Maamme suurimpiin julkisen sektorin työntekijäjärjestöihin kuuluva Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer esittää, että valtio lisää panostustaan terveyspalvelujen järjestämiseen vuosina 2002-2005 yhteensä noin yhdeksän miljardia markkaa. Tämä nostaisi Suomen terveydenhuoltomenojen osuuden bruttokansantuotteesta EU-maiden keskitasolle vuoteen 2005 mennessä, toteaa SuPerin liittohallitus kannanotossaan.

Tällä hetkellä maassamme käytetään terveydenhuoltoon 6,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

SuPerin mielestä Suomella on juuri nyt varaa aloittaa panostus terveydenhuollon kehittämiseen. Viime vuosi oli seitsemäs perättäinen talouskasvun vuosi, työttömyysmenot ovat laskeneet selvästi, valtionvelkaa on vähennetty huomattavasti ja valtiontalouden ylijäämä on suurempi kuin koskaan aiemmin.

Liitto huomauttaa, että Ison-Britannian hallitus perusteli juuri vastaavanlaisella suotuisalla talouskehityksellä viimevuotista päätöstään nostaa maansa terveydenhuoltomenojen osuutta bruttokansantuotteesta EU-maiden keskitasolle vuoteen 2005 mennessä.

Lisärahat ohjattaisiin SuPerin mukaan vuosittain kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kautta ja kohdennettaisiin mm. hoitohenkilöstön palkkaamiseen ja heidän palkkatasonsa nostamiseen, vuodepaikkojen lisäämiseen sairaanhoidossa sekä erikoissairaanhoidon jonotusaikojen lyhentämiseen.

Valtioneuvoston vuosille 2000- 2003 hyväksymässä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa luvataan mitoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus siten, että se turvaa palvelujen tason. SuPer pelkää, että hallitus ja eduskunta ovat nyt heittämässä tämän tavoitteen roskakoppaan lopullisesti.

Valtioneuvosto on ilmoittanut tekevänsä maaliskuun loppuun mennessä ratkaisuja, jotka koskevat selvitysmies Pekkarisen ehdotuksia kuntien peruspalvelujen rahoitusjärjestelmän tarkistamisesta. SuPer vaatii, että samassa yhteydessä lyödään lukkoon myös päätökset kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin osoitettavien valtionosuuksien tasokorotuksista lähivuosina.

- Nykyjärjestelmässä vain valtionosuuksien tasokorotuksilla voidaan varmistaa, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset selviytyä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta tyydyttävällä tavalla, todetaan kannanotossa.

SuPer toivoo, että hallitus selvitysmies Pekkarisen ehdotuksia käsitellessään päättää selvittää pikaisesti suoriteperusteisen valtionosuusmallin ottamista käyttöön terveydenhuollossa. Suoriteperusteinen valtionosuus voitaisiin maksaa suoraan terveyspalvelun järjestäjälle tiettyyn käyttötarkoitukseen eli esimerkiksi sairaanhoitopiireille hoitohenkilöstön palkkaamiseen ja erikoissairaanhoidon jonotusaikojen lyhentämiseen.

LYHYTNÄKÖISTÄ POLITIIKKAA

SuPerin mielestä on lyhytnäköistä politiikkaa, että valtavien haasteiden edessä olevan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän annetaan rapautua tiukan finanssipolitiikan varjolla. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö leimasi kehysbudjetista käydyn eduskuntakeskustelun yhteydessä terveydenhuollon kehittämisvaatimukset lapsellisiksi käsityksiksi ja suureksi sumutusoperaatioksi.

- Tällaiset syytökset ovat loukkaus lamavuosina venymään joutunutta terveydenhuollon ammattihenkilöstöä kohtaan ja murentavat entisestään hoitoalan ilmapiiriä ja henkilöstön tulevaisuudenuskoa, jotka jo nyt on painettu pohjalle, toteaa SuPer.

Valtiollisten ja kunnallisten päätöksentekijöiden keskuudessa vallitseva terveydenhuollon ongelmia väheksyvä ja aliarvioiva asenne on vastoin yhteiskunnan etua, painottaa SuPerin liittohallitus kannanotossaan.

SuPeriin kuuluu runsaat 50 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät lähes kaikilla terveydenhuollon alueilla sekä sosiaalihuollon laitoksissa kuntien, kuntayhtymien, valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa sekä yksityisyrittäjinä.