Suomalaiset matalapalkka-alojen työntekijät ansaitsevat paremmin kuin samoilla aloilla ansaitaan Euroopassa keskimäärin. Korkeasti koulutetut taas saavat Suomessa selvästi eurooppalaista keskitasoa pienempää palkkaa. Koulutus antaa kuitenkin yhä hyvän suojan työttömyyttä vastaan.

Työmarkkinoiden kuva tulee muuttumaan Suomessa rajusti tulevina vuosina, arvioi Akavan globalisaatio-seminaarissa puhunut Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen.

- Suomen erityispiirteenä on, että eri ikäryhmillä on teollisuusmaiden suurimmat koulutuserot. Nuorten koulutus on teollisuusmaiden huippua ja 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien heikointa.

Pekkarisen mukaan globalisaatio ei kuitenkaan ilmiönä ole Suomelle uhka.

- Suomalaisen työn hinta on lähellä EU-maiden keskiarvoa, mutta samaan aikaan työn tuottavuus on korkeampi kuin Yhdysvalloissa ja Euroopassa keskimäärin. Kilpailukykymme on kunnossa.

Työvoimakustannuksissa on Pekkarisen mukaan suuria toimialakohtaisia eroja, ja Suomen korkeasti koulutettujen palkkataso on eurooppalaisittain erittäin alhainen.

- Hyvä koulutus sijoittaa kyllä silti ihmisen kapean palkkahaitarimme yläpäähän ja edistää työllistymistä.

Pekkarinen valotti tilastoa, jonka mukaan palkansaajien heikoiten ansaitsevasta kymmeneksestä miltei 40 prosenttia oli joutunut vuoden seurantajakson jälkeen työttömäksi.

Suomi ei vedä ulkomaisia osaajia

Akavan ekonomisti Eugen Koev korosti, ettei Suomi voi kilpailla globalisoituvilla markkinoilla matalilla palkoillaan.

- Meidän valttimme on korkea osaaminen. Tuotekehitys, prototyyppien valmistus, myynti ja markkinointi voivat yhä säilyä täällä, vaikka tuotanto tapahtuisi muualla.

Koevia huoletti kuitenkin Suomen huono imu ulkomaisilla koulutus- ja työmarkkinoilla.

- Suomalaisten opiskelu ulkomailla on EU:n keskitasoa, mutta omissa korkeakouluissamme ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on EU:n pienimpiä. Tänne suuntautuu myös hyvin vähän ulkomaisia investointeja.

Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen muistutti, että työntekijöiden edunvalvonnan haasteet kovenevat globalisoituvassa maailmassa.

- Työmarkkinajärjestöjen asema on EU:ssa ainutlaatuisen vahva, mutta globalisoituvassa maailmassa palkansaajajärjestöillä on vähän selkeitä vaikutuskanavia. Järjestäytyminen, verkottuminen ja sopimustoiminta saattaa olla rajallista tai jopa kokonaan kiellettyä.

Työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen luo Penttisen mukaan tarpeen muun muassa koko maailman kattaville tutkintojen tunnustamisjärjestelmille.