Astma, sarkoidoosi, diabetes, verenpaine, kolesteroli ja kihti, nivelrikko, glaukooma, tekopolvi, selkävika, sepelvaltimotauti. Näitä kaikkia meillä on, vaan silti naurutaitoa riittää.

Itsenäisiä ihmisiä ollaan yhä. Omista asioista päätetään ja melkein terveiltä tunnutaan, vaikka välillä onnutaan.

On elämä lyhyt kuin lapsella paita. Muistot ne menneen kultaavat, tulevan pelon hopeoivat. Väliaikaista kaikki on vain.

Mitäköhän se lääkäri meinasi, kun mulle Sultaania määräsi

Tämä on Haminan senioriteatteri MamMattien Hetekasta heijatuoliin -esityksen vanhusräpin alku. Ajassa ollaan, vaikka ikääntyneitä ollaan. Haminan senioriteatteri MamMatit pitää tunnuslauseenaan Ilo teille ja meille ikääntyneille. Teatteri on itse asiassa pieni ryhmä 61-72-vuotiaita, jotka vanhoilla päivillään ovat innostuneet ilmaisemaan itseään ja roolejaan. Kaiken takana on opetushallituksen ja haminalaisen Jamilahden kansanopiston yhden talven projekti. Kukaan ei osannut arvata, että teatteri-ilmaisukurssista sukeutuisi toimiva ryhmä, eikä vain kurssin loppunäytöksen läpi laahustava senioriryhmä.

Moni esityksen nähnyt terveydenhuollon ammattilainen on sanonut, että jokaisen alalla toimivan pitäisi nähdä tämä esitys. Ymmärtäisi sitten, että vanhalla ihmisellä on takanaan kokonainen elämä - iloineen ja suruineen. Jos ei nyt muistaisikaan tai ymmärtäisi kaikkea, hän on saattanut olla vaikka kuinka terävä ja mualimaa kiertänyt.

MamMattien esitys Hetekasta heijatuoliin alkaa siitä, kun isä tuli sodasta kotiin eikä ehtinyt ottaa reppuakaan selästään ennen vaimonsa viereen kellahtamista. Vaan mitä sanovatkaan neljä tyttölasta? Päivää isä Huttunen. Tääll' on käynyt setä Kettunen. Viikon hän äidin selän takana makasi, kun me luultiin, ettei isä enää tule takaisin. Aikamoista totuutta niiltä ajoilta, kun hetekat narisivat. Lukuisten naurettavien ja itkettävien kohtausten jälkeen päädytään vanhuuteen.

Opetushallitus halusi tällä senioreiden teatteriprojektilla mitata ikäihmisten kykyä kohdata itsensä ja ympäröivä yhteiskunta. Ainakin tämän ryhmän kohdalla tuo kyky on melkoinen, mutta pientä pakon tapaista siinä tarvitaan. Kaikilla projektiin osallistuneilla oli hyvin erilaiset taustat. Mukaan tuli pientilan emäntä, rautatieläinen, kosmetologi, kirjanpitäjä, tehtaalainen ja toimittajakin. Eläkkeellä olo ei ollut edellytys, mutta vapaa toiminta-aika päiväsaikaan oli. Lapsia porukalla oli yhteensä 17. Lastenlasten määrää ei enää lasketa. Tosin yhden tytär sai kolmoset.

Teksti Hetekasta heijatuoliin -esitykseen kehittyi hiljalleen syksyn mittaan kurssilaisten tarinoista ja elämäntapahtumista. Hämmästys oli suuri, kun puheiden keskipisteessä eivät olleetkaan lapset ja lastenlapset. Seniorit puhuivat omista asioistaan sen ikäisinä kuin olivat Pari kurssilaista oli oikeita vitsiautomaatteja, ja niin esityksestä tuli iloinen, josta sitä on kiitelty aivan erityisesti. Useampi kuin yksi tai kaksi katsojaa on tullut kiittämään, kun on saanut nauraa ja itkeä. Yli viisikymppiset ovat muistelleet menneitä, sillä koostuuhan esitys paljolti tämän ikäluokan elämästä.

Paikallisen psykiatrin silmiin oli tarttunut erityisesti hyvä ryhmähenki, joka esityksestä loistaa. Nyt on kulunut runsas vuosi siitä, kun toisilleen vieraat ihmiset kohtasivat ensimmäisen kerran. Senioriteatterin vuoksi kunkin vuosi on ollut kiireinen - ja samalla ryhmä on hitsautunut yhteen. Jokaisen sairastumista surraan yhdessä ja tuetaan potilasta. Ollaan kuin samaa perhettä. Riitoja on kyllä harvinaisen vähän.

Itse kullakin on sairautensa. Välillä kivistää ja koskee kovaa. Mutta kun kulissin taakse asettuu ja heteka-laulu alkaa, unohtuvat vaivat. Esitystä valmistellessa suurin yhteinen pelko oli, että miten muisti toimii. Yksi jalkavaivainen lopetti särkylääkkeetkin, että ensi-illassa muistaisi. Jokainen on saanut itsevarmuutta kaikin tavoin. Yksi on kadottanut masennuksensa. Jokaisen elämään on tullut iloa ja halu herätä aamulla. Liikkumattomuuskin on vähentynyt, kun sekä harjoituksissa että esityksissä vauhtia riittää. Vaatteetkin pitää vaihtaa tunnin sisällä neljästä viiteen kertaan.

MamMatit (ryhmässä on viisi mammaa ja kaksi Mattia) on nauruherkkää porukkaa. Kun yksi kaatua mätkähti vauhdissa mahalleen eräässä näytöksessä, jälkijutuissa nauretaan, että näytti ihan aidolta kaatumiselta (kylkiluu murtui, ja polvi kipeytyi). Yhdessä on todettu, että lavalle mennään, vaikka polvet loukkua lyöden ja verenpaineen huidellessa lähes infarktilukemia. Periaate on, että eteenpäin mennään, kunnes joku leviää lattialle. No, se yksi levisi lattialle, mutta näytökseen tuli korkeintaan kahden minuutin paussi.

Tekisi hyvää monelle työn stressaamalle lääkärille osallistua vastaavaan. Harjoituksissa on pakko keskittyä oppimaan ihan muuta kuin omaan työhön kuuluvaa, ryhmähenki nousee yhteisten vaikeuksien edessä, ja nauru pidentää ikää. Se on varma se.

Hetekasta heijatuoliin -esityksen on nähnyt toista tuhatta katsojaa. Haminan, Anjalankosken, Kuusankosken ja Kotkan Kairon teatteritilojen lisäksi se on esitetty ainakin seitsemässä palvelutalossa. Jopa dementoituneet potilaat ovat nauttineet siitä omalla tavallaan. He ovat ehkä pitäneet eniten esitykseen sisältyvästä haitarimusiikista. Monessa paikassa jotkut katsojat ovat yhtyneet lauluihin. Varsinkin palvelutaloissa katsojat ovat tulleet kiittämään kädestä pitäen ja kertoneet tapahtumaköyhästä elämästään. Siksi esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran projekti Terveyttä kulttuurista on koettu erittäin tärkeäksi sekä potilaiden että hoitajien piristäjäksi. MamMatit kävivät tämän projektin merkeissä Lappeenrannassa, Kuusankoskella ja Kotkassa.

MamMatit jatkavat toimintaansa tulevanakin vuotena. Tammikuussa on tiedossa valtakunnalliset harrastajateatteripäivät Mikkelissä. Muuten liikutaan tilausten mukaan ja keväällä yritetään valmistaa uusi esitys - jos edes jonkinlaisessa kunnossa pysytään.

Senioriteatteriprojektin koordinaattori ja alullepanija Mia Kaukiainen korostaa, että senioreille on tärkeää yhteen tuleminen, jossa voi peilata elämää ja tulla hyväksytyksi itsenään muiden kanssa. Kun paljon elämää nähneet ihmiset peilaavat elämää keskenään, syntyy riemua. Tämä näkyy MamMattien esityksissä ja vapaa-ajan yhteisissä riennoissa.

- Tässä ryhmässä ja esityksessä on löydetty jotain, joka on oikeasti totta ja jolle on maanlaajuinen sosiaalinen tilaus ja todellinen tarve, Kaukiainen sanoo.

Tämä kaikki on nähty esitysten yhteydessä eri puolilla Kymenlaaksoa. Pakko on myöntää kuten yhdessä arvostelussa sanottiin, että ihminen voi olla vanhana kaunis, rohkea ja hauska. Samaa myönteli lukiolaisten täyttämä katsomo.