1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Saattohoito kuntoon
Liitto toi­mii 13/2019 vsk 74 s. 828 - 829

Saattohoito kuntoon

Ihmisillä on oikeus elää arvokkaasti loppuun saakka, mutta laadukas saattohoito ei ole ­kaikkien saatavilla.

Saattohoito kuntoon Kuva 1 / 1

Saattohoitoon tarvitaan lisää osaamista ja muita resursseja.

Saattohoidolla tarkoitetaan kuolemaa lähestyvän ihmisen hoitamista ja tukemista. Tavoitteena on auttaa häntä elämään mahdollisimman hyvää ja arvokasta elämää ennen kuolemaa ja kuolemaan arvokkaasti.

Lääkäriliitto kampanjoi yhdessä hoitajajärjestöjen SuPerin, Tehyn, Sairaanhoitajaliiton, Terveydenhoitajaliiton ja Tajan kanssa saattohoidon puolesta kevään eduskuntavaalien alla. Ydinviestinä on: arvokas elämä loppuun saakka – meillä kaikilla on oikeus hyvään saattohoitoon. Kampanjan suojelijana on arkkiatri Risto Pelkonen.

Kuolevien potilaiden hoidossa vaihtelua

”Osa kuolemaa ­lähestyvistä potilaista kärsii ilman hyvää ­kivunhoitoa ja hoivaa.”

– On äärimmäisen surullista, että kuolevien potilaiden hoito vaihtelee maassamme suuresti. On erinomaista hoitoa, mutta on myös puutteita. Osa kuolemaa lähestyvistä potilaista kärsii ilman hyvää kivunhoitoa ja hoivaa, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Myllymäki näkee useita asioita, joissa on rutkasti parannettavaa.

– Ensinnäkin kyse on asenteesta. Sekä terveydenhuollon ammattilaisten että päättäjien on ymmärrettävä, että on eettinen velvoite huolehtia kuolevien ihmisten hoidosta.

– Toiseksi kyse on osaamisesta. Kun jossain vaikeassa sairaudessa tullaan siihen vaiheeseen, ettei kuratiivinen hoito auta, pitäisi ymmärtää siirtyä palliatiiviseen hoitoon.

Myllymäen mukaan lääkärien peruskoulutukseen kuuluu aivan liian vähän palliatiivisen lääketieteen opetusta. Myös täydennyskoulutusta tarvitaan lisää.

Lisäksi lääkärit tarvitsevat lisää osaamista ja myös aikaa potilaan ja omaisten kohtaamisessa. Psykososiaalisen ja henkisen tuen tarve on suuri, kun potilas lähestyy kuolemaa.

Kyse on tietysti myös rahasta.

– Pelkällä saarnaamisella ei tilanne parane. Eurojakin tarvitaan, Myllymäki toteaa.

Peiliin katsomisen paikka

Myllymäen mielestä saattohoidosta pitää keskustella paljon nykyistä enemmän.

– Ammattikunnan sisällä on käytävä arvokeskustelua. Hoidon jatkuvuus ja potilas-lääkärisuhde ovat tärkeitä. Kun siirrytään palliatiiviseen hoitoon, joskus potilas ja omaiset tuntevat, että lääkäri hylkää heidät. Näin ei pitäisi olla.

– Jokaisen lääkärin on syytä tehdä myös itsereflektiota. Peili käteen: miten sinä haluaisit sinua hoidettavan kuoleman lähestyessä? Potilaan toiveet on otettava huomioon.

Lue myös

Myllymäki painottaa, että lääkärien on vaadittava esimiehiltään riittäviä resursseja saattohoitopotilaiden hoitoon. Ei riitä, että potilaan luona piipahdetaan.

– Tänne synnytään vain kerran ja täältä lähdetään vain kerran. Kuoleman hetken on oltava arvokas. Myös omaiset on huomioitava, Myllymäki sanoo.

Saattohoitokampanjan tavoitteena on

› nostaa saattohoito isoksi keskustelunaiheeksi: millaista on hyvä saattohoito?

› saada suomalaisille ymmärrys siitä, että kaikilla on oikeus hyvään saattohoitoon

› herättää terveydenhoitoalan ammattilaiset vaatimaan lisää ja asianmukaista koulutusta ja muita resursseja saattohoitoon

› saada päättäjät sitoutumaan tekemään päätöksiä, jotka takaavat tasa-arvoisen ja laadukkaan saattohoidon Suomeen

Millainen on sinun saattohoitopakkauksesi? Osallistu kampanjaan sosiaalisessa mediassa!

#saattohoitopakkaus

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kannabiksen käyttö ei yleistynyt alaikäisillä

Sen sijaan yli 18-vuotiailla kannabiksen kokeilu ja käyttö lisääntyivät.

Ajassa
Suomessa määrätty e-resepti käy Kroatiassa

Palvelu laajenee myöhemmin myös muihin Euroopan maihin.

Ajassa
Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut

Yhtiö tavoittelee 14 miljoonan vuosittaisia säästöjä.

Ajassa
Yli 2 300 hoitoa tehtiin luovutetuilla sukusoluilla

Yli 500 itsellistä naista ja naisparia sai viime vuonna hedelmöityshoitoja Suomessa.

Tieteessä
Rusto-hiushypoplasiaa sairastavien tarkka seuranta tarpeen oireista riippumatta

Seulonta on tarpeen muun muassa keuhkomuutosten ja syöpäriskin takia, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Käärmeenpurema tappaa 81 000–138 000 ihmistä joka vuosi

Käärmeen myrkky vaarantaa miljoonien ihmisten terveyden vuosittain.