SuPerin Palomäki ja vihreiden Soininvaara: Sairaanhoitajien pikakoulutus lääkäreiksi ei ole järkevää
STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mielestä lääkärien ja hoitajien työtaakan keventäminen ei edellytä keinotekoisia ammattiryhmien pikakurssituksia uusiin tehtäviin. Hänen mukaansa terveydenhuollon työpaikoilla on jo nyt olemassa kaikki tarvittavat mahdollisuudet keventää työtaakkaa jakamalla tehtäviä nykyistä tarkoituksenmukaisemmin eri ammattiryhmien välillä.
- Terveydenhuollon työnjaon järkeistämiseen ei tarvita muuntokoulutuksia. Esimerkiksi sairaanhoitajien pikakurssittaminen muuntokoulutuksella lääkäreiksi olisi melko turha toimenpide ja hukkainvestointi, toteaa Palomäki.
Hänen mielestään terveydenhuollossa on sen sijaan yleisesti murrettava keinotekoiset raja-aidat eri ammattiryhmien ja heidän osaamisesta täysimääräisen hyödyntämisen väliltä.
- Tehtäviä on siirrettävä lääkäreiltä sairaanhoitajille ja sairaanhoitajilta lähi- ja perushoitajille. Tämä on täysin mahdollista jo nykyjärjestelmän puitteissa ja näin neuvokkaimmissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on jo tehtykin.
Palomäen mukaan sairaanhoitajilta voidaan hyvin siirtää vaativiakin tehtäviä lähihoitajille, koska nykyinen lähihoitajakoulutus on laaja ja antaa monipuoliset valmiudet.
- SuPerin jäsenet vastasivat äskettäin tekemässämme kyselyssä, että sairaanhoitajilta lähi- ja perushoitajille voitaisiin siirtää mm. hoitotutkimusten tilaamisia, lääkkeiden jakoa ja injektioiden antamista sekä erilaisia mittaamis- ja näytteidenottotehtäviä.
Hänen mukaansa terveydenhuollon työnantajilla on nykyisin erinomaiset mahdollisuudet kouluttaa itselleen juuri niin vaativiin tehtäviin valmiita lähihoitajia kuin haluavat, koska suuri osa näiden koulutuksesta tapahtuu työssä oppimisen kautta.
SOININVAARA EI LÄMPENE
Myös Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara on ottanut kantaa sairaanhoitajien muuntokoulutukseen lääkäreiksi. Hän ei näe sitä järkevänä.
- Opetusministeri Raskin ehdottamaa sairaanhoitajien pikakoulutusta lääkäreiksi tulisi vielä harkita. Kansalliseen terveyshankkeeseen tällaista esitystä ei sisälly.
Hänen mielestään pikakoulutukseen sisältyy lukuisia ongelmia.
- Jos sairaanhoitajan pitäisi valmistua lääkäriksi neljässä vuodessa opiskellen kuitenkin samoilla kursseilla muiden lääketieteen opiskelijoiden kanssa, mitkä ovat ne lääkärinopinnot, jotka hän voi jättää suorittamatta? Voidaanko tällaista vajaasti koulutettua edes laillistaa lääkäriksi, kysyy Soininvaara.
Hän toteaa, että erikoiskoulutus vaatisi kokonaan omat luentonsa.
- Jos taas näille sairaanhoitajille räätälöidään kokonaan omat kurssit, joissa otetaan huomioon se, mitä hoitaja jo osaa, mistä tulevat tähän resurssit. Kun meitä uhkaa jatkossa sekä lääkäri- että sairaanhoitajapula, miten sairaanhoitajien pikakouluttaminen lääkäreiksi helpottaa terveydenhuollon henkilöstöpulaa, ihmettelee Soininvaara.
Hänen mukaansa hoitajaresursseja voidaan kyllä käyttää lääkäripulan helpottamiseen.
- Silloin kannattaisi edetä niitä linjoja pitkin, joita kansallisessa terveyshankkeessa on hahmoteltu. Kokeneille sairaanhoitajille voidaan antaa vaikkapa vuoden verran lääketieteellistä lisäkoulutusta jollakin lääketieteen erikoisalalla - esimerkiksi diabeteksen tai astman hoidossa, minkä jälkeen nämä erikoiskoulutetut sairaanhoitajat voisivat ottaa vastuulleen joitakin lääkäreille nyt kuuluvia töitä. Vastuu itse diagnoosista kuuluisi edelleen lääkärille. Tämä vapauttaisi lääkäreiden työpanosta aivan yhtä tehokkaasti hoitajien kouluttaminen lääkäreiksi, toteaa Soininvaara.
