Lehti 1-2: Liitto toimii 1-2/2011 vsk 66 s. 72 - 75

Terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee päteviä lääkärijohtajia

- Johtamiskoulutus on mitä ajankohtaisin asia, sillä suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä vaatii uudenlaista johtajuusotetta, toteaa professori emeritus Martti Kekomäki, joka toimii Lääkäriliiton ja Fennomed Oy:n järjestämän Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen johtajana.

Tiina Raivo 14.1.2011

Martti Kekomäki on erittäin tyytyväinen siihen, että koulutusohjelman kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Hän arvelee sen johtuvan muun muassa siitä, että erikoislääkäreiden johtamiskoulutus ja hallinnon pätevyyden hankkiminen lakkautettiin muutamaksi vuodeksi viime vuosikymmenen puolivälissä.

- Näin meillä on pari tuhatta erikoistuvaa lääkäriä, joilla ei ole ollut mahdollisuutta hankkia johtamis- ja hallintokoulutusta, toteaa Kekomäki.

Tarkoituksena on ennen kaikkea antaa opiskelijoille laadukasta ja ajantasaista tietoa.

- Tarvitsemme ymmärrystä muuttuvasta maailmasta ja etenkin siitä, millä tavalla muutokset vaikuttavat johtamiseen. Kun puhutaan hallinnosta, puhutaan vakiinnuttavasta ja ylläpitävästä toiminnasta, mutta kun puhutaan johtamisesta, puhutaan muutoksen hallinnasta ja silloin tarvitaan paljon muutakin tietoa kuin lakipykälien ulkoa opettelua ja kesälomien määräämistä. Johtaminen on ennen kaikkea ihmisten johtamista, Kekomäki painottaa.

Viisi opetusjaksoa

Johtamiskoulutus koostuu viidestä opetusjaksosta. Ensimmäisessä opetusjaksossa käsitellään terveyspalvelujärjestelmää ja siihen ulkopuolelta suuntautuvia paineita. Toinen jakso pitää sisällään strategista suunnittelua ja työskentelyä: miten saadaan aikaiseksi tavoitetila ja kehityspolku, joiden avulla järjestelmä ja oma toiminta saadaan muuttumaan. Myös valintojen tekemistä pohditaan.

Kolmannessa jaksossa opetetaan laatua ja laadun mittaamista.

- Laadun ykköstekijä on vaikuttavuus eli että saamme terveydenhuollon resursseilla aikaiseksi jotakin sellaista, joka muuten jäisi saamatta. Vaikuttavuuden lisäksi laatuun vaikuttavat tehokkuus, potilaskeskeisyys, oikea-aikaisuus, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus. Laatu on siis tässä yhteydessä jotakin aivan muuta kuin potilastyytyväisyyden mittaamista.

Neljännessä opetusjaksossa käsitellään taloutta muun muassa terveysekonomian ja kustannuslaskennan näkökulmasta.

- Sanon aina, että lääkärin kynä on terveydenhuollon kallein instrumentti. Sen osuus on 70 prosenttia suomalaisen terveydenhoidon yli 15,5 miljardin euron vuosibudjetista. Se, millaisia hoitoja ja lääkkeitä lääkäri määrää, vaikuttaa budjettiin kaikista eniten. 30 prosenttia vuosibudjetista kuluu investointeihin, joista päättävät poliitikot.

Viimeisessä opetusjaksossa keskitytään johtajana kehittymiseen. Siinä käydään läpi muutoksen johtamista, terveydenhuollon johtamishaasteita ja johtajana kasvamista.

Aktiivista verkottautumista

Kekomäen mielestä koulutuksessa on paljon hyviä elementtejä.

- Tästä kunnia kuuluu ennen kaikkea koulutettaville. Heidän verkottumisensa keskenään on ollut uskomattoman aktiivista.

Kekomäki suosittelee koulutusohjelmaa lääkärille, joka tuntee kiinnostusta johtamiseen, jolla on vähintään 15 vuotta kliinistä työtä takanaan ja halu saada terveydenhuoltojärjestelmä toimimaan nykyistä paremmin.

- Koulutusohjelmaan osallistujan on oltava ennen kaikkea motivoitunut. Meillä on läsnäolopakko, sillä ryhmädynamiikka edellyttää, että ollaan paikalla ja opitaan koko ajan. Jokaisen täytyy tehdä myös laaja, monikymmensivuinen, henkilökohtainen kehittämistyö, joka liittyy omaan lääkärintyöhön.

Kekomäen mukaan lääkärijohtajuus kulkee vahvassa myötätuulessa Pohjoismaissa, Englannissa ja USA:ssa.

- Lääkärit ymmärtävät, että arvokasta lääkärin työtä ei ole vain keuhkojen kuunteleminen vaan myös se, että saadaan terveydenhuoltojärjestelmä nykyaikaisemmaksi ja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vain toinen lääkäri pystyy ohjaamaan toisen lääkärin kliinistä päätöksentekoa. Ekonomi ei siihen pysty, sillä hänellä ei ole koulutusta hoidon vaikuttavuuden ja kliinisten monimutkaisten tilanteiden ratkaisemiseen. Siksi tarvitsemme päteviä lääkärijohtajia, Kekomäki toteaa.

Mielipiteitä Erikoislääkärien johtamiskoulutuksesta

Syksyllä 2009 alkoi Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen vuoden mittainen pilotti, jonka suoritti 29 motivoitunutta lääkäriä. Neljä kurssilaista kertoo seuraavassa kokemuksistaan.

Kysymykset:

Mikä oli tärkein oppimasi asia?

Mitä oppeja voit hyödyntää tai olet jo hyödyntänyt käytännön työssäsi?

Millaisia johtamishaasteita sinulla on parhaillaan tai tulossa?

Oletko pystynyt käytännössä hyödyntämään koulutuksessa tekemääsi kehittämistyötä?

Oliko koulutus mielestäsi hyödyllinen? Miksi?

Oskari Heikinheimo

osastonylilääkäri

Kätilöopisto

" Martti Kekomäki on loisto tyyppi, joka on miettinyt johtamiseen liittyviä asioita parikymmentä vuotta päätyökseen. Hänellä on hyvät kontaktit, joten hän on saanut koulutukseen todella hyvät ja asiantuntevat puhujat. Aiheita oli laidasta laitaan: esimerkiksi laatu, rahoitus sekä yksityisen ja julkisen sektorin työn organisointi. Tarjolla oli todellinen "herkkulautanen" terveydenhuollon organisointiin liittyviä asioita Suomessa. Tärkeää on, että terveydenhuoltoa johtaa lääketieteellisen koulutuksen saaneet ja lääkärinä työskennelleet ihmiset.

Sain kurssilta laajaa perspektiiviä terveydenhuollonjärjestelmämme ja siihen vaikuttavista monista asioista. Kurssilla käsiteltiin myös paljon ei-medisiinisiä asioita, jotka kuitenkin merkittävällä tavalla vaikuttavat kansanterveyteen ja ihmisten hyvinvointiin.

Olen esimiehenä suuressa asiantuntijaorganisaatiossa ja siinä riittää haastetta. Työpaikallani Kätilöopistolla joudun päivätyökseni ratkomaan monenlaisia käytännön asioita ja ongelmia. Kurssin aiheet olivat melko korkealentoisia siihen verrattuna, mitä tarvitsen päivittäisessä työssäni. Kuitenkin kaikki päivittäisen työni päätökset sisältävät myös linjanvetoja, arvovalintoja ja ihmisten motivointia - lääkärien johtamista siis.

Naistenklinikalla alkaa iso remontti noin puolentoista vuoden kuluttua ja siihen liittyy toimintojen merkittävät siirrot Kätilöopistolle, jonka volyymi lähes kaksinkertaistuu. Koen sen positiivisena haasteena.

Koulutus oli ehdottoman hyödyllinen. Siinä sai perspektiiviä terveydenhuollon organisaatioihin ja sen moniin toimijoihin ja ulottuvuuksiin, jotka eivät päivittäisessä työssä aina hahmotu. Koulutus olisi voinut olla hieman tiiviimpi, mutta lähipäivät olivat hyviä. Osanottajavalinnat olivat onnistuneet hyvin, ja koulutukseen oli hakeutunut hyvin samanhenkistä porukkaa. Ihmiset keskustelivat avoimin mielin ja uskalsivat laittaa itsensä peliin.

Anna-Leena Kirkkola

Ylilääkäri

Psykososiaaliset palvelut

Kangasalan kunta

"Erikoislääkärien johtamiskoulutus kiteytti johtamisen tärkeyden merkityksen. Opin, että johtamista ei voi tehdä "vasemmalla kädellä", vaan siihen on paneuduttava kokopäivätoimisesti. Koulutus opetti myös ymmärtämään terveydenhuoltoon liittyviä asioita osana isompaa kokonaisuutta, mikä avaa näköyhteyden muun muassa kunnalliselta tasolta valtakunnan tasolle.

Terveyshyödyn näkökulmaa voi jatkossa hyödyntää enemmän oman palvelualueen toimintojen suunnittelussa. Tasapainotettua tuloskorttia (Balanced Score Card, BSC) tulen myös käyttämään jatkossa, samoin vuosikellon otan käyttöön tulevana vuonna. Kehitystyössä pohdin muun muassa nelikentän kautta psykososiaalisten palveluiden integraation luomia mahdollisuuksia ja uhkia, joiden avulla olen saanut laajempaa näkökulmaa integraation toteutukseen käytännössä. Pyrin myös säännöllisesti muistamaan Martti Kekomäeltä saamaani oppia: henkilökunta on yrityksen tärkein pääoma.

Viime vuoden aikana suunnittelimme ja muotoilimme yhdessä henkilöstön ja muiden hallinnon toimijoiden kanssa uutta organisaatiomallia 1.1.2011 aloittanutta yhteistoiminta-aluetta varten. Henkilökohtaisesti meneillään on valmistautuminen laajeneviin hallinnollisiin töihin uudella yhteistoiminta-alueella, joka pitää sisällään myös yhteistoiminta-alueen psykososiaalisten palveluiden strategian suunnittelun, tasapainotetun tuloskortin sekä sopivien mittareiden kehittämisen.

Kehittämistyöni käsitteli psykososiaalisten palveluiden integraatiota yhteistoiminta-alueella, joten olen voinut hyödyntää sitä täysin käytännön työssäni.

Koulutus oli erittäin hyödyllinen, koska se avasi oven hallinnon maailmaan ja selkiytti ajatuksiani johtamiseen liittyen.

Tuula Kieseppä

Osastonylilääkäri

Psykiatrian tulosyksikkö, HUS HYKS

"Koulutuksessa opin tarkastelemaan asioita laajemmassa kokonaisuudessa. Koulutus osui kohdallani hyvään saumaan, sillä olin juuri siirtynyt kliinisestä työstä keskijohdon tehtäviin.

Konkreettisia asioita, joita voin hyödyntää työssäni, ovat esimerkiksi aikataulutukseen liittyvät asiat: miten suunnittelen viikkoaikatauluni niin, että osaan varata aikaa sekä juoksevien asioiden hoitamiseen että ajatustyöhön. Aion käyttää myös vuosikelloa ja kehittämiskeskusteluihin liittyviä malleja sekä tarkastella tehtyjä ja tulevia töitä SWOT-analyysin avulla. Lisäksi aion kiinnittää huomiota tiimityöskentelyyn: miten tiimit toimivat ja miten henkilökunta tekee yhteistyötä.

Keskeisin johtamishaaste on henkilöstön johtaminen, riittävän henkilöstön saaminen ja siitä kiinni pitäminen sekä henkilöstöstä huolehtiminen. Terveydenhuollonalalla henkilöstöpula on iso asia ja näkyy esimerkiksi HUS:ssa, jossa itse työskentelen. HUS:ssa on tekeillä organisaatiomuutos, jossa Jorvin ja Peijaksen psykiatrisia hoitoja yhdenmukaistetaan ja samantyyppistä työtä tekevien ihmisten toimenkuvat yhtenäistetään, jotta potilaat saisivat tasalaatuista hoitoa molemmissa paikoissa. Olen mukana tässä prosessissa.

Kehittämistyötäni pystyn hyödyntämään työssäni erittäin paljon. Sen avulla sain näkökulmaa siihen, mitä yksikössäni tapahtuu, mikä täällä toimii ja missä on vielä kehittämistä. Kehittämistyöni pohjalta on voitu puuttua asioihin ja miettiä, mitä vielä parannetaan ja toisaalta sitä, mikä on toimivaa ja hyvää.

Lue myös

Koulutus oli erittäin hyödyllinen ja osui minulle sopivaan ajankohtaan. Koulutuksessa kuulin paljon uusia asioita, joita olen päässyt heti hyödyntämään työssäni. Lääkärinkoulutukseeni ei aikanaan sisältynyt johtamiseen liittyvää koulutusta. Lääkiksessä peruskoulutus on niin kliinispainotteista, että kun siirtyy johtotehtäviin, johtamiskoulutus tulee tarpeeseen. Näen, että nimenomaan terveydenhuollon näkökulmasta järjestetty koulutus on todella hyödyllinen.

Maija Tarkkanen

Vs. osastonylilääkäri

Syöpätautien klinikka, HUS

"Hakeuduin koulutukseen havaittuani, että myös johtamiseen ja hallintoon liittyvät kysymykset voivat liittyä yliopistosairaalan kliinisen seniorin tehtäväkenttään. Halusin lisäksi laajentaa tietouttani HUS-kuntayhtymän toiminnasta, koko maan terveydenhuollosta ja terveydenhuoltoon liittyvästä lainsäädännöstä. Omaan erikoisalaani (syöpätaudit ja sädehoito) liittyen kiinnosti erityisesti terveystaloustiede. Esimerkiksi kauppakorkeakoulujen johtamiskoulutukset ja MBA-ohjelmat olisivat olleet liian laajoja eivätkä olisi fokusoituneet keskeisesti terveydenhuollon johtamiseen ja hallintoon. Tästä syystä juuri erikoislääkärien vuoden mittainen johtamiskoulutus oli mielestäni tärkeä ja olin onnekas, kun pääsin kurssille.

Opetus oli mallikelpoisesti suunniteltu ja siinä oli otettu huomioon opiskelijoiden päätyö. Opintojen suorittaminen lähipäiväjaksoilla, välitehtävillä, lähipäiväjaksojen lomassa suoritetulla kirjallisuuteen perehtymisellä ja lopputyön tekemisellä oli onnistunut ratkaisu. Opetussisältö oli juuri odotuksieni mukainen. Professori Martti Kekomäki saakin kurssin suunnittelusta ja johtamisesta täydet pisteet. Hänen kokemuksensa ja osaamisensa ovat vertaansa vailla ja vaikka kurssilla oli useita asiantuntijoita luennoimassa, usein kuitenkin juuri Kekomäen tiivistykset pidetyistä luennoista ja hänen esiin nostamansa kysymykset olivat lähipäivien parasta antia. Opetetut asiat oli valittu johtamisen ja hallinnon keskeisiltä alueilta. Myös mielenkiintoisia ryhmäkeskusteluja oli runsaasti. Erittäin arvokas oli kurssiin mukaan otettu mentorointi: oma mentorini, lääketieteellinen johtaja Klaus Tamminen antoi arvokasta oppia terveydenhuoltoalan johtamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä kannusti ja neuvoi kurssin eri vaiheissa ja lopputyön suorittamisessa.

Opintoihin kuuluvana opinnäytteenä laadin tutkielman aiheesta "HUS Syöpätautien klinikan lääkäriresurssivaje". Sen valmistelu antoi oivan kuvan ongelman laajuudesta niin kotimaassa kuin ulkomailla ja mahdollisti kurssilla opeteltujen oppien käytännön soveltamisen. Lopputyöt esitettiin kurssilla opiskelijapareittain, jolloin vertaisarviointi ja kuulijoiden kommentit tuottivat mielenkiintoista palautetta.

Tärkeä rooli koulutuksen onnistumiselle oli työnantajan ja työtoverien myönteinen ja kannustava asenne. Koulutuksen edellyttämät virkavapaudet järjestyivät joustavasti. Olen myös hyvin kiitollinen siitä, että työnantaja maksoi koulutuksen. Koulutuksen päättymisestä on tällä hetkellä kulunut vasta muutama kuukausi, joten ajankohta loppuarviolle on liian varhainen. Omalta osaltani pidän saamaani koulutusta keskeisen arvokkaana ja hyödyllisenä kliinikkoseniorin työssäni.