Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä eli Sosteri perustettiin vuonna 2007, jolloin otettiin käyttöön elämänkaarimalli ja kuntien tasalaskutus. Ensi vuoden alusta lähtien Sosteri luopuu elämänkaarimallista ja laskutus muuttuu kuntakohtaiseksi. Sosterin muutosta koskeviin kysymyksiin vastaa terveyskeskuslääkäri ja Sosterin pääluottamusmies Helena Nukari.

Miksi Sosterin hallintomallia muutetaan?

Sosteri aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Silloin erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja osa jäsenkuntien sosiaalipalveluista siirrettiin samaan organisaatioon Itä-Savon sairaanhoitopiiriin.

Neljän Sosteri-vuoden aikana jäsenkuntia on hiertänyt lähipalveluiden saatavuus ja tasalaskutus, jonka mukaan jäsenkuntia on laskutettu samoista palveluista saman suuruisin hinnoin. Osa jäsenkunnista on katsonut, että palvelujen tuottaminen toisissa kunnissa on kalliimpaa kuin toisissa eivätkä ne ole halunneet toimia ns. maksumiehinä. Kalliimmat hinnat ovat johtuneet lähinnä ostopalveluista, joihin perusterveydenhuollon puolella on jouduttu turvautumaan pienemmissä yksiköissä.

Viime vuoden lopulla kunnat irtisanoivat Sosterin kanssa sopimukset ja muun muassa Savonlinnan kaupunki suunnitteli ottavansa sosiaalipuolen palvelujen tuotannon ja jopa perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisen takaisin omaksi toiminnakseen. Tämä olisi tuhonnut hyvin toimineen terveyspiirimallin.

Sosteri kävi neuvottelut kaikkien kuntien kanssa ja niiden perusteella tehtiin uusi perussopimus. Samalla luovuttiin elämänkaarimallista ja tasalaskutuksesta. Ensi vuoden alussa Sosterin hallintomalli muuttuu ja samalla mennään kuntakohtaisiin hintoihin. Jäsenkuntien ohjausvalta lähipalvelujen järjestämisessä tulee lisääntymään huomattavasti. Samalla perusterveydenhuollon organisaatio pirstoutuu pieniin tulosyksiköihin. Tämä johtuu lähinnä kuntakohtaisesta hinnoittelusta.

Millainen on uusi organisaatio?

Uusi Sosteri muodostuu neljästä tulosalueesta: erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja tukipalvelut. Kutakin tulosaluetta johtaa tulosvastuullinen toimialajohtaja. Erikoissairaanhoidon toimialajohtaja on samalla sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja perusterveydenhuollon toimialajohtaja kansanterveystyön vastuulääkäri. Sairaanhoitopiiriä johtaa sairaanhoitopiirin johtaja.

Erikoissairaanhoidossa tulosyksiköitä on aikaisempaa vähemmän. Operatiivinen, konservatiivinen, päivystys, psykiatria ja sairaanhoidolliset tukipalvelut muodostavat erikoissairaanhoidon tulosyksiköt.

Perusterveydenhuollossa muutos aikaisempaan on suuri. Jokaisen kunnan terveyskeskus on oma tulosyksikkönsä. Lisäksi on työterveyshuollon ja ympäristöterveydenhuollon tulosyksiköt. Toimialajohtajat nimittävät tulosyksikköpäälliköt.

Lisäksi organisaatioon tulee hallituksen alle luottamushenkilöiden muodostamat jaostot: perusterveydenhuollon jaosto, sosiaalijaosto ja ympäristöterveydenhuollon jaosto. Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien kunnanjohtajista muodostettu neuvottelukunta. Lisäksi jäsenkunnat voivat perustaa kuntakohtaiset perusturvatyöryhmät.

Mitä hyvää ja huonoa oli vanhassa Sosterissa?

Elämänkaarimallissa on omat ongelmansa, mutta neljän vuoden aikana se on luonut myös paljon mahdollisuuksia. Tietynlaista kankeutta elämänkaarimalli on aiheuttanut esimerkiksi henkilöstön sijaistuksiin yli elämänkaarilinjojen.

Uuden Sosterin myötä ollaan kuitenkin menettämässä paljon hyviä asioita, joita neljän vuoden aikana ehdittiin kehittää. Muun muassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on parantunut. Esimerkkeinä voin mainita psykiatrian, jossa on toimittu saumattomasti erikoissairaanhoidon, psykiatrian avohoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu ovat olleet saman johdon alla ja yhteistyötä vanhusten laitoshoidon kanssa on kehitetty. Kuntoutus ja apuvälinepalvelut on järjestetty keskitetysti koko sairaanhoitopiirin alueella, ja kustannuksia on varmasti säästetty joustavalla apuvälineiden käytöllä. Perusterveydenhuollon lääkärit ovat liikkuneet sinne, missä vaje on ollut suurin. On autettu pieniä terveysasemia pulassa.

Ongelmana nykyisessä mallissa voin mainita päivystyksen. Alun perin se sijoitettiin elämänkaarimallissa vanhuspalveluihin, mutta perusterveydenhuollon lääkärit ovat aikuispalvelujen tulosalueella. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys ovat samoissa tiloissa, mutta eri johdon alla.

Tämä onneksi muuttuu ensi vuoden alussa. Päivystys on jatkossa kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon tulosalueella ja se muodostaa yhden tulosyksikön.

Mitä mieltä olet uudesta organisaatiosta?

Organisaation muuttuminen tuskin näkyy paljonkaan erikoissairaanhoidon puolella. Sen sijaan perusterveydenhuollossa muutos tulee näkymään. Perusterveydenhuolto pirstoutuu pieniin tulosyksiköihin ja käyttöön otetaan noin 190 kuntakohtaista hintaa entisen noin 55 sijaan.

Tulosyksikkökohtaiset hinnat tulevat vaatimaan paljon työtä tietohallinnon ohjelmien muuttamisessa, talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä tulosyksikköpäälliköiltä. Suurimmat paineet tulevat olemaan erityisesti lähipalveluyksiköiden tulosyksikköpäälliköillä, koska he voivat joutua hankalaan välikäteen oman kunnan ohjausvallan ja Sosterin välillä. On vaara, että toimintatavat terveysasemilla lähtevät omiin suuntiinsa ja yhtenäisistä käytännöistä voi olla entistä hankalampi sopia.

Erityisesti minua harmittaa kotisairaanhoidon ja kotihoidon eriyttäminen eri tulosalueille, sillä se haittaa vanhusten avo- ja laitoshoidon yhteensovittamista. Myös kuntoutuksen, apuvälinepalvelujen, psykiatrian ja mielenterveyshoidon hoitoketjut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken voivat vaarantua.

On kuitenkin hyvä, että terveyspiirimallilla jatketaan, joskin muuttuneessa organisaatiossa. Mikäli pienille terveysasemille saadaan riittävästi lääkäreitä, voi niistä tulla erinomaisesti toimivia ja viihtyisiä työyksiköitä, jotka ovat aikaisempaa itsenäisempiä. Rivityöntekijän työt eivät muutoksen seurauksena muutu eivätkä potilaat huomaa muutosta.