Tulevalla hallituksella on käytössään uusi sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausväline.

Vuotuisesta valtakunnallisesta suunnitelmasta on luovuttu. Jatkossa hallitus sorvaa nelivuotiskausiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintasuunnitelman. Tällä pyritään samaan pitkäjänteisyyttä asioiden suunnitteluun.

Hallitus vahvistaa ensimmäisen ohjelman ensi kesänä.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti eduskunnan auditoriossa kuulemistilaisuuden, johon osallistui mm. puolueiden, ammattijärjestöjen, ministeriöiden, lääninhallitusten, Suomen Kuntaliiton sekä kuntien edustajia.

- Vuosittainen suunnittelu on helposti hämärtänyt asioita. Tempoileva rahoitus on ollut sekä kuntien että valtion ongelma. Kun siirrymme nelivuotisjaksoihin, toivomme onnistuvamme välttämään vuosittaisen säheltämisen, totesi tilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula suhtautui uuteen ohjauskeinoon epäilevästi.

- Uudessa ohjelmassa tavoitteiden ja toimenpiteiden konkreettinen esittäminen sekä niiden toteutumisen seuranta viittaavat keskushallinnon ohjauksen tiukentamiseen. Kunnat eivät tarvitse palvelujensa kehittämiseen uutta keskiarvo-ohjausta. Paluuta 70-80-lukujen kaavamaisiin toimintatapoihin ei ole, hän totesi.

EI SITOVIA NORMEJA

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet esittivät puolueidensa näkemyksiä tulevaan tavoite- ja toimintaohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, Sdp:n Virpa Puisto kertoi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa on sosiaalidemokraattien perusrunkona edelleen julkispalvelut.

- Näitä täydentävät ansiokkaasti yleishyödylliset järjestöt ja yhteisöt ja vasta kolmantena voittoa tuottavat yksityiset palvelulaitokset.

Sosiaali- ja terveysministeriön nelivuotissuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen, joten se ei sido kuntia.

- Sanktiot ovat vain teoreettisia nelivuotissuunnitelman ohjeiden noudattamatta jättämisestä. Valvonta on siirretty lääninhallituksille, joiden henkilöstöresurssit ovat riittämättömät tehtävän suorittamiseen, hän sanoi.

LAATUMITTARIT PERUSPALVELUILLE

Kokoomuksen kansanedustaja Maija Perhon mielestä olisi tärkeää luoda mitattavissa olevat kriteerit ja laatumittarit terveydenhuollon peruspalveluille. Niiden avulla pyrittäisiin sitten arvioimaan, miten palvelujen saanti käytännössä toteutuu eri puolilla maata.

Hän otti kantaa myös priorisointikysymykseen.

- Erityisesti näköön, kuuloon ja liikkumiseen vaikuttavien toimenpiteiden tulee olla tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Nämä toimet voivat koskea niin hoitoa, kuntoutusta kuin apuvälineiden saatavuuttakin.

Perho piti tärkeänä, että yksityisten terveyspalveluiden toimintamahdollisuudet säilytetään sairasvakuutusjärjestelmää kehittämällä.

- On myös välttämätöntä, että julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä syvennetään ja tehostetaan.

Hän on havainnut huolestuttavia merkkejä neuvolatoiminnassa.

- Neuvolajärjestelmämme toimintamahdollisuuksia ei saa heikentää. Neuvoloissa on jatkossa tarjottava myös perheiden ja lasten tarvitsemat psykososiaaliset peruspalvelut.

LISÄÄ SEULONTOJA JA JOUKKOTARKASTUKSIA

Keskustan kansanedustaja Liisa Hyssälä esitti, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuntien ohella keskeinen rahoitusvastuu myös valtiolla.

- Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voidaan myös lisätä hyödyntämällä uutta teknologiaa ja telelääketieteen suomia mahdollisuuksia eliminoimaan etäisyyksistä aiheutuvia haittoja.

Hänen mielestään ehkäisevää työtä on lisättävä esimerkiksi joukkotarkastusten ja seulontojen osalta.

- Erinomaisia esimerkkejä tästä ovat nykyinen neuvottelujärjestelmämme, aiemmat pakolliset röntgentarkastukset, mammografia ja muut syöpäseulonnat.

Hyssälän mukaan on uudessa toimintaohjelmassa kiinnitettävä erityistä huomiota psykiatrian avohuollon kehittämiseen.

- Psykiatriaan on luotava porrasteinen hoitojärjestelmä niin, että asiakkaan siirtyessä laitoshoidosta avohoitoon ei synny väliinputoajaongelmia.

VÄESTÖVASTUU KOKO MAAHAN

Rkp:n kansanedustaja Margareta Pietikäinen esitti, että väestövastuun periaatteeseen perustuva perushoito luo turvallisuutta.

- Järjestelmä tulee ottaa käyttöön koko maassa ja myös yksityislääkäreitä tulee voida sisällyttää järjestelmään. Väestövastuun mukaista lääkäriä tulee voida vaihtaa esimerkiksi silloin, kun asianomainen lääkäri ei kykene palvelemaan potilaan äidinkielellä.

Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara arveli, että terveydenhuollossa saattaa tulla aiheelliseksi korottaa asiakasmaksuja.

- Korottaisin ennemmin toimenpidemaksuja kuin hotellimaksuja. En pitäisi kohtuuttomana, että kaihileikkaus maksaisi yhtä paljon kuin silmälasit, hän tuumi.