Lehti 35: Liitto toi­mii 35/2007 vsk 62 s. 3098

Sähköinen resepti ei saa hidastaa lääkärin työtä Lääkäriliitto korostaa, että perustettavan lääketietokannan tulee olla helppokäyttöinen

Minna Seppä

Kela valmistelee sähköistä reseptijärjestelmää. Tarkoitus on, että vuonna 2011 lääkäri naputtaa lääkemääräyksen Kelan reseptikeskuksen ylläpitämään lääketietokantaan, josta se on myös lääkkeen toimittavan apteekin luettavissa. Muutoksen myötä asiakkaan mukaan tulostettavasta paperireseptistä luovutaan.

- Tärkeää olisi, että muutos ei hidasta lääkärin työtä, Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

linjaa.

Ratkaistavia teknisiä kysymyksiä paljon

Laki sähköisestä reseptijärjestelmästä tuli voimaan tänä vuonna, ja siirtymäaikaa annettiin neljä vuotta. Ihalainen arvioi, että aikataulu on tiukka, sillä avoimia teknisiä kysymyksiä on paljon.

Suomen Lääkäriliitto toivoo Kelalle antamassaan lausunnossa, että ne ratkaistaan hyvissä ajoin ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Suurimmat vaikeudet liittyvät siihen, että terveydenhuollossa on käytössä toistakymmentä potilastietojärjestelmää, joista kaikista pitää pystyä syöttämään tietoa uuteen perustettavaan lääketietokantaan. Asiaa mutkistaa se, että ohjelmista on käytössä useita eri-ikäisiä versioita.

- Lääketietokannasta on testattu prototyyppejä, jotka ovat kaatuneet juuri näihin versio-ongelmiin, Ihalainen kertoo.

Kaksi minuuttia odotteluaikaa per potilas on liikaa

Uuden järjestelmän sujuvakäyttöisyys on tärkeää, sillä nopearytmisessä vastaanottotyössä ei ole aikaa taistella keskeneräisten välineiden kanssa.

- Jos lääkäri ottaa tunnissa vastaan kymmenen päivystyspotilasta, ja jokaisen kohdalla pitää odotella kaksi minuuttia lääketietokannan avautumista, työpäivään tulee tyhjäkäyntiä, joka on pois ihmisten hoitamisesta, Ihalainen selventää.

Kirjoitettavan lääkemääräyksen tulee olla myös helposti tulostettavissa. Ihalainen arvelee tämän ominaisuuden olevan hyödyllinen erityisesti muutosvaiheessa. Ihmisiltä menee tovi sen hyväksymiseen, ettei lääkäristä saakaan paperilla olevaa reseptiä mukaansa.

- Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa potilas käy itse netissä tarkistamassa sähköiseltä henkilökohtaiselta lääketililtä, mitä lääkkeitä hänelle on määrätty, ja miten kauan lääkemääräykset ovat voimassa. Kestää kuitenkin pitkään, ennen kuin tämä on vallitseva käytäntö.

Reseptin voimassaolo säilytettävä ennallaan

Lääkäriliiton lausunto sisältää lukuisia muitakin uuteen järjestelmään kohdistuvia odotuksia. Resepti esimerkiksi tulee pystyä kirjoittamaan vuodeksi kerrallaan, ja tietokannassa pitää olla ominaisuus, joka muistuttaa lääkäriä automaattisesti siitä, että potilaan resepti on vanhenemassa.

Lääkäriliitto pitää tärkeänä myös sitä, että apteekissa valmistettavien niin sanottujen ex tempore -lääkkeiden ainesosista voidaan syöttää uuteen lääketietokantaan yksityiskohtaiset tiedot. Tämä ryhmä sisältää muun muassa voimakkaita kipulääkkeitä.

Lue myös

Ohjelmasta tulee voida ottaa myös lääkeryhmäkohtaisia yhteenvetoajoja. Tämä olisi tärkeää erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja psyykenlääkkeiden käytön kontrollointia varten.

Suurin hyötyjä on potilas

Perustettava reseptipankki tuottaa paljon työtä ja kustannuksia, mutta siitä hyötyvät muutkin kuin ohjelmistotoimittajat.

Suurin hyötyjä on potilas, jonka saamat lääkemääräykset ovat vuodesta 2011 lähtien tallessa samassa ajantasaisessa paikassa. Tällä hetkellä yksittäisen henkilön saamia reseptejä voi olla tallennettuina vaikkapa kolmen tai neljän terveydenhuollon toimipisteen koneille.

- Kukaan hoitavista lääkäreistä ei välttämättä tiedä, mitä kaikkia lääkkeitä potilas syö. Tällöin hän saattaa saada niin sanottuja turhia tai keskenään yhteensopimattomia lääkkeitä. Keskitetty järjestelmä vähentää näitä ongelmia, Ihalainen selventää.

Oma lukunsa ovat lääkkeiden väärinkäyttäjät ja reseptejä lääkkeiden katumyyntiä varten väärentävät henkilöt, joiden toimintaa lääketietokanta tulee vaikeuttamaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030