Terveydenhuollon projektityöntekijät saivat tuntumaa tulevaan.

Parikymmentä somalia ja muutama suomalainen istuu neuvotteluhuoneessa. Terveydenhuollon ja kehitysyhteistyön moniottelija Batulo Essak kysyy, kumpi on päivän kieli: suomi vai englanti. Kaikki kannattavat suomea. Ulkoministeriön rahoittama MIDA Finnsom Health -hanketta koordinoiva International Organization for Migration (IOM) haluaa kolmen vuoden aikana lähettää Somalimaahan ja Puntmaahan 50 asiantuntijaa. Pestin kesto voi vaihdella kolmesta kahteentoista kuukauteen.

Juuret Somaliassa ovat lähtijälle plussa, mutta tervetulleita ovat myös kantasuomalaiset.

Lääkäreistä pulaa

Lääkäriliiton viime vuoden lopulla isännöimään valmennukseen osallistui pari lääkäriä, muutama it-ekspertti, insinööri, tradenomi, mikrobiologi sekä ekologi. Suurin osa on erilaisia hoitajia.

- Toivomme lisää hakemuksia lääkäreiltä. Kova pula on esimerkiksi gynekologeista sekä korvalääkäreistä, sanoo projektikoordinaattori Tuija Rissanen.

Myös Lääkäriliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Hannu Halila kannustaa lääkäreitä aktiivisuuteen.

- Tämä on konkreettinen projekti, jossa liitto on mukana tukijana. Somaliassa koko infrastruktuuri on rakennettava uudelleen, myös terveydenhuolto. Siinä työssä tarvitaan suomalaislääkäreiden työpanosta.

Opit myös itse

- Olin juuri opettanut, että vuode ja instrumentit pitää puhdistaa ennen kuin seuraava synnyttäjä otetaan sisään. Ja siivosiko joku? No ei todellakaan.

Batulo Essakin kertomus nostattaa kulmakarvoja ja aiheuttaa hämmästeleviä kommentteja. Essakilta halutaan tietää, kysyikö hän, miksi sairaalan synnytyshuonetta ei siivottu.

- Kiirettä he valittelivat. Ei ole aikaa, kun henkilökuntaa on vähän ja hoidettavia paljon. Tietenkään se ei ole hyväksyttävä selitys. Kun lähdette sinne, muistakaa olla kärsivällisiä. Kestää aikansa, ennen kuin ihmiset omaksuvat uusia käytäntöjä.

Essak korostaa, että Somaliassa on myös osaamista, jota Suomessa ei ole. Esimerkiksi kyläkätilöt hoitavat synnytykset alusta loppuun. He osaavat irrottaa istukan ja kaapia kohdun.

- Hankalissa olosuhteissa on ollut pakko kehittää käytännön taitoja. Hedelmällisimmillään kehitysyhteistyö onkin oppimista molemmin puolin.

Abdi Omar Abdulkadir on samaa mieltä. Ekologi, tohtori ja yliopiston tutkija haluaisi lähteä synnyinmaahansa keräämään tietoa lääkinnällisistä kasveista.

- Paimentolaisilla on tuhansien vuosien aikana karttunutta perimätietoa. He tunnistavat kasvit ja osaavat kertoa, miten niitä käsitellään ja käytetään. Vain heidän avullaan voin onnistua omassa tavoitteessani, Abdulkadir pohtii.

Kova halu auttaa

Essak pyytää ryhmää miettimään, miksi ja miten itse kukin aikoo osallistua Somalian terveydenhuollon kehittämiseen.

Atk-ammattilainen sanoo haluavansa viedä sitä tietotaitoa, jota hän on kerännyt reilun kuuden vuoden ajan Helsingin kaupungin terveysviraston tietohallinnosta. Ympäristöasiantuntija haluaisi kehittää sairaalan jätehuoltoa.

Yksi sairaanhoitaja opettaisi mielellään aseptiikkaa, toinen sisätautivuodeosaston hoitokäytäntöjä. Kaikille yhteinen tavoite on viedä Somaliaan suomalaisen koulutuksen ja työkokemuksen kautta karttunutta osaamista.

Herttoniemen sairaalassa työskentelevä apulaisosastonhoitaja Marian Ismail haluaisi lähteä kouluttamaan kollegoitaan diabeteshoitajiksi. Hän on valmis lähtemään synnyinsijoilleen vuodeksi.

- Siinä ajassa alkaa nähdä jo tuloksiakin.

Terveydenhoitaja Sabad Yussuf haluaa palata psykiatriselle vastaanotolle, jota oli perustamassa viime kesänä yhdessä Ruotsissa asuvan, somalitaustaisen psykiatrin kanssa. Hän haluaa myös vaikuttaa asenteisiin.

- Mielenterveyden häiriöitä ei osata Somaliassa diagnosoida eikä lääkitä. Kun yhden perheenjäsenen mieli järkkyy, se stigmatisoi koko perheen.

Kulttuurierot mietityttävät

Essak pyytää nimeämään myös tekijöitä, jotka voivat rajoittaa työskentelyä. Suurimmaksi haasteeksi nousee välineiden puute.

Essak huomauttaa, että jokaisen lähtijän kannattaa viedä Suomesta perustyökaluja sen mukaan, minkälaiseen tehtävään on menossa. Kaikesta on pulaa hanskoista röntgenlaitteisiin ja injektioruiskuista tietokoneisiin.

Entä miltä tuntuu matkustaa Suomen lintukodosta epävakaisiin oloihin sodan runtelemaan maahan, josta on lähtenyt palleroikäisenä tai koululaisena? Pelottaako mikään?

Sabad Yussufin mukana matkustaa kolme lasta. Eniten äitiä huolestuttaa heidän sopeutumisensa. Yussufin 9- ja 10-vuotiaat pojat olivat todenneet, että "totta kai sä äiti siellä pärjäät kun sä olet somali, mutta mites me kun me ollaan helsinkiläisiä?".

- Suomeen jäävät koulu ja kaverit. Se voi olla pojille kova paikka. Nuorimmaiseni on 2,5-vuotias tyttö. Hän oli mukana jo edellisellä keikalla ja pärjäsi hyvin.

Myös kulttuurierot mietityttävät. Helsingin metroon tottunut Yussuf nauraa, ettei välttämättä tunne oloaan kovin kotoisaksi somalialaisessa bussissa, jossa vieruskaveri pakkaa lähelle ja alkaa jutella.

Kolmen vuoden hanke

MIDA FinnSom Health -hanke tukee Somalimaan ja Koillis-Somalian Puntmaan terveydenhuoltoa. Alueella on 100 >000 henkilöä kohden vain kolme lääkäriä, yksitoista sairaanhoitajaa ja kolme kätilöä.

Rahoituksesta vastaa ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto.

Työsuhteet 3-12 kuukauden pituisia. Toivotaan yli puolen vuoden sitoutumisia. Tavoitteena saada mukaan 50 terveydenhuollon ammattilaista.

Tärkeä taito on tiedon ja taidon välittäminen, jotta osaaminen siirtyy ja jää elämään.

Lisätietoja & hakeminen: www.iom.fi.