönnetty ylimääräisiä vapaapäiviä. Jos vastike on jäänyt vajaaksi, lääkärit ovat jääneet paikallisten säästösopimusten ulkopuolelle, jolloin he ovat yleensä toteuttaneet oman osuutensa säästöistä vapaaehtoisia virkavapaita pitämällä.
Paikallisten lomarahasopimusten tuloksena syntyneiden lähes neljän prosentin palkkasäästöjen lisäksi kuntien kulut ovat vähentyneet henkilöstön luonnollisen poistuman, lomautusten ja työlomien tuloksena. Henkilöstömenoissa odotetaan syntyvän kaikkiaan lähes 6,5 %:n säästöt tänä vuonna.
KT: Ei palkan- korotuksia
Vaikka kunnallistalous on säästöjen myötä tasapainottumassa, torjui Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Jouni Ekuri järjestöjen vaatimukset ensi syksyn palkankorotuksista. Hänen mukaansa korotuksista voidaan puhua vasta sitten, kun kuntien talous on kääntynyt selvään nousuun.
- Valtiovallalle on annettu osapuolten yhteinen takuu myös ensi vuonna toteutettavista säästöistä. Ne on saatava aikaan, muussa tapauksessa kunnilta leikataan lisää valtionosuuksia.
Ekuri totesi, että kuntasektorille voi syntyä palkankorotusvaraa vain verotulojen kasvaessa. Jos verotulot eivät kasva, korotukset johtavat vain lisääntyneisiin irtisano-misiin ja lomautuksiin.
Hän muistutti kuitenkin kuntatyönantajan olevan valmis maksamaan hyvästä työstä. Palkankorotusvarat pyritään jatkossa ohjaamaan niin, että ne palkitsevat työn tuloksia ja ottavat huomioon tehtävien todellisen vaativuuden. Kunta-alalla ei Ekurin mukaan ole tulevaisuudessa enää varaa tuhlata palkkavaroja passiivisiin lisäjärjestelmiin tai tasapäistäviin korotuksiin.
Tuottavuutta tukevia palkkausjärjestelmiä tarvitaan, jotta kuntalaisia voidaan palvella yhä vähäisemmällä henkilömäärällä. Kunta-alalla työskentelee nykyisin noin 400 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä on vähentynyt viidessä vuodessa yli 60 000:lla ja silti palveluja tuotetaan lähes saman verran kuin viisi vuotta sitten.
Paikallisista säästösopimuksista luovuttava
Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen katsoi, että syksyllä on syytä neuvotella palkankorotuksista, koska kunnalliselle alalle asetetut säästötavoitteet ovat ylittyneet. Lisäksi Koivistoinen vaati paikallisista säästösopimuksista luopumista.
- Paikallista sopimusjärjestelmää on käytetty väärin ja se on toteutetussa muodossaan epäonnistunut. Kunnallisen pääsopimuksen mukaan palkanleikkauksista voidaan sopia kuntatasolla, jos siihen on paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy. Päättyvällä sopimuskierroksella tätä mahdollisuutta on käytetty sen alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden ajamiseen. Paikallissopimuksilla on pyritty alentamaan kunnallisten viranhaltijoiden palkkoja johdonmukaisesti ja tavoitehakuisesti. Samanaikaisesti työntekijöiden ansiot yksityisellä sektorilla ovat nousseet. Taustalla on myös pyrkimys heikentää ammattiliittojen mahdollisuuksia valvoa jäsentensä etuja, totesi Koivistoinen.
- Paikallisten sopimusten käyttäminen vain palkkausetujen huonontamiseen on romuttamassa koko järjestelmän tarkoituksen. Käydyt neuvottelut irtisanomisuhkineen ovat huonontaneet työilmapiiriä, heikentäneet työmotivaatiota ja aiheuttaneet eripuraa myös työntekijäryhmien välille.
Kunnat ja kuntayhtymät ovat kilpailleet estottomasti siitä, kuka saa aikaan suurimmat huononnukset omien työntekijöiden palkkoihin. Koivistoinen vaati paikallisen sopimismenettelyn kehittämistä siten, että se kannustaa työn tuottavuuden lisäämiseen ja laadun parantamiseen. Säästötarkoituksessa solmittavista paikallisista sopimuksista tulee sen sijaan ehdottomasti luopua.
