Sosiaali- ja terveysministeriön uuden strategian kolme perussanomaa ovat: "Hyvinvoinnille vahva perusta. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta."

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén sai valtuuskunnan kevätkokouksessa Max Oker-Blom -tunnustuspalkinnon raikuvin suosionosoituksin. Valinnan tehneen tunnustuspalkintotyöryhmän mukaan Lindénin ansiot lääkärijohtajana ovat kiistattomat.

Aki Lindén lahjoittaa 10 000 euron palkintosummansa kahteen hyväntekeväisyyskohteeseen, joista toinen on UNICEFin hanke, jossa koulutetaan tyttöjä Nepalissa ja toinen Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, jonka avulla tuetaan tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaista työtä Somaliassa. Lindénin koko haastattelu ilmestyi Lääkärilehden numerossa 19/2011.

STM:n uusi strategia esittelyssä

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö

Kari Välimäki

listasi sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita: Kuinka turvataan tarvittavat palvelut, riittävä henkilöstö ja asiakaskeskeiset palvelut? Kuinka hallitaan lisääntyviä kustannuspaineita? Kuinka hyödynnetään uutta informaatioteknologiaa ja markkinamekanismeja? Kuinka varmistetaan hyvä johtajuus?

Nykyjärjestelmän heikkouksina Välimäki pitää eriarvoistavaa palvelurakennetta ja ihmisten eriarvoisuutta, peruspalvelujen tilaa, järjestelmän pirstaleisuutta ja kokonaisvastuun puutetta asiakasprosesseissa. Myös kustannusten hallintaa on kehitettävä ja tietotekniikkaa hyödynnettävä paremmin.

- Onneksi Suomessa on vahva eettinen ja ammatillinen osaaminen. Erikoissairaanhoito toimii erinomaisesti kansainvälisestikin vertailtuna, Välimäki totesi.

Ministeriön uuden strategian vision mukaan "Suomi on vuonna 2020 sosiaalisesti kestävä ja elinvoimainen yhteiskunta". Strategiassa on kolme perussanomaa: "Hyvinvoinnille vahva perusta. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta."

- Perustan vahvalle hyvinvoinnille saa esimerkiksi tukemalla pidempiä työuria. Kaikkien mahdollisuus hyvinvointiin saavutetaan selkeällä näkemyksellä kunta- ja palvelujärjestelmän uudistamisesta ja niitä tukevista rahoitusratkaisuista. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet on laitettava kuntoon, kavennettava terveys- ja hyvinvointieroja parantamalla köyhien ja syrjäytyneiden asemaa, Välimäki summasi.

Terveyttä ja turvallisuutta tukevaan elinympäristöön päästään linjaamalla kansallinen terveydensuojelu, vahvistamalla kansainvälistä yhteistyötä, selkeyttämällä vakuutustoiminnan linjauksia sekä alkoholin, tupakan ja makeisten verotusratkaisuilla.

Strategian tavoitelinjauksia ovat yhdenvertaisuus, asiakaskeskeisyys, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vetovoimaisuus alana.

Rakennelinjauksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on päätettävä demokraattisesti osana muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa. Järjestämis- ja rahoitusvastuu on oltava samassa organisaatiossa. Palvelut on järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla ja alueilla ja niiden tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet. Tuotannossa hyödynnetään kumppanuutta ja markkinoita. Myös palvelujen jatkuva kehittäminen on osa järjestämisvastuuta. Kansallisella ohjauksella on varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelujen laatu.

Välimäki esitteli myös strategian rahoituslinjaukset: Rahoituksen on perustuttava pääosin verorahoitteiseen yhteisvastuuseen. Asiakkaalle aiheutuvat kustannukset eivät saa estää tarpeen mukaista palvelujen käyttöä tai toimeentuloa. Rahoituksen on oltava läpinäkyvää väestölle, tuottajalle, järjestäjälle ja valtakunnalliselle ohjaukselle. Lisäksi rahoituksen on kannustettava vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen eikä se saa mahdollistaa osaoptimointia.

- Hallintoa pitää kehittää niin, ettei se ole enää este vaan tarpeellinen väline tavoitteiden saavuttamiseksi, Välimäki painotti.

Alueellistaminen hyvässä vauhdissa

Hallituksen varapuheenjohtaja

Olli Lappalainen

esitteli katsauksessaan liiton uuteen strategiaan liittyvää alueellistamista ja sen etenemistä.

Alueellisiin valiokuntiin oli yhteensä 270 hakijaa, joista valituksi tuli 215. Jokaisella viidellä yliopistosairaalapaikkakunnalla kokoontuu kolme valiokuntaa - edunvalvonta, professio ja terveyspoliittinen - joissa kussakin on 15 jäsentä.

- Turussa hakijoita oli vähemmän, joten siellä jokaisessa valiokunnissa on vain 10 jäsentä. Helsingissä valintaseula oli tiukin, Lappalainen totesi.

Kaikki valiokunnat ovat kokoontuneet tähän mennessä vähintään kerran.

- Kokouksissa on ollut mukana liiton toimiston edustus. Myös hallituksen jäsenet ovat pyrkineet osallistumaan kokouksiin.

Lappalaisen mukaan ensi syksyn suunnitelmissa on järjestää kullakin paikkakunnalla yhteinen tilaisuus valiokuntien kesken, jotta jäsenet tutustuisivat kunnolla toisiinsa ja keskustelisivat ajankohtaisista asioista.

Valtuuskunnan jäsen

Anne-Mari Kantanen

, joka toimii myös Kuopion edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajana, iloitsi siitä, että alueellistamisen ansiosta on saatu aktivoitua jäseniä, jotka eivät ole olleet aikaisemmin liiton toiminnassa mukana.

- Olen iloinen, että valiokunnassa on jäseniä, joita en ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Kokouksissa on ollut positiivinen ilmapiiri.

Helsingin professiovaliokunnassa istuva

Terttuliisa Ahokas

toi esille huolensa valiokuntien kokouksista.

- Valiokunnassa käydään vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua, mutta miten onnistumme tuomaan kaikki hienot ideat Lääkäriliiton hallituksen tietoon? Lappalainen muistutti, että valiokuntien sihteereinä toimivien piiriylilääkärien ja valiokuntien puheenjohtajien tehtävänä on tuoda tietoa hallitukselle.