Suunnitelmissa rekrytoida myös suomalaisia lääkäreitä Ruotsi aloittaa kampanjan ulkomaalaisten lääkärien palkkaamiseksi
Ruotsi aloittaa tänä vuonna erityisen kampanjan ulkomaalaisten lääkärien rekrytoimiseksi maahan. Tarkoituksena on palkata pelkästään tänä vuonna 200-250 lääkäriä muista maista. Määrä on kaksi kertaa niin paljon kuin viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä, jolloin maahan rekrytoitiin noin 120 lääkäriä. Suunnitelmissa on rekrytoida ja houkutella myös suomalaisia lääkäreitä.
Kyseessä on eri maakuntien (landstinget) suunnitelmat. Suomalaisista lääkäreistä on ilmoittanut olevan kiinnostunut erityisesti Östergötlandin maakunta.
Tähän asti suurin osa ulkomaisista lääkäreistä on tullut Ruotsiin ilman, että heitä olisi houkuteltu erityisillä kampanjoilla. Suurin pula Ruotsissa on yleislääkäreistä, varsinkin maakunnissa. Pulan suuruudesta kertoo jotain se, että jotkut landstingetit ovat sanoneet ottavansa niin paljon lääkäreitä kuin vain saavat.
Jo tällä hetkellä Ruotsissa työskentelee reilut 350 suomalaista lääkäriä. Lisäksi maassa opiskelee lääketiedettä noin 100 suomalaista. Nämä yhdessä vastaavat suunnilleen yhden vuoden koulutustuotosta Suomessa. Ruotsin ansiotaso on lääkäreillä virasta riippuen 16,8-34,0 prosenttia suurempi kuin Suomessa.
- Jos Suomen työolosuhteet ja palkkaus vastaisivat Ruotsin tasoa, ei tällaisesta rekrytointikampanjasta tarvitsisi Suomessa olla huolissaan. Nyt tilanne on toinen. Lisäksi Ruotsissa opiskelevien suomalaisten tuleva työskentelymaa riippuu paljolti siitä, millaisiksi he kokevat työolot Ruotsin ja Suomen välillä, toteaa Suomen Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila.
Ruotsalaisten suunnitelmissa on palkata suomalaisten lisäksi varsinkin saksalaisia ja puolalaisia, mutta myös espanjalaisia, liettualaisia ja tsekkiläisiä lääkäreitä. Suomalaisten etuna on ruotsin kielen taito ja maiden samantyyppiset terveydenhuoltojärjestelmät. Myös lääkärikoulutuksen samanlaisuus on yksi tekijä, joka suosii suomalaisia lääkäreitä.
Vuosina 1996-2000 Ruotsiin rekrytoitiin satakunta lääkäriä, suurin osa heistä tuli Saksasta ja Puolasta. Tuolloinkin apuna käytettiin erityisiä rekrytointikampanjoita.
Tilastojen mukaan Ruotsin lääkäreiden ikärakenne on sellainen, että vuosina 2007-2009 lääkäreitä siirtyy enemmän eläkkeelle kuin valmistuu. Erityisesti tämä koskee sairaaloiden erikoislääkäreitä.
RUOTSISSA SUUNNITELMIA PANOSTAA TERVEYDENHUOLTOON
Ruotsin Lääkäriliiton (Sveriges läkarförbund) valtuuskunta on esittänyt tavoitteen, jonka mukaan Ruotsissa terveydenhuollon BKT-osuus pitäisi nostaa vähintään 9 prosenttiin. Liiton valtuuskunta antoi heidän toimistolleen selvitettäväksi, miten tämä lisäys kohdennettaisiin.
Peruslähtökohtana Ruotsissa on 20 prosentin palkankorotus koko terveydenhuollon henkilökunnalle. Suuri osa BKT-osuuden lisäyksestä menisi juuri palkkoihin.
Suomessa terveydenhuollon BKT-osuus on tänä vuonna arvioitu 6,7 prosentiksi, joka on toiseksi alhaisin EU-maista. Vain Irlanti käyttää vähemmän terveydenhuoltoon, 6,4 prosenttia. Keskimäärin EU-maissa käytetään terveydenhuoltoon yli 8 prosenttia BKT:sta.
