Painotuore lääkärisopimus jäähtyy työpöydällä ja sopimuksen kaksi työryhmää ovat käynnistyneet. Toimenpide- ja todistuspalkkiojärjestelmien kehittämistyöryhmään liitosta on nimetty Jan Schugk, Pirkko Valtola, Mikko Kangas, Matti Koivistoinen ja Erkki Laakso. Työryhmän tehtävänä on käydä läpi terveyskeskuspuolen toimenpidepalkkiot ja tarkastella niiden hinnoittelun loogisuutta. Alustavasti on keskusteltu siitä, pitäisikö yleisten, kevyempien toimenpiteiden palkkioista luopua ja siirtää rahat peruspalkkaan. Toinen vaihtoehto voisi olla pikkutoimenpiteiden rahapotin siirtäminen vaativiin toimenpiteisiin. Toki lopputulemana voi olla myös se, että nykyjärjestelmä pidetään jota kuinkin ennallaan. Keskustelua kuitenkin käydään siitä, onko nykyinen hinnoittelu järkevä eli maksetaanko yhtä vaativista ja aikaavievistä suoritteista saman verran. Toimenpidejärjestelmä on herättänyt myös kritiikkiä sekä kollegoiden että ministeriön suunnalta. On epäilty toimenpidepalkkauksen ohjaavan kliinistä työtä liiaksi ja johtavan epätarkoituksenmukaisen löysään harkintaan tempuista päätettäessä. Yhtä loogista olisi epäillä, että ilman toimenpidepalkkioita moni suorite jäisi urakkatyössä kokonaan tekemättä. Toimenpidepalkkioita sairaalaerikoisaloilla on lähinnä terveyskeskusten radiologeilla, jotka eivät ole järjestelmää suuremmin kritisoineet. Työryhmä tarkastelee myös erikoissairaanhoidon mahdollisia suoritepalkkioita. Edellisen sopimuskauden asioista on tarkasteltavana sairaalalääkärien kliininen lisätyöluokitus, jossa erityisesti anestesiologien taulukot katsotaan uudelleen.

Todistuspalkkioista on keskusteltu samaan sävyyn. Tulisiko pikkutodistusten raha siirtää peruspalkkaan ja korostaa mieluummin vaativien työkyky- ja kuntoutuslausuntojen merkitystä korottamalla niiden palkkiotasoa merkittävästi? Lääkäriliiton mielestä laajojen lääkärinlausuntojen palkkiot eivät ny- kyään vastaa laisinkaan tarvittavaa ajankäyttöä, asiantuntemuksesta puhumattakaan.

Työryhmä käsittelee myös terveyskeskuslääkäriliitteiden 1 ja 2 yhdistämistä, jossa ei pidä unohtaa myöskään pohtia väestövastuu-urakan rajaamista, siis työsuojelunäkökohtaa. Sopimuksen uudelleenmuotoilussa on muistettava myös lääkärit, jotka tekevät ainoastaan preventiivistä työtä, hallintotehtäviä tai vuodeosastotyötä. Vaikka nykyinen sopimus palkitsee vastaanottotyötä, eivät nämä muut terveyskeskuksen tehtävät ole vähempiarvoisia ja näiden vastuualueiden palkkaus on tutkittavana.

Toinen kunnallisen lääkärisopimuksen työryhmistä on päivystyskorvaus- ja vapaapäiväjärjestelmien kehittämistyöryhmä. Liiton edustajiksi siihen nimettiin Timo Kaukonen, Risto Lantto, Olli Meret-oja, Mikko Kangas ja Matti Koivistoinen. Työryhmän toimeksiannossa mainitaan nykyisten päivystysjärjestelmien ongelmien kartoittaminen ja uusien ehdotusten tekeminen kustannuslaskelmineen. Lähtökohtana on pyrkimys yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa nykyisiä järjestelmiä. Päivystyksen nykyiset ongelmat ovat jotakuinkin tiedossa. Työsuojelunäkökulmaa olisi otettava selvästi enemmän mukaan, sillä päivystyksen ratinalisointien takia jäljellä olevat päivystyspisteet ovat yhä raskaampia. Työaikalain soveltaminen nykysopimuksessa on ehkä lain kirjaimen mukaista, mutta ei mielestäni vastaa vielä lain henkeä. Ammattikunnan ikärakenne näkyy siinä, että keski-ikäinen ja vanhempi väki ei yleensä halua päivystää ylipitkiä rupeamia, ja aiheellista napinaa syntyy myös suuresta päivystysfrekvenssistä. Muutamia kyselyjä on tullut myös rinnan päivystävien terveyskeskus- ja sairaalalääkärien erilaisista korvausperusteista.

Näillä työryhmillä ei ole tälle yksivuotiselle sopimuskaudelle käytössään rahaa, mikä johtaa siihen, että mahdolliset muutokset toteutetaan ensi vuoden puolella ja niiden rahoituksesta sopiminen jää seuraavan sopimuksen yhteyteen. Toisaalta aika on niin lyhyt, että en pidä realistisena suurten rakenteellisten uudistusten valmistumista ennen vuoden vaihdetta.

Lääkärien kuntapuolen palkkasumma on 2,7 miljardia markkaa. Kaikki tavoittelemamme päivystysmuutokset maksavat. Raskaan päivystyksen jälkeisen vapaan muuttaminen palkalliseksi sairaaloissa maksaa noin 26 miljoonaa markkaa eli vastaa 1 %:n palkankorotusta. Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksen muuttaminen 50 %:ksi tuntipalkasta aiheuttaa noin 61 miljoonan markan kustannukset sairaalapuolella, mikä vastaa 2,2 %:n palkankorotusta. Kentältä on tullut kahdenlaista viestiä: jotkut eivät haluaisi mitään muutosta nykyiseen päivystysjärjestelyyn, toiset taas vaativat suureen ääneen ylipitkien työrupeamien purkamista kokonaisansioihin kajoa-matta. Paikallisosastoissa ja alaosastoissa ja työpaikoilla olisi nyt käytävä keskustelua keinoista, joilla päivystystä pitäisi kehittää. Jos päällimmäinen ongelma on uupumus, pelkkä rahakompensaatio ei ole ratkaisu. Kaikki ehdotukset ja aloitteet näistä teemoista ovat tervetulleita.