Lehti 15: Liitto toi­mii 15/2013 vsk 68 s. 1123

Tavoitteita ja reflektointia ammatillisessa kehittymisessä

Marjo Parkkila-Harju

Lääkärin työssä harvoin on kahta samanlaista päivää tai päivää, jolloin ei oppisi jotain uutta. Oi sitä tunnetta opiskeluaikoina, kun oli varma, että tämän osaan nyt varmasti ja ikuisesti. Lääkärin käytännön työssä tämä tunne menee nopeasti ohi.

Peruskoulutuksessa lääkäri saa tarvittavat tiedot ja taidot ammattitaidon pohjaksi. Lisensiaatiksi valmistuminen on merkittävä etappi. Työelämässä alkaa varsinainen lääkärin taitojen kehittäminen, ammattitaito syvenee vasta kokemuksen myötä. Erikoistumisvaihe on ammatillista jatkokoulutusta ja sen jälkeistä koulutusta on kutsuttu perinteisesti ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi (CME, continuing medical education), mutta paremmin sitä kuvaa käsite lääkärin jatkuva ammatillinen kehittyminen (CPD, continuous professional development).

Jo perusopetuksen aikana alkaa kasvaminen lääkärin ammattiin ja sitoutuminen yhteisesti hyväksyttyyn lääkärin etiikkaan. Lääkärin pitää jatkossa huolehtia aktiivisesti omasta riittävästä osaamisestaan koko uransa ajan.

Lääkärille ei riitä pelkkä tiedon tai taidon oppiminen, sillä tietoa on sovellettava käytäntöön ja tarvitessa toimintatapoja muutettava. Muutoksen seuranta ja sen mittaaminen on haasteellista: miten mitata opittua ja sen vaikutusta toimintaan tai sen lopullista vaikuttavuutta. Tentit, kuulustelut ja luennoilla istumisesta ansaitut koulutuspisteet eivät tähän vastaa. Oppiakseen uutta tarvitaan aina palautetta sekä oman osaamisen, oppimistarpeiden ja toiminnan reflektointia.

Aikuisen oppimisessa motivaatiotekijänä on tarve hyödyntää tietoa välittömästi käytäntöön, tavoitteena esimerkiksi työn sujuvuuden, tehokkuuden tai laadun parantaminen, mikä terveydenhuollossa koituu potilaiden parhaaksi. Tavoitteiden asettaminen tehostaa oppimista ja auttaa myös oppimisen arvioinnissa.

Oppimisen kirjaaminen tekee kehittymisestä suunnitelmallisempaa. Lääkärien olisi hyvä pitää kirjaa omasta oppimisestaan ja tekemisestään. Tavallisin tapa lienee tällä hetkellä portfolio, josta oppijan lisäksi esimerkiksi ohjaaja voi seurata oppimisen, osaamisen ja taitojen kehittymistä. Portfoliota voi käyttää pätevyyden osoittamiseen.

Lue myös

Pro Medico eli Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry on Lääkäriliiton, Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin vuonna 2007 perustama yhdistys. Pro Medico on kehittänyt Taitoni.fi -verkkosovelluksen, johon lääkäri itse kirjaa oppimistaan ja osaamistaan. Taitoni.fi tukee tavoitteellista oppimista ja huomioi monet oppimisen muodot perinteisten lisäksi. Taitoni.fi:n taustalla on CanMEDS, kanadalainen lääkärin osaamisen kuvaamisen malli. CanMEDS:ssä asiantuntijuus on jaoteltu osiin, kuten lääketieteellinen osaaminen, oppiminen, vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, ammatillisuus eli professionalismi, toiminnanohjauksen taidot ja terveyden edistäminen.

Lääkärien työssä oleellisten tietojen ja taitojen määrä on valtava. Täydennyskoulutuksen tulisi lähteä erityisesti lääkärien tarpeista, mutta ottaa huomioon myös työn määrittämät tarpeet.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030