- Terveydenhuollon kansainvälisissä vertailuissa kuulumme yhä 10-20 parhaan maan joukkoon kattavuudessa, laadussa, saatavuudessa ja vaikuttavuudessa, mutta ajaudumme vaikeaan kriisiin 2020-luvulla, jos muutoksia ei sitä ennen tehdä, arvioi dekaani, professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.

Juha Kinnusen mukaan terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusjärjestelmä pitää uudista, sillä väestö ikääntyy, kustannuskehitys on yhä vaikeammin hallittavissa ja henkilöstön saatavuuteen ja työhön sitoutumiseen liittyy tulevaisuudessa vakavia ongelmia. Kinnunen peräänkuuluttaa myös oikeudenmukaisempaa järjestelmää.

- Järjestelmä on toiminut ihan hyvin tähän asti, mutta olemme vääjäämättä ajautumassa kohti jäävuorta.

Rahoituksen yksikanavaisuus mahdollinen

Kinnusen mielestä osaoptimointi tuottaa rakenteellista tehottomuutta, asiakkaan hoitopolun katkoksia ja kokonaisedun katoamista. Rahoituspoliittinen vastuu on hajautettu liian pienille väestöpohjille.

- Hoidon ja hoivapalvelujen kustannuksia ja niihin liittyviä välittömiä tulonsiirtoja tulisi tarkastella samanaikaisesti ja samassa päätöstilanteessa, Kinnunen toteaa

Tällä hetkellä Suomessa on 336 terveydenhuollon rahoittajaa, mutta esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa rahoittajia on vain yksi. Kinnusen mielestä yksi terveydenhuollon rahoittaja on myös Suomessa mahdollinen.

Kinnunen uskoo, että perustelut rahoitusjärjestelmän yksikanavaistamisen vahvistamiselle ovat vahvat ja järjestämisvastuun uudelleen organisointi johtaa merkittäviin tuotantopolitiikan uudistuksiin.

Järjestelmää pitäisi Kinnusen mukaan kehittää myös niin, että informaatio- ja kommunikaatioteknologia otetaan täysimittaiseen käyttöön palvelujen ohjauksessa ja toimintaprosesseissa.

- Lisäksi terveyden edistämisen painopiste pitäisi kohdentaa primaareihin ongelmiin, joita ovat tupakka, alkoholi, ylipaino ja yksinäisyys.

Henkilöstöpula uhkaa

Kinnunen katsoo, että ikäihmisten palvelut pitää uudistaa aidosti kuntouttavalle työotteelle perustuvaksi ja on purettava toimintakykyä murtava toimintatapa.

- Suomi on Euroopan laitosvaltaisin maa. Sairaalamaiseen ympäristöön sijoittaminen romahduttaa vanhuksen lihaskunnon kahdessa viikossa eikä hän sen jälkeen ole enää helposti kotiutettavissa.

Kinnunen arvelee, että yksittäisistä ongelmista kaikkein haastavimpia ovat henkilöstön riittävyys ja sen sitoutuminen ammattiin, organisaatioon ja työyhteisöön. Se aiheuttaa vakavia palvelujärjestelmän häiriöitä, osaamisvajeita ja laaturiskejä sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikissa osin maata ja järjestelmän kaikissa toiminnoissa.

- Vuoteen 2020 mennessä noin 40 prosenttia nykyisistä kuntatyöntekijöistä on jäänyt eläkkeelle, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon tulisi rekrytoida yli 200 >000 uutta työntekijää siihen mennessä.

"Uudistus on välttämätön"

Ratkaisuna on palvelu- ja rahoitusjärjestelmän täysremontti.

- Emme kuitenkaan voi toteuttaa sitä niin, että Kela-rahat vain siirretään kuntien budjetin jatkoksi, kuten on ehdotettu. Samaan aikaan pitää miettiä, miten palvelujen tuottamista voi uudistaa ja kehittää. Uudistus on välttämätön, Kinnunen painottaa.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnäsen mukaan terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskeva lainsäädäntöhanke on vietävä loppuun nykyisen hallituskauden aikana ja terveydenhuollon rahoituksen tulee jatkossakin olla pääosin julkista ja veroperusteista.

- Palvelujen järjestämisvastuun tulee olla julkisella vallalla, palvelutuotantoa pitää monipuolistaa ja hajauttaa ja kansalaisen valinnanvapautta palveluntuottajista lisätä niin, että raha seuraa potilaan mukana.

Pärnänen uskoo, että vain hyvin ja tehokkaasti toimivalla järjestelmällä pystytään säästämään kokonaiskuluja.

- Lupaan, etten itke yksityisten sairaanhoitopalvelujen sairausvakuutuskorvausten perään sitten, kun meillä on sellainen järjestelmä, ettei niitä oikeasti tarvita. Jos 90 prosenttia tuotantokustannuksista kulkee potilaan valinnan mukaan julkiselle tai yksityiselle palveluntuottajalle, nykyistä 25 prosentin yksityisen palvelun korvausosuutta ei tietenkään tarvita.

Luottamusmiestyö on verkostoitumista ja vaikuttamista

Lääkäriliiton asiamies Mirkka Tilander esitteli huhtikuussa tehdyn Luottamusmieskauden arviointi -kyselyn, johon vastasi 205 lääkäri- ja hammaslääkäriluottamusmiestä kaikkiaan 518:sta. Kyselyn mukaan antoisinta luottamusmiehenä olemisessa on ihmisten tapaaminen ja verkostoituminen, uusien asioiden oppiminen ja ajan tasalla pysyminen sekä mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Myös hedelmällisiä keskusteluja alueellisilla luottamusmiespäivillä, työn vaihtelevuutta ja mielenkiintoisia tehtäviä sekä onnistumisen iloa ja kollegoiden kiitosta pidetään tärkeinä asioina.

Haastavinta luottamusmiestyössä puolestaan on tietojen saaminen, ajankäyttö, paikallisneuvottelut sekä ristiriidat ja kiusaamistilanteet. Myös työnantajan tarve jatkuviin uudistuksiin ja säästöihin, itsensä motivointi yksinäiseen työhön, jäsenten epärealistiset odotukset sekä kollegojen puolien pitäminen mainittiin kyselyssä luottamusmiestyön haasteina.

Juha Ahonen

Espoon kaupunki

Juha Ahosella on monen vuoden kokemus luottamusmiestoiminnassa: vuosina 2006-2009 hän oli luottamusmies ja vuodesta 2010 lähtien hän on toiminut varaluottamusmiehenä.

Heinäkuun lopussa hän luopuu tehtävästään, koska kokee sen hankalaksi apulaisylilääkärin virassaan.

- Olen ollut ikään kuin kahdella puolella samaan aikaan. Esimieheni on toivonut tätä, ja olen itsekin samaa mieltä asiasta.

Luottamusmiehenä oleminen on ollut Ahosen mukaan hyvin opettavaista.

- Luottamusmiehenä olen päässyt kokouksiin kuuntelemaan ja kertomaan oman mielipiteeni asioista. Myös luottamusmiesverkosto on tuntunut tärkeältä, ja siihen on ollut mukava kuulua.

Luottamusmiesuransa mielenkiintoisemmaksi asiaksi Ahonen nostaa Espoon paikallisen virkaehtosopimuksen suunnittelukokouksissa mukana olemisen.

- Kun lähdetään tekemään virkaehtosopimusta nollasta, on mielenkiintoista nähdä, miten se rakentuu.

Espoon VES:n suunnittelu alkoi jo vuonna 2007. Viime vuonna se pilotoitiin Kivenlahden ja Espoonlahden terveysasemilla. Tänä keväänä se on levinnyt kaikkiin muihin Espoon terveysasemiin.

- Vielä on liian vaikea arvioida, miten se oikeasti toimii, mutta olen kuitenkin toiveikas sen suhteen.

Vaikka ajankäyttö on ajoittain tuntunut Ahosesta haasteelliselta, hän kannustaa lääkäreitä luottamusmiestoimintaan mukaan.

- Ehdottomasti, jos vähääkään kiinnostaa. Asiat voivat aluksi tuntua epäselviltä, mutta Lääkäriliitto pitää luottamusmiehistä hyvää huolta. Koulutus on hyvää, ja olen aina saanut liiton toimistosta tosi hyvin tukea. Itse en ole onneksi joutunut hankaliin tilanteisiin esimiesten ja työntekijöiden väliin.

Jari Hartman

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Etelä-Karjalan keskussairaalassa nefrologina työskentelevä Jari Hartman aloitti luottamusmiehenä vuonna 2005 HUS:ssa, jossa hän ehti hoitaa pestiä yhden 3-vuotiskauden ja seuraavasta kaudesta reilu 2 vuotta ennen kuin hän lopetti työt siellä lokakuussa 2010. Luottamusmiehenä hän aloittaa jälleen elokuun alussa.

- Mietin tarkkaan, ryhdynkö luottamusmieheksi nyt Lappeenrannassa, koska oma käsitykseni oli, että jouduin lähtemään HUS:sta juuri luottamusmiestoimintani vuoksi. Tosin olin siellä aina määräaikaisissa sijaisuuksissa, joten luottamusmiehen nauttima suoja ei koskenut minua. Nyt olen vakituisessa virassa, joten voin toimia luottamusmiehenä turvallisin mielin.

Hartman myöntää, ettei pyrkinyt kovin aktiivisesti uudestaan luottamusmieheksi.

- Tekijöitä on kuitenkin vaikea löytää. Kun on jo vuosia ollut luottamusmiehenä, niin tietää mitä on odotettavissa. Olen käynyt säännöllisesti luottamusmieskoulutuksissa, joten tietoa on kertynyt jo paljon. Koin velvollisuudekseni jatkaa luottamusmiehenä, sillä jos kukaan ei ryhdy hommaan, työnantaja voi vapaasti päättää, miten asiat hoidetaan eikä henkilökunnan ääntä saada kuuluviin.

Hartmanille ei ole erikseen varattu työaikaa luottamusmiestyöhön, koska hän jatkossa toimii varaluottamusmiehenä.

- HUS:ssa minulla oli käytettävissä yksi työpäivä viikossa luottamusmiestyöhön, koska olin lääkäreiden varapääluottamusmies. Nyt jännittää, miten kaiken ehtii tekemään.

Hartman pitää luottamusmiestyötä erittäin antoisana.

- Luottamusmiestyö antaa paljon, kun pääsee sisälle systeemiin ja oppii oleellisia asioita. Ensimmäisessä luottamusmieskokouksessa en ymmärtänyt pääluottamusmiehen puheesta puoliakaan, mutta pikku hiljaa aloin oppia.

Hartman kehottaa luottamusmiehiä käymään koulutuksissa ja tutustumaan toisiin luottamusmiehiin.

- Tuki, jota vaikeissa tilanteissa tarvitsee, tulee usein juuri muilta luottamusmiehiltä.

Hartmanin mukaan yksi parhaimmista asioista luottamusmiestyössä esimerkiksi HUS:n tapaisissa isoissa organisaatioissa on se, että tutustuu eri erikoisalojen lääkäreihin eri puolella laajaa sairaanhoitopiiriä.

- Luottamusmiehenä pääsee myös vaikuttamaan asioihin, vaikka se vaatii perehtymistä melkoiseen määrään materiaalia. Mielekästä hommaa, johon pitäisi olla erikseen varattuna aikaa, jotta sekä kliinisen että luottamusmiehen työn pystyisi tekemään kunnolla. Luottamusmiehen kannattaa olla rohkea, käydä koulutuksissa, tutustua ihmisiin ja kysellä avoimesti.

Etelä-Karjalaa Hartman pitää positiivisessa mielessä eri maailmana kuin HUS:ia.

- Neuvottelukulttuurissa ja työnantajan asenteessa työntekijöihin on huomattava ero. Esimiehet eivät ole toistaiseksi tuntuneet vastustajilta.

Suvi Vainiomäki

Turun kaupungin terveystoimi

Suvi Vainiomäki, joka toimii Turussa terveyskeskuslääkärinä ja on parhaillaan erikoistumassa yleislääketieteeseen, aloitti luottamusmiehenä kesäkuun alussa.

- Ryhdyin luottamusmieheksi, koska koen, että yhteisten asioiden hoitaminen on tärkeä asia. Tiedän, että hommaa vähän vierastetaan, koska siinä joutuu käsittelemään aika isoja asioita ja olemaan työpaikkansa työntekijöiden edustaja. Se on haaste, jonka otan kuitenkin mielelläni vastaan.

Vainiomäen mukaan Turussa on tulossa paljon muutoksia terveyskeskuslääkärien työhön, muun muassa listamallin käyttöönotto on edessä.

- Odotan mielenkiinnolla, millainen neuvottelukumppani työnantajani on.