Lääkäriliiton hallitus päätti 13.12.2012 perustaa ­terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden. Uusi erityispätevyys tarjoaa lääkäreille ammatillista kehittymistä ja jäsennellyn tavan kehittää osaamista terveydenhuollon tietotekniikassa ja tiedonhallinnassa sekä edesauttaa lääkäriasiantuntijoiden verkostoitumista.

Tietotekniikasta on tullut 2000-luvulla lääkärin työn perustyökalu ja strateginen muutosvoima. Telelääketiede ja eTerveyden ratkaisut ovat kasvava osa terveydenhuollon organisaatioita ja prosesseja. Ne ulottuvat nykyisellään ammattilaisten välisistä konsultaatiopalveluista asiakkaille suunnattuihin palveluihin ja omahoitoratkaisuihin.

Erityispätevyys terveydenhuollon tietotekniikkaan tarvitaan täydentämään koulutustarvetta, jota nykyiseen erikoislääkärikoulutukseen ei sisälly. Tällä hetkellä Suomen julkisessa terveydenhuollossa käytetään kaikissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä sähköisiä sairauskertomusohjelmistoja. Myös yksityisellä sektorilla sähköisten järjestelmien käyttö on kattavaa, varsinkin lääkäriasemilla ja ketjuuntuneilla toimijoilla. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on järjestelmien levinneisyydessä kärkimaiden joukossa.

Kotona tapahtuva mittaustulosten kirjaaminen on lisääntymässä ja uudessa kansallisessa arkistoratkaisussa potilaat voivat tarkastella itse tiettyjä osia potilasdokumenteistaan suojattujen verkkoyhteyksien kautta. Asiakkaan ja potilaan voimaannuttamisessa etäterveydenhuollon ratkaisuilla katsotaan olevan merkittävä osa.

Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys nimenä kuvaa parhaiten tehtäväkentän laaja-alaisuutta. Se ei rajoitu pelkästään tietojärjestelmiin, vaan ottaa huomioon myös toiminnalliset ja kirjauksiin liittyvät asiat. eTerveys liittää erityispätevyyden kansallisiin ja EU:n tavoiteohjelmiin ja kattaa toiminnan kirjon kansalaisten suuntaan.

Korkeimmin koulutettuina terveydenhuoltoalan ammattilaisina lääkärien panos terveydenhuollon tietotekniikan ja telelääketieteen ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa on ollut ja tulee jatkossa olemaan ratkaiseva. Tietojärjestelmien käytettävyystutkimukset ovat osoittaneet lääkärien suuremmalle osallistumiselle olevan tarvetta. Tähän asti vaikuttaminen on usein perustunut omaan kiinnostukseen ja harrastuneisuuteen, varsin harvoilla lääkäritoimijoilla on lääketieteen koulutuksen lisäksi muuta koulutusta tekniikan alalta.

Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys edistää lääkärien kiinnostusta ja sitoutumista terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen. Tavoitteena on luoda asiantuntijalääkärien verkosto, joka toimii alan yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyökumppanina. Erityispätevyyden omaavien asiantuntijoiden verkosto edistää lääkärien ammatillisen ja lääketieteen osaamisen tehokasta hyväksikäyttöä alan kehityksessä. Kansainväliset yhteydet ja erityisesti EU-kehityksen seuranta ovat tärkeitä.

Pätevöitymisen tavoitteet

Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että pätevöityjä ohjelman suoritettuaan:

- On perehtynyt telelääketieteeseen, terveydenhuollon teknologiaan, tietojärjestelmiin ja eHealth-ratkaisuihin ja alan kehitykseen.

- On perehtynyt lääkärikunnan tavoitteisiin ja tarpeisiin ja edistää näiden huomioonottamista kun teknologisia ratkaisuja kehitetään, hankitaan ja käytetään.

- Omaa valmiudet johtaa ja osallistua asiantuntijana eHealth-ratkaisujen suunnitteluun, toteutukseen, hankintaan, käyttöönottoon, koulutukseen ja kehittämiseen.

- On perehtynyt terveydenhuollon teknologian, telelääketieteen ja eHealth-ratkaisujen kokonaisuuksiin kansallisesti ja kansainvälisesti, sekä niiden osuuteen terveydenhuollon toimintaympäristössä.

- Hahmottaa tietotekniikan roolin terveyshyödyn tuottamisessa ja työn apuvälineiden kuten esim. päätöksenteon tuen merkityksessä.

- Omaa valmiudet edistää eTerveysratkaisuja ja ottaa osaa kansalliseen keskusteluun.

- Omaa valmiudet osallistua terveydenhuollon tietotekniikan ratkaisujen arviointiin ja aiheeseen liittyvään muuhun tieteelliseen tutkimukseen.

Käytännön palvelu ja kurssimuotoinen koulutus

Kliininen työkokemus on välttämätöntä ja sitä edellytetään 5 vuotta. Pääsääntöisesti edellytetään erikoislääkärin pätevyyttä. Erityispätevyys voidaan poikkeuksellisesti myöntää myös hakijalle, jolla ei ole erikoislääkärin tutkintoa, mutta joka muuten täyttää erityispätevyyden edellytykset.

Käytännön palveluiksi hyväksytään toimiminen:

- terveydenhuollon tietoteknologian, telelääketieteen tai eHealth- ratkaisujen projekteissa, suunnittelutehtävissä, työryhmissä, kouluttajana, asiantuntijatehtävissä ja kehittämistehtävissä,

- valtionhallinnon tietojärjestelmätehtävissä joko palkkasuhteessa tai asiantuntijana työryhmissä tai vastaavissa (mukaan lukien STM, THL ja sen edeltäjä STAKES),

- alan tutkijana (terveydenhuollon tietoteknologian, telelääketieteen tai eHealth-ratkaisujen),

- lääkäriasiantuntijana alan tutkimuslaitoksissa, oppilaitoksissa tai yrityksissä,

- terveydenhuollon tietotekniikan alan yhdistyksissä tai seuroissa,

-lääkäriseurojen ja -yhdistysten, Duodecimin ja Lääkäriliiton tietoteknologian työryhmissä,

- lääkäriyhdistysten palkatuissa tietojärjestelmätehtävissä.

Lisäksi palveluun hyväksytään:

- alaa keskeisesti koskevan väitöskirjan tekeminen hyväksiluetaan 6 kk:n osalta

- terveydenhuollon tietoteknologian julkaisujen tekeminen.

Käytännön palvelu voi muodostua edellä mainittujen tehtävien yhdistelmistä, pätkistä tai osa-aikaisista tehtävistä.

Palveluja laskettaessa suurta osaa niistä ei voida varmentaa virkasuhteilla tehtävien projektiluonteisuuden sekä uuden erityispätevyyden poikkitieteellisyyden ja alkuvaiheessa vakiintumattoman toimenkuvan vuoksi. Palvelut arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta kokonaismäärä on yhteensä kaksi vuotta muunnettuna täysiaikaiseksi palveluksi. Lisäksi edellytetään vähintään viiden vuoden (erikoislääkäritutkinnon vähimmäispituus) työkokemusta lääkärin työssä. Palveluksi hyväksytään siis osa-aikainen palvelu ja palvelujen määrä ilmoitetaan henkilötyöpäivinä.

Erityispätevyyteen vaaditaan alan teoreettista kurssimuotoista koulutusta yhteensä 60 tunnin verran, lisäksi edellytetään hallinnon/johtamisen koulutusta 20 tuntia ja valinnaista koulutusta 20 tuntia. Teoreettinen koulutus voi koostua useista koulutusjaksoista. Koulutuksen sisällön tulee käsitellä seuraavia aiheita: terveydenhuollon tietojärjestelmät, tietohallinto, tietotekniikka, tietojenkäsittelytiede, tietosuoja, tietoturva, telelääketiede, eHealth-ratkaisut, teknologian käyttöönotto ja sovellukset terveydenhuollossa, teknologiaprojektit, kansainväliset, kansalliset ja alueelliset teknologiaratkaisut.

Suositeltava kirjallisuus

- Lääketieteen tietojenkäsittelyä käsittelevät artikkelit johtavissa kansainvälisissä lääketieteen julkaisuissa (mm. Lancet, BMJ, JAMA), kolme viimeistä vuosikertaa.

- Suomen Lääkärilehti ja Aikakauskirja Duodecim, kolme viimeisintä vuosikertaa terveydenhuollon tietotekniikka koskevin osin.

- Journal of Telemedicine and Telecare, kolme viimeistä vuosikertaa.

- Telemedicine and eHealth, kolme viimeistä vuosikertaa.

- Finnish Journal of eHealth and eWelfare, kolme viimeistä vuosikertaa.

- Alaa koskeva kansallinen ja EU-tason lainsäädäntö soveltuvin osin (potilaan oikeudet, tietosuoja, hankintalainsäädäntö, ohjelmistojen laadunvarmistus).

- Telemedicine information exchange (TIE) ja valikoima alan järjestöjen (kuten ISfTeH, IMIA) vastaavia webbialustoja, otos ohjaajien suositusten mukaan.

- Valikoima alan raportteja kansallisella tasolla ohjaajien suositusten mukaan.

- Valikoima alan raportteja EU-tasolla ohjaajien suositusten mukaan.

Erityispätevyyden hakeminen ja arviointi

Erityispätevyyden hakija osoittaa osaamisensa portfoliolla, jonka muodon määrittää erityspätevyystoimikunta. Erityspätevyys arvioidaan portfolion perusteella. Erityispätevyyttä haetaan kirjoittamalla portfoliomallin mukainen kattava kuvaus omasta koulutuksesta, kokemuksesta, tutkimustyöstä, harrastuneisuudesta ja osaamisesta. Portfolio ja hakuohjeet tulevat myöhemmin liiton internet-sivuille.

Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kolmen vuoden siirtymäaikana 13.12.2012-13.12.2015 voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritettu käytännön palvelu ja koulutus.

Pätevyyden myöntäminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä.

Erityispätevyystoimikunta

Ohjelmasta vastaa Suomen Telelääketieteen ja e-Health-seuran asettama erityispätevyystoimikunta, johon kuuluvat Jarmo Reponen (puheenjohtaja), Eila Erkkilä, Mirja Tuomiranta, Mikko Nenonen, Jorma Komulainen, Jari Forsström, Anne Kallio ja Jaakko Niinimäki. Erityispätevyystoimikunnan kokoonpanossa on huomioitu asiantuntijuus ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet.

Lisätietoa

Ohjelmakuvaus kokonaisuudessaan, pätevyyden hakuohjeet myöhemmin:

www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/tietotekniikka.html

Suomen Telelääketieteen ja e-Health seura: www.telemedicine.fi/