Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä antaa puitteet yhdistyspohjaiseen lisäkouluttautumiseen. Erityispätevyysohjelmia on tällä hetkellä 20 ja erityispätevyyksiä on myönnetty toukokuuhun 1999 mennessä 653 jäsenelle.

Erityispätevyysjärjestelmä perustettiin vuonna 1993 ja sen säännöt hyväksyttiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.3.93. Tarkistetut ohjeet hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 11.12.98 ja ne julkaistiin Lääkärilehden numerossa 1-2/99.

NYKYISET ERITYISPÄTEVYYS-OHJELMAT

Järjestelmä antaa puitteet yhdistyspohjaiseen lisäkouluttautumiseen. Erityispätevyysohjelmia on tällä hetkellä 20 (taulukko 1). Kuusi ohjelmaa on perustutkintopohjaisia ja muihin vaatimuksena on erikoislääkäritutkinto. Erityispätevyyksiä on myönnetty jäsenistölle toukokuuhun 1999 mennessä 653. Käytännön koulutuksen toteutuksesta huolehtivat erityispätevyysohjelman vastuutahot. Ohjelmat ovat sisällöltään, laajuudeltaan ja tavoitteiltaan hyvinkin erilaisia, mikä onkin järjestelmän rikkaus. Kaikkiin ohjelmiin ei sisälly erityispätevyyskuulustelua.

Vähimmäisvaatimukset käytännön koulutuksen, teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen ja ohjelman siirtymäaikojen suhteen ovat kaikille samat. Esimerkkeinä käytännön koulutuksesta voidaan mainita, että sydänanestesiaan pätevöityvillä on käytössään lokikirja ja kolmen kuukauden pituinen perehdytysjakso. Vakuutuslääketieteen ohjelman osalta pätevöityjän tulee myös ohjelmaan rekisteröityessään esittää, kuka toimii hänen henkilökohtaisena opastajanaan. Lisäksi käytössä on päättökeskustelun muodossa tapahtuva erityispätevyyskuulustelu, jossa hakija sekä vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan jäsenet keskustelevat työn sisältöön liittyvistä aihealueista.

ERITYISPÄTEVYYSASIOIDEN KÄSITTELY LIITOSSA

Koulutusvaliokunta on keskeinen elin erityispätevyysasioiden käsittelyssä. Uudet ehdotukset tulevat ensin koulutusvaliokunnan käsiteltäviksi. Erityispätevyyden aloitteentekijöinä on ollut joidenkin ohjelmien osalta muitakin tahoja kuin se mikä toimii perustetun erityispätevyyden vastuutahona. Liiton tarkistettujen ohjeiden tarkoituksena oli tehdä selvät pelisäännöt, jotta yhdistysten toimintatavat olisivat mahdollisimman yhtenäiset.

Uusi ehdotus lähetetään aina lausunnolle valiokunnan päätöksen mukaan asianosaisia aloja edustaville alaosastoille ja yhdistyksille. Lausuntokierrokset ovat olleet hedelmällisiä ja poikkeuksetta muokanneet ehdotusta ja antaneet siihen laajempaa näkemystä. Aloitteentekijätaho on voinut valmisteluvaiheessa ottaa yhteyttä lausunnonantajaan tai järjestää tarvittaessa neuvottelun osapuolien kesken. Lopullisen ohjelman sisällön ja nimikkeen osalta hyväksyy liiton hallitus koulutusvaliokunnan esityksestä.

ERIKOISALOJEN YHTEISET ERITYISPÄTEVYYDET

Erikoisalojen yhteisiä erityispätevyyksiä ovat diabeteksen hoidon, kehitysvammalääketieteen, kivunhoidon, sairaalahygienian, unilääketieteen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyydet. Tämä on yhteistyötä, jonka liitto näkee tärkeänä, ja jota ei ole mahdollista erikoislääkärikoulutuksen puitteissa toteuttaa.

Ansiokasta on ollut kivunhoidon erityispätevyyden käynnistäminen tässä laajuudessa. Erityispätevyys on yhteinen kymmenelle erikoisalalle. Idea ohjelman perustamisesta lähti anestesiologeilta, mutta jäi odottamaan Suomen Kivunyhdistyksen perustamista syksyllä 1996. Kivunhoidon erityispätevyystoimikunnassa ovat edustettuina kaikki mukana olevat erikoisalat. Ohjelma perustettiin keväällä 1998 ja erityispätevyyksiä on myönnetty huhtikuun loppuun mennessä jo 29.

Erityispätevyys on hyväksytty myös hammaslääkäreille ja erityispätevyystoimikunnassa on mukana Suomen Hammaslääkäriliiton edustaja. Hammaslääkäreiden erityispätevyyshakemukset käsitellään erityispätevyystoimikunnassa, mutta erityispätevyyden myöntää Suomen Hammaslääkäriliitto. Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys on hyväksytty myös hammaslääkäreille.

ERITYISPÄTEVYYS-JÄRJESTELMÄN KUSTANNUKSET

Liiton hallituksen määräämä todistusmaksu jäseniltään on 350 mk. Tämän lisäksi jotkut erityispätevyyksien vastuuyhdistykset ja -tahot perivät omia käsittelymaksujaan. Kustannusten osalta erityispätevyydet ovat hyvinkin erilaisessa asemassa riippuen mukana olevien erikoisalojen määrästä, toimikuntien kokoonpanosta ja toimintatavoista. Joillakin aloilla käytännön raamit toiminnalle ovat olleet jo valmiina ohjelmaa perustettaessa, kun taas esimerkiksi monialaisten erityispätevyyksien käynnistäminen ja käytännön asioiden pyörittäminen vaativat enemmän järjestelemistä.

LOPUKSI

Erityispätevyysjärjestelmä perustuu liiton jäsenistön innokkuuteen ammatillisessa kehittymisessä. Monella alalla on kansainvälisiä yhteyksiä, joita ohjelman perustaminen edistää. Erityispätevyysjärjestelmä voi aiheuttaa sekaannuksia yliopistojen erikoislääkärikoulutuksen kanssa. Vähitellen termit tulevat tutuiksi ja niiden yhteydet ymmärretään oikein. Liiton erityispätevyys on epävirallinen, mutta esimerkiksi virkaan valinnassa ja palkan määrittelyssä huomioitava ansio. Lääkärilehdessä julkaistaan jäsenistölle myönnetyt erityispätevyydet ja esitellään uudet erityispätevyysohjelmat. Liiton internet-sivuilla ovat nähtävillä erityispätevyysohjeet sekä joidenkin ohjelmien osalta myös sisältökuvaukset. Tällä hetkellä monien ohjelmien osalta tehdään tarkistuksia, sillä ohjeiden mukaan ohjelmat on tarkistettava kolmen vuoden välein.